Kerrassaan käsittämätöntä. Jos näihin tämän palstan kirjoituksiin on vähääkään uskomista, täytyy yksityisen turvallisuusalan työnantajien olla suurimmasta päästä "kriminaaleja".
Kun tämän palstan kirjoituksia lukee, kävelevätkö luurangot ulos kaapeistaan?
Sellaista käsitettä kuin moraali, ei tunneta lainkaan:
- työntekijöitä ei kohdella ihmisarvoa osoittavalla tavalla;
- työntekijöitä pannaan työtehtäviin ilman asianmukaisia, työturvallisuuden kannalta merkittäviä, varusteita;
- työsopimuksia ja työsopimuslakia ei noudateta;
- tessillä "pyyhitään p****";
- ...
Miten voi joku sanoa yksityistä turvallisuusalaa yhteiskunnan merkittäväksi tulipilariksi? ...vai onko tuo sanonta tarkoitettukin vain sketsiksi?
Kun tämän palstan kirjoituksia lukee, kävelevätkö luurangot ulos kaapeistaan?
Sellaista käsitettä kuin moraali, ei tunneta lainkaan:
- työntekijöitä ei kohdella ihmisarvoa osoittavalla tavalla;
- työntekijöitä pannaan työtehtäviin ilman asianmukaisia, työturvallisuuden kannalta merkittäviä, varusteita;
- työsopimuksia ja työsopimuslakia ei noudateta;
- tessillä "pyyhitään p****";
- ...
Miten voi joku sanoa yksityistä turvallisuusalaa yhteiskunnan merkittäväksi tulipilariksi? ...vai onko tuo sanonta tarkoitettukin vain sketsiksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
korjaan:
Miten voi joku sanoa yksityistä turvallisuusalaa yhteiskunnan merkittäväksi tukipilariksi? ...vai onko tuo sanonta tarkoitettukin vain sketsiksi?
Maissa, joissa kohdataan ihmisoikeusloukkauksiin, sanotaan omaavan Kiina-ilmiön.
Onko kaukana ihmisoikeusloukkauksista sellainen menettelytapa, jolla työntekijälle ei anneta sille kuuluvaa ihmisarvoa? Ei esimerkiksi arvosteta työntekijänä, vaan hylkiönä, jolle ei tarvitse maksaa asianmukaista palkkaa, tai järjestää asianmukaista ja turvallista työympäristöä.
Tilanne yksityisellä turvallisuussektorilla ei muutu niin kauan kun allalla toimii pieniä, muutaman työntekijän yrityksiä tai jopa suurempiakin toimijoita joilla talaudellinen ahdinko (mikähän yritys julkaisi keskiviikkona tuloksensa?). Sopimukset haalitaan hinnalla millä hyvänsä ja sitten vielä toiminnan aloituksessa ja toteutuksessa tingitään, mistähän tuokin euro otetaan paikkaamaan alhaista sopimushintaa? Mahdollisesti palkataan uutta henkilöstöä (95 %-palkalla, harjaantumis-ajan osalta), välineistä, perehdytyksestä yms. Lyhytnäköistä toimintaa mutta markkinaosuutta on saavutettu, työntekijöiden viihtyvyydestä ja vaihtuvuudesta viis veisataan. Vakaavaraisemmat ja itseään alalla arvostavat palveluntoimittajat jäävät hopealle tarjouskilpailuissa niin kauan kun ostajaosapuoli katsoo ainoastaan hintaa, jos painotetaan laatuseikkoja tai jopa palveluntoimittajan liiketoiminnan kannattavuutta tilanne muuttuu. Olen aivan varma, mikäli esim. vartioinnin tuntihinnat saataisiin asianmukaiselle tasolle, siitä saisivat osansa myös työntekijät, lisäansiona, parantuneina henkilökuntaetuina yms. Onhan työnantajallekkin pitkät työsuhteet ja tyytyväiset vartijat etu ja tavoite, vaikka sitä ei äkkisiltään moni voi uskoa. Hintojen hilaaminen firmojen yhteispolitiikalla ylös vaan ei taida olla ihan lain mukaista ja aina löytyy joku joka lipeäisi "ruodusta" ja taas luetaan näitä viestejä.
Palkka näyttelee tietenkin suurta osaa työssä viihtymisessä.
Mutta miten suurta osaa esittää muut työolosuhteet, kuten esim.
- työturvallisuuden huomioiminen: työasut, varusteet, työtilat (ne kopit, jonne asiakas ohjataan tarvittaessa), työterveyshuolto, väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen ohjaavat kurssit ja kertaukset, jne.?
- luottamus työnantajaan tai tämän edustajaan, "pomoon": työsopimusasioissa (palkkaus, työajat ja muut), tämän tasapuolisuuteen/oikeudenmukaisuuteen (huom.työsyrjintä), sosiaaliseen kanssakäymiseen (luottamuksellinen puhe, helposti lähestyttävä, isällinen/äidillinen),jne.
Työturvallisuus, se, jos mikä on tuota isällisyyttä/äidillisyyttä. Vanhemmat varustavat lapsensa pipoin, kaulahuivein, puhelimin, taskulampuin ennenkuin päästävät leikkeihin yön pimeyteen.
Hyvin huomioitu työturvallisuus työnantajan taholta viestittää siitä, että tätä henkilöä arvostetaan ja pidetään korvaamattomana, ja pidetään ihmisenä.
Juuri mainitsemiasi seikkoja ajoin takaa tuossa tinkimisessä. Mitään ylimääräistä satsausta ei tehdä, vedotaan toimeksiantajan "kitsauteen" vaikka nyt tilojen ajanmukaistamisen suhteen. Terveydenhuolto rajoitetaan minimiin, samoin varustus. Suojavälineitä voit hankkia firman kautta, osamaksulla itsellesi, jos edes näin niin hyvä mutta usein ei edes tätä vaihtoehtoa.
Tottahan on aina muistettava työnantajan rooli työnjohdon ja sen semmosen osalta mutta paljon voidaan tehdä toisin, jos sopparin euroissa edes olisi pieni joustovara. Ne kuralle kilpaillut soppari ajavat esimiehetkin puun ja kaarnan väliin ja inhimillisyys hiipuu. Kemmit, vemmit ja erilaiset palveluesimiehet ja -päälliköt ovat loppupelissä hekin kevyttä kauraa kun säästöjä haetaan ja tulosta on tehtävä. Ihmettelen kylläkin, että monella firmalla supistetaan yv-tasolta ja työnjohdosta mutta "johtajia" palkataan lisää tervehdyttämään toimintaa (jopa pörssiyhtiöissä). Siinä sitten hukkapehtoorien määrä vaan kasvaa vaikka ei ne operatiiviset työt kuitenkaan ole kadonneet, jonkun ne on edelleen tehtävä!
Kun taas ne, joita ei ole varustettu työturvallisuutta silmälläpitäen, ovat kuin Brasilian tai Pietarin katulapset.
Täyttä asiaa ja sopii moneen muuhunkin työhön: ei se pelkkä palkkaus tee autuaaksi, jos joka aamu/ilta/yö sviduttaa mennä töihin. Esim. henkilökemioiden toimiminen lähimpien esimiesten ja työkavereiden kesken merkitsee itselleni paljon enemmän kuin se, saanko muutaman euron enemmän kuukaudessa vai en.
Itselläni on aiemmassa elämässä kokemusta kolmesta eri työnantajasta, kaikki kuuluivat silloin vartiointialan suurimpiin, eikä suurempia moitteen aiheita löydy. Tosin en helpolla olisikaan pyrkinyt hakeutumaan muutaman hengen vartiointiyrityksiin - ja olen taipuvainen uskomaan että suurimmat alan viilaukset tapahtuvat juuri niissä.
Hyvin monessa kohtaa työnantaja tyytyy vain täyttämään lain vaatimat minimivelvoitteet. Esimerkikisi suojavälineistä työturvallisuuslaki toteaa, että mikäli työntekijään kohdistuvia vaaratekijöitä ei voi poistaa, työntekijät on työnantajan toimesta varustettava tarpeellisilla suojavälineillä. Useissa vartiointikohteissa väkivallan uhka on jokapäiväistä ja konkreettista, eikä sitä hevillä voi poistaakkaan. Tarvitaan siis suojaliivejä ja viiltosuojakäsineitä. Työnantaja täyttää velvoitteensa tarjoamalla yhteiskäyttöön esimerkiksi yhdet suojaliivit ja parin suojahanskoja. Lain kirjain tulee täytettyä, mutta eihän tuo kovin miellyttävä ratkaisu työntekijöille ole. Sitäpaitsi välineiden huollossa ja kunnossa on hyvin usein toivomisen varaa. Samaa politiikkaa noudatetaan käsirautojen, patukoiden ja muiden voimankäyttövälineiden suhteen. Oma työnantajani esimerkiksi katsoo, ettei varustevyö tai ylipäänsä minkäänlainen vyö ole tarpeellinen työväline, vaan työntekijän on se itse hankittava. Jos jotain välineitä tarjotaan, niiden valinta on yleensä tehty hinnan tai hämäräperäisen hyväveli-sopimuksen perusteella jonkun varustevastaavan tutun kautta, jolloin on turha odottaa välineiden olevan mitään huippulaatua. Näiden seikkojen takia monet päätyvätkin ostamaan kaikki varusteet omaksi ja panostamaan samalla laatuun. Työnantajalle tämä on toki edullista ja helppoa, mutta ei missään tapauksessa reilun pelin hengen mukaista. Varsinkin alan palkkauksen huomioon ottaen työvälineiden maksattaminen työntekijöillä on varsinaista riistoa.
Firmasta riippuen koulutusta tarjotaan tai sitten ei. Laki velvoittaa kertaamaan voimankäytön erityisen osan vähintään kerran vuodessa, mutta misään ei määritellä koulutuksen sisältöä. Se voi täysin laillisesti olla esimerkiksi tunnin mittainen teoriakertaus ilman käytännön harjoittelua. Tämä tuskin palvelee kenenkään etua. Ylimääräistä voimankäytön ja muuta koulutusta tarjoaa aniharva yritys. Ja jos tarjoaa, koulutusajalta ei ainakaan palkkaa makseta. Ylimääräinen kouluttautuminen näkyy myöskin aniharvoin palkassa. Ammattitutkinnosta saa jonkun verran euroja tilipussiin, mutta muuten palkkaus ei kouluttautumista tue.
Työtiloissa on se ongelma, että käytettävissä ovat juuri ne tulat, jotka on käyttöön annettu. Kiinniottotilana toimii monissa kohteissa siivouskomeroon verrattava koppi, jonka varustukseen kuuluu tuoli ja pukukaappi. Tai kiinniottotilana voi yhtä hyvin toimia kaupan takahuone, jossa kiinniotettu istutetaan joumakorin päälle ja toivotaan, ettei hän sekoa ja ala heittelemään ympäröiviä tavaroita. On kohteita, joissa asiat on hoidettu ihan mallikkaasti, mutta tällöin on kyseessä ollut useimmiten kauppiaan/rakennuttajan oma aktiivisuus ja kiinnostus. Vartiointiliikkeet kyllä antavat useimmiten ohjeita kiinniotto- ym tilojen vaatimuksista, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä A4-kokoista tiedoksiantoa.
Vikaa on kyllä asiakkaassakin. Ei siis siinä juuri 15v täyttäneessä suklaapatukan anastajassa, vaan vartiointipalvelun tilaajassa. Tuijotetaan liikaa numeroita eli hintaa, eikä ajatella lainkaan laatua. Kauppias on kyllä mainoksissaan valmis korostamaan palvelunsa laadukkuutta ja valikoimansa laajuutta sekä ammattitaitoa, mutta ei arvosta näitä tekijöitä vartiointifirmaa valitessaan. Pähkinöillä saa apinoita ja ropoja maksamalla varusteettoman juuri alalle tulleen kaverin seisoskelemaan kassalinjojen viereen toimipuku päällä. Ongelmatilanteessa tämän sankarin toimintakeinot ovat ystävällinen pyyntö ja sen jälkeen yhteydenotto poliisiin. Mistä toimeksiantaja tässä kohtaa siis maksaa, kun voisi suorittaa samat toimet itsekin?
"Tuijotetaan liikaa numeroita eli hintaa, eikä ajatella lainkaan laatua."
Mitä se laatu nyt sitten käytännössä asiakkaan kannalta on? En tunne tämän päivän "vartiointimarkkinoita", mutta mietin vaan että mitä muita konkreettisia kilpailukeinoja eri vartiointifirmoilla on kuin hinnoittelu? Mikä on esimerkiksi sellaista "lisäarvoa" tuottavaa palvelua, josta vaikka kaupan kannattaa maksaa extraa vartiointifirmaa valitessa? En jaksa uskoa että kukaan maksaisi enempää firmalle X sen vuoksi, että sen vartijoilla on enemmän/parempia voimankäyttövälineitä kuin jollakin toisella firmalla.
Tällä palstalla moni näkee vartijan tehtävänä vain ottaa varkaita kiinni tms. Väittäisin, ettei kovinkaan moni kauppa palkkaa vartijaa tämän vuoksi, vaan siksi että vartija on hyvä yleismies, jolla on kaupan päälle vielä turvallisuuden tunnetta luova vaikutus.
Kauppojen tehtävä on tuottaa voittoa - ei estää mahdollisimman monen varkauden tapahtumista. Esim. kaupan kannalta vartija saattaa hyvinkin tehdä tärkeämpää työtä korjatessaan pullokonetta tai haaliessaan ostoskärryjä parkkipaikalta kuin ottaessaa näpistäjiä kiinni. Se, että vartija ottaa varkaan kiinni ja tuote palautuu myyntikuntoisena, on kaupalle tietysti hyödyllistä, mutta se, että sen jälkeen vartija (tai 2 vartijaa) seisovat kaksi tuntia kopissa näpistelijän kanssa odottamassa poliisia, ei hyödytä kauppaa millään lailla.
Kukaan asiakas ei jätä menemättä johonkin kauppaan sen vuoksi, että sieltä varastetaan paljon tavaraa, mutta jos esim. tyhjiä pulloja on hankala palauttaa (kun se saatanan kone on aina rikki), kärryjä tai korjea ei saa mistään (ovat levällään pitkin parkkialuetta) ja juopot örisevät tuulikaapissa ja oksentelevat ohikulkevie kengille (ainoa vartija valvoo kosmetiikkaosastolla 16-vuotiaita tyttöjä tai istuu heidän kanssaan valvomossa odottamassa poliisia) niin asiakas saattaa hyvinkin äänestää jaloillaan.
Ja tarpeeksi monen tehdessä näin yksi ensimmäisistä asioista joista kauppa luopuu, saattaa olla vartiointi.
Pitkästä aikaa loistava vastine kirjoitukseeni, kiitoksia siitä.
Laadulla tarkoitin tässä kohtaa sitä vastinetta, jota kauppias saa sijoittamalleen pääomalle. Onko se vartiointifirmasta lähettey kaveri tullut paikalle vain odottamaan vuoronsa päättymistä vai oikeasti huolehtimaan turvallisuudesta? Onko tuolla kaverilla koulutusta, kokemusta ja oikeanlaiset työvälineet hommiensa suorittamiseen? Onko hän motivoitunut, asiakaspalveluhenkinen ja pätevän oloinen? Nämä eivät tosiaankaan ole mitään itsestäänselvyyksiä kaikkien alalla toimivien kohdalla. Jos vartija kaupan asiakkaan kohdatessaan hymyilee, mahdollisesti tervehtii, asiakkaan kysyessä neuvoa opastaa tätä parhaan kykynsä mukaan ja pois lähtiessä toivottaa vielä hyvät päivän jatkot, jää asiakkaalle varmasti positiivinen kuva liikkeestä. Jos taas vartijasta huokuu negatiivinen asenne ja hän näyttää jo lähtökohtaisesti pelottavalta, saattaa asiakas jättää toisen kerran tulematta liikkeeseen. Jos vartija on toistuvasti kaikkea muuta kuin mukava asiakaspalvelija, kannattaisi kauppiaankin kiinnittää asiaan huomiota.
Vartijan tehtävähän on ensisijaisesti valvoa kaupan henkilökunnan turvallisuutta sekä omalta osaltaan ylläpitää järjestystä ja estää hävikkiä. Näkymisellä ja paikalla ololla on selvästi rauhoittava vaikutus. Kovin harva yrittää sulloa liikkeen tavaroita taskuunsa, jos vartija seisoo muutaman metrin päässä ja katselee samaan suuntaan. Siksipä vartijan pitäisi tosiaankin mahdollisimman paljon olla näkyvillä liikkeessä, eikä siellä takahuoneen pullokoneen äärellä tai kellarin nurkassa kärryjen kanssa.
Kiitos myös itsellesi asiallisesta tyylistä ja tämän palstan taso huomioiden harvinaisen sisältörikkaista teksteistä.
"Onko se vartiointifirmasta lähettey kaveri tullut paikalle vain odottamaan vuoronsa päättymistä vai oikeasti huolehtimaan turvallisuudesta?"
Tietysti näin, mutta ei yksikään vartiointifirma kirjoita tarjoukseensa "olemme 15 % kalliimpia kuin kilpailijamme, mutta meidän vartijamme tulevat oikeasti huolehtimaan turvallisuudesta eivätkä odottamaan vuoronsa päättymistä" - tai ainakaan kukaan ei sitä 15 prossaa enempää tuon mainoslauseen perusteella maksa.
Hölmö esimerkki, tiedän. Pointtini on, miten yritys käytännössä voi erottua kilpailijoistaan ja veloittaa palveluistaan sitä kautta enemmän?
"Onko tuolla kaverilla koulutusta, kokemusta ja oikeanlaiset työvälineet hommiensa suorittamiseen?"
Ehdottomasti tärkeitä faktoja, mutta vartioinnista maksava asiakas varsin todenäköisesti olettaa että vartiointialan palveluita tarjoavalla yrityksellä nuo ovat itsestäänselvyyksiä. (Käytäntö tietysti voi olla mitä on, mutta huono noihinkaan on kalliimpaa tarjousta perustaa...)
"Jos vartija kaupan asiakkaan kohdatessaan hymyilee, mahdollisesti tervehtii, asiakkaan kysyessä neuvoa opastaa tätä parhaan kykynsä mukaan ja pois lähtiessä toivottaa vielä hyvät päivän jatkot, jää asiakkaalle varmasti positiivinen kuva liikkeestä."
Nimenomaan, piste ja aamen. Jos firman X vartijat lähes aina toimivat näiden periaatteiden mukaisesti ja herättävät muutenkin toiminnallaan ja olemuksellaan luottamuksen, asiakkaan kynnys vaihtaa X halvempaan kilpailijaan vähentynee selvästi - ja sitä kautta firmalle aukenee mahdollisuus pikkuhiljaa nostaa vartioinnin hintaa ja pyytää uusista palveluista hieman enemmän. Myös pysyvyys eli varmuus nimenomaan vanhan tutun ja pidetyn vartijan läsnäolosta (verrattuna pelkoon pidetyn vartijan vaihtumisesta kuolaavaan idioottiin) voi olla yksi järkevä syy olla vaihtamatta firmaa uuteen, hintoja polkevaan kilpailijaan. Olennaista on siis saada asiakas uskomaan, että tällä firmalla todella on jotain sellaista, mitä muilta ei löydy ja JOSTA KANNATTAA MAKSAA ENEMMÄN.
Muussa tapauksessa vartiointifirmat voi rinnastaa turkkilaisiin pizzerioihin: kun ruoassa ei kuitenkaan ole mitään eroa niin mennään aina sinne josta se saadaan halvimmalla. Lopputuloksen tietää jokainen.
Muistan joskus lukeneeni tältä palstalta kommentin, jossa (ainakin vartijalta vaikuttava) kirjoittaja totesi, että jos "kauppias rupeaa mun toiminnasta avautumaan niin totean että jos ei miellytä, ota yhteys ministeriöön tai valita jurvan kuntaan". Tarkemmin en asiayhteyttä muista mutta myymälävaksien toimintaan se muistaakseni liittyi.
Joka tapauksessa tolla kommentilla kirjoittaja on hyvissä asemissa vuoden ääliö-palkinnon saajaa valittaessa. Itse vartiointiyrittäjänä siirtäisin tämän esimerkin mukaisen speden pääkonttoriin pitämään muille ovia auki tai muihin kykyjään vastaaviin tehtäviin, ennen kuin hän onnistuu toiminnallaan ryssimään vartiointikohteen kilpailevien firmojen haltuun.
Vaikka asiakkaan kannat tai kommentit eivät miellytä, on syytä muistaa että se asiakas (vaikka se olisi kuinka vittumainen kauppias tai turvallisuuspäällikkö tms.) maksaa vartijan palkan. Jos toimeksiannot loppuvat, kilometritehdas kutsuu. Niin asiakkaan nilkoille kusijaa kuin montaa muutakin.
Ensinnäkin: näyttäkää joku mulle yksikin ala, jonka tekijöiden keskuudessa ei esiinny yhtään porua siitä miten epäoikeudenmukainen työnantaja on jne. Osa valituksesta on varmasti aiheellista, mutta osa taas kuuluu siihen ammattivalittajien perusitkemiseen, jota toivottavasti kukaan ei jaksa ottaa vakavasti.
Ja toisekseen: hieman kriittisyyttä voi odottaa myös tämän palstan tekstien lukijalta. Tällaisella anonyymipalstalla valitukset voivat olla yhden tai korkeintaan muutaman elämänsisältöä vailla olevan valittajan tekosia - ja joka tapauksessa palstan "anonyymisyys" vaikuttaa siihen, että tänne voi huoletta kirjoittaa ihan mitä huvittaa, ilman että tarvitsisi "kantaa vastuuta" teksteistään.
(Vilkaiskaapa huviksenne vaikka www.jatkoaika.com-palstaa, jossa kaikkien kirjoittajien on rekisteröidyttävä ja siellä kritiikkiä esittävä joutuu myös vastaamaan huutoonsa).
Näiden syiden vuoksi en olisi kovinkaan herkästi tekemässä johtopäätöksiä alan työnantajien (tai -tekijöiden) tasosta tai moraalista. Näissä olosuhteissa kenen tahansa on helppo huudella puskista mitä vaan, oli väitteille katetta tai ei.
Ja lopuksi hieman suomi24:een liittyen:
Hyvä askel tämän palstan tason nostamiselle olisi se, että jokainen rekisteröisi itselleen nickin ja kirjoittaisi vain sen kautta. Näin muut lukijat tietävät, miten "vakavasti" kirjoittajan voi ottaa ja itsesensuuriakin (siis hyvää sellaista) tulee harrastettua enemmän kuin rekisteröimättömän nimimerkin kautta.
Just..olet ilmeisesti byggaamassa itelles firmaa ja tsiikaat et täs ois saumaa sunlaisilles kärryjentyäntäjille pullokopisankareille.Suosittelen et imet munaas ja rauhotut.
Joo,vaksin homma on tosi rankaa ja hyväpalksata.