Alvar Aalto

koitappas harjoitella peilin edessä aikuisempaa ilmettä ja vieläkin möreämpää äänenkäyttöä.
Edelliselle: kyllä se oli Tsunam, eikä Alvar.

suunnitellut. Toi tasakattoaatteen Suomeen, josta sitten...no, kaikkihan sen tietää.

houseboss kirjoitti:

suunnitellut. Toi tasakattoaatteen Suomeen, josta sitten...no, kaikkihan sen tietää.

Toi tasakattoaatteen Suomeen?
Mihinkähän tuo heitto perustuu?

Sehän on käsittämättömän ruma.

Kallopala kirjoitti:

Sehän on käsittämättömän ruma.

Siksi ei käy kaksi tunnetuinta väkytyksenaihetta, kun yritin saada tietoa,
mitä nyt sitten on se paljo tuho ja vahinko.
Ja tulihan sieltä epämääräinen heitto erään rakennusteknisen ratkaisun muka tuomisesta Suomeen.
Varmaan Alvari myös pakotti kaikki lahjattomat rakentajat käyttämään tasakattoa.
Oli se vaan semmoinen diktaattori.

Kyselenpä vaan kirjoitti:

Siksi ei käy kaksi tunnetuinta väkytyksenaihetta, kun yritin saada tietoa,
mitä nyt sitten on se paljo tuho ja vahinko.
Ja tulihan sieltä epämääräinen heitto erään rakennusteknisen ratkaisun muka tuomisesta Suomeen.
Varmaan Alvari myös pakotti kaikki lahjattomat rakentajat käyttämään tasakattoa.
Oli se vaan semmoinen diktaattori.

Lue lisää

Se riittää jo yksinään häpeäpaaluun, kun katsotaan, mikä linna siitä alta tuhottiin, ja miten "hyvin" Enson konttori sulautuu ympäristöönsä. Pistää vihaksi aina kun kuljen ohi.

Kallopala kirjoitti:

Se riittää jo yksinään häpeäpaaluun, kun katsotaan, mikä linna siitä alta tuhottiin, ja miten "hyvin" Enson konttori sulautuu ympäristöönsä. Pistää vihaksi aina kun kuljen ohi.

Lue lisää

vaan sokeripala. Mites suu pantais, jos paikalla olisikin suolapatsas? Siinähän suu mutrussa patsastelisit entistä kiukkuisempana.

Niitä turisteja jotka tulevat Suomeen katselemaan Aallon töitä.

Pahamaineisimpien esimerkkien lisäksi tulee ainakin mieleen pääkaupunkiseudulta insinööritalo, rautatalo, sähkötalo, tkk:n kampus ja Akateemisen kirjakaupan talo... Kuka OIKEASTI pitää näiden ulkonäöstä?

käy sääliksi kirjoitti:

Niitä turisteja jotka tulevat Suomeen katselemaan Aallon töitä.

Pahamaineisimpien esimerkkien lisäksi tulee ainakin mieleen pääkaupunkiseudulta insinööritalo, rautatalo, sähkötalo, tkk:n kampus ja Akateemisen kirjakaupan talo... Kuka OIKEASTI pitää näiden ulkonäöstä?

Lue lisää

Hienoja rakennuksia kaikki!

Ja ihan vain tiedoksi: arkkitehti ei päätä siitä mitä ja minne rakennetaan.

Kallopala kirjoitti:

Sehän on käsittämättömän ruma.

Alvar oli aika charmantti. Samoin työtkin noin pääsääntöisesti.

Rullatehti kirjoitti:

Hienoja rakennuksia kaikki!

Ja ihan vain tiedoksi: arkkitehti ei päätä siitä mitä ja minne rakennetaan.

No, ainakin sinulla on huumorintajua. ;)

Tässä muillekin tiedoksi miltä Alvar Aallon hienot rakennukset näyttävät Helsingissä.

http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/80

Ja sitten olisi lisäksi vielä yksi mestariteos, eli Erottajan kulmassa sijaitseva pysäköintihallin sisäänkäynti... Muistakaa ensin katsoa miltä kadun tylsän tavanomaiset ja surkeat rakennukset näyttävät, ja sen jälkeen voitte ihastella Aallon mestariteosta talon numero neljä edessä.

http://www.korttelit.fi/katu.php/id/43
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/515


Vaikka arkkitehti ei päätäkään mitä ja mhin rakennetaan, pitäisi kyllä sen verran tervettä järkeä löytyä että ei ehdottele ihan kaikkea mahdollista. Varsinkin Suomessa kun joku saattaa ottaa vitsitkin tosissaan.

Ihmettelenpähän vain kirjoitti:

No, ainakin sinulla on huumorintajua. ;)

Tässä muillekin tiedoksi miltä Alvar Aallon hienot rakennukset näyttävät Helsingissä.

http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/80

Ja sitten olisi lisäksi vielä yksi mestariteos, eli Erottajan kulmassa sijaitseva pysäköintihallin sisäänkäynti... Muistakaa ensin katsoa miltä kadun tylsän tavanomaiset ja surkeat rakennukset näyttävät, ja sen jälkeen voitte ihastella Aallon mestariteosta talon numero neljä edessä.

http://www.korttelit.fi/katu.php/id/43
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/515


Vaikka arkkitehti ei päätäkään mitä ja mhin rakennetaan, pitäisi kyllä sen verran tervettä järkeä löytyä että ei ehdottele ihan kaikkea mahdollista. Varsinkin Suomessa kun joku saattaa ottaa vitsitkin tosissaan.

Lue lisää

oli yksi maailman parhaista arkkitehdeista ja luetaan edelleenkin viiden parhaan joukkoon. Kun Aalto suunnitteli tuon mollaamasi Erottajan suojan vuonna 1951 oli hän jo maailmankuulu arkkitehti. Aallon merkitystä koko maailman 1900-arkkitehtuurille ei voida kiistää. Mitenkähän Aallon Erottajan suoja liittyy vitsiin? Suoja on yli 50-vuotiaan Aallon ensimmäinen Helsinkiin tehty työ.

Käykää katsomassa paviljonkia läheltä.

"God is in details"
-Ludwig mies van der Rohe

arxitehti kirjoitti:

oli yksi maailman parhaista arkkitehdeista ja luetaan edelleenkin viiden parhaan joukkoon. Kun Aalto suunnitteli tuon mollaamasi Erottajan suojan vuonna 1951 oli hän jo maailmankuulu arkkitehti. Aallon merkitystä koko maailman 1900-arkkitehtuurille ei voida kiistää. Mitenkähän Aallon Erottajan suoja liittyy vitsiin? Suoja on yli 50-vuotiaan Aallon ensimmäinen Helsinkiin tehty työ.

Käykää katsomassa paviljonkia läheltä.

"God is in details"
-Ludwig mies van der Rohe

Lue lisää

Vuonna 1951 Alvar Aalto heittää vitsinä ehdotuksen täysin ympäristöön sopimattomasta ja mauttomasta laatikosta, joka heti hyväksytään ilomielin koska hän on "maailmankuuluisa" arkkitehti. Itse asiassa kukaan alan "ammattilainen" ei voi edes kiistää hänen nerouttaan koska se olisi vain kateutta suurta neroa kohtaan.

Sen sijaan tavalliset ihmiset näkevät kuinka tämä kuuluisa arkkitehti piirtää samanlaisia tasaisia laatikoita tusinaan paikkaan ympäri kaupunkia, ja ne kaikki ovat toinen toistaan mitäänsanomattomampia...


Ja minä olen muuten nähnyt sen "paviljongin" läheltäkin. Olen jopa mennyt tarkoituksella katsomaan mitä mahtavia yksityiskohtia siinä on, kun niitä lehdessäkin ylistettiin, ja huomannut että ei sellaisia ole.

Ilmeisesti tämä huomaamattomien yksityiskohtien käyttäminen argumenttina Aallon puolesta on tapa jolla toiset arkkitehdit voivat kertoa olevansa tavallisen kansan yläpuolella, koska tavallinen kansahan ei niitä suuremmoisia detaljeja huomaa.

Muut viisi miljoonaa suomalaista kun näkevät vain tasaisia ympäristöön sopimattomia iso-ikkunaisia laatikoita!

Ihmettelenpähän vain kirjoitti:

No, ainakin sinulla on huumorintajua. ;)

Tässä muillekin tiedoksi miltä Alvar Aallon hienot rakennukset näyttävät Helsingissä.

http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/80

Ja sitten olisi lisäksi vielä yksi mestariteos, eli Erottajan kulmassa sijaitseva pysäköintihallin sisäänkäynti... Muistakaa ensin katsoa miltä kadun tylsän tavanomaiset ja surkeat rakennukset näyttävät, ja sen jälkeen voitte ihastella Aallon mestariteosta talon numero neljä edessä.

http://www.korttelit.fi/katu.php/id/43
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/515


Vaikka arkkitehti ei päätäkään mitä ja mhin rakennetaan, pitäisi kyllä sen verran tervettä järkeä löytyä että ei ehdottele ihan kaikkea mahdollista. Varsinkin Suomessa kun joku saattaa ottaa vitsitkin tosissaan.

Lue lisää

Olen asunut Helsingissä vasta vajaat 40 vuotta. Synnyin ja kasvoin Jyväskylässä, jossa (ympäristöineen) tietenkin on maailman upein kokoelma Aallon mestariteoksia. Penskana oli tosi hienoa, kun Aallon "Nemo Propheta in Patria" -vene kohdattiin Päijänteen Ristinselällä.

Kirjani (joita minulla on ainakin 10000 enemmän kuin sinulla) ostan Akateemisesta; jos sähkön ja kansaneläkkeen suhteen olisi valinnanvaraa, pysyisin nykyisten palveluntarjoajieni asiakkaana vain arkkitehtuurinkin vuoksi.

Ihmettelenpähän vain kirjoitti:

No, ainakin sinulla on huumorintajua. ;)

Tässä muillekin tiedoksi miltä Alvar Aallon hienot rakennukset näyttävät Helsingissä.

http://www.korttelit.fi/arkkitehti.php/id/80

Ja sitten olisi lisäksi vielä yksi mestariteos, eli Erottajan kulmassa sijaitseva pysäköintihallin sisäänkäynti... Muistakaa ensin katsoa miltä kadun tylsän tavanomaiset ja surkeat rakennukset näyttävät, ja sen jälkeen voitte ihastella Aallon mestariteosta talon numero neljä edessä.

http://www.korttelit.fi/katu.php/id/43
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/515


Vaikka arkkitehti ei päätäkään mitä ja mhin rakennetaan, pitäisi kyllä sen verran tervettä järkeä löytyä että ei ehdottele ihan kaikkea mahdollista. Varsinkin Suomessa kun joku saattaa ottaa vitsitkin tosissaan.

Lue lisää

Kyllähän tuo Sähkötalo ja Enson talo ovat
meidän aikamme helmiä. Enson talo nyt sattuu
olemaan "väärässä" paikassa, mutta julkisi-
vuiltaan vertaansa vailla.

Mitä tulee Erottajan luolan sisäänkäyntiin,
niin tuskin voi kuvitella parempaa ratkaisua
hoitamaan tuon homman.

Noihin muihin linkittämiisi Aallon taloihin
en ymmärrä ottaa ylistävää kantaa.

Tarina kertoo, kun valittiin valaisimia Säh-
kötaloon, niin Alvarin kanta oli, että loiste-
putket soveltuvat vain Perä-Seinäjoen meijeriin,
hehkulamppuvalaisimet ovat ne, joita käytetään.

Oneksi yhden punaviinipullon jälkeen Alvari
loihti lausumaan, pannaan ne loistelamput ja
valaistuksesta ei oltu tuolla kertaa puhuttu
sanaakaan.

Täpinä kirjoitti:

Kyllähän tuo Sähkötalo ja Enson talo ovat
meidän aikamme helmiä. Enson talo nyt sattuu
olemaan "väärässä" paikassa, mutta julkisi-
vuiltaan vertaansa vailla.

Mitä tulee Erottajan luolan sisäänkäyntiin,
niin tuskin voi kuvitella parempaa ratkaisua
hoitamaan tuon homman.

Noihin muihin linkittämiisi Aallon taloihin
en ymmärrä ottaa ylistävää kantaa.

Tarina kertoo, kun valittiin valaisimia Säh-
kötaloon, niin Alvarin kanta oli, että loiste-
putket soveltuvat vain Perä-Seinäjoen meijeriin,
hehkulamppuvalaisimet ovat ne, joita käytetään.

Oneksi yhden punaviinipullon jälkeen Alvari
loihti lausumaan, pannaan ne loistelamput ja
valaistuksesta ei oltu tuolla kertaa puhuttu
sanaakaan.

Lue lisää

Jos on kuusi päällepäin samannäköistä taloa, jotka on suunniteltu samalla periaatteella (erilaisella julkisivumateriaalilla tosin) niin miksi jotkut niistä ovat paremman näköisiä? Ei kai pelkkä väri tee toisista parempia?

Mitä tuohon pysäköintihallin sisäänkäyntiin tulee, niin miksi keskelle risteystä on ylipäätänsä pitänyt pystyttää täysin irrallinen tinakattoinen lasiparakki? Miksei tuota kohtaa ole voitu jättää vaikka nurmikoksi, ja sijoittaa sisäänkäyntejä viereisten talojen aulaan?

Ja tähän ei kelpaa vastaukseksi että kaupunki on itse sellaista ehdottanut. Kunnon arkkitehdin luulisi tuossa vaiheessa katselevan ympäristöä ja vaikka ehdottavan itse moista vaihtoehtoa sen sijaan että väkisin tunkisi keskelle katua täysin muusta ympäristöstä irrallisen kopin. Tai vaikka kieltäytyvän kunniasta pilata koko katukuvaa omalla suunnitelmallaan.

PS. Jos joku muuten nyt sattuu olemaan Helsingissä, niin menkää ihmeessä katsomaan Enson pääkonttoria kun talon ympärille on pystytetty rakennustelineitä... Talo näyttää huomattavasti paremmalta!

Ymmärtämätön.kö. kirjoitti:

Jos on kuusi päällepäin samannäköistä taloa, jotka on suunniteltu samalla periaatteella (erilaisella julkisivumateriaalilla tosin) niin miksi jotkut niistä ovat paremman näköisiä? Ei kai pelkkä väri tee toisista parempia?

Mitä tuohon pysäköintihallin sisäänkäyntiin tulee, niin miksi keskelle risteystä on ylipäätänsä pitänyt pystyttää täysin irrallinen tinakattoinen lasiparakki? Miksei tuota kohtaa ole voitu jättää vaikka nurmikoksi, ja sijoittaa sisäänkäyntejä viereisten talojen aulaan?

Ja tähän ei kelpaa vastaukseksi että kaupunki on itse sellaista ehdottanut. Kunnon arkkitehdin luulisi tuossa vaiheessa katselevan ympäristöä ja vaikka ehdottavan itse moista vaihtoehtoa sen sijaan että väkisin tunkisi keskelle katua täysin muusta ympäristöstä irrallisen kopin. Tai vaikka kieltäytyvän kunniasta pilata koko katukuvaa omalla suunnitelmallaan.

PS. Jos joku muuten nyt sattuu olemaan Helsingissä, niin menkää ihmeessä katsomaan Enson pääkonttoria kun talon ympärille on pystytetty rakennustelineitä... Talo näyttää huomattavasti paremmalta!

Lue lisää

Ahah. Kunnon arkkitehti siis sanoo kaupungille, että tehdäänpä väestönsuojan
sisäänkäynti viereisen yksityisen liikepalatsin kalliisiin katutason tiloihin.
Ja siltä sitten vissiin tilataan lisääkin hyviä ideoita?

minun teoriani kirjoitti:

Vuonna 1951 Alvar Aalto heittää vitsinä ehdotuksen täysin ympäristöön sopimattomasta ja mauttomasta laatikosta, joka heti hyväksytään ilomielin koska hän on "maailmankuuluisa" arkkitehti. Itse asiassa kukaan alan "ammattilainen" ei voi edes kiistää hänen nerouttaan koska se olisi vain kateutta suurta neroa kohtaan.

Sen sijaan tavalliset ihmiset näkevät kuinka tämä kuuluisa arkkitehti piirtää samanlaisia tasaisia laatikoita tusinaan paikkaan ympäri kaupunkia, ja ne kaikki ovat toinen toistaan mitäänsanomattomampia...


Ja minä olen muuten nähnyt sen "paviljongin" läheltäkin. Olen jopa mennyt tarkoituksella katsomaan mitä mahtavia yksityiskohtia siinä on, kun niitä lehdessäkin ylistettiin, ja huomannut että ei sellaisia ole.

Ilmeisesti tämä huomaamattomien yksityiskohtien käyttäminen argumenttina Aallon puolesta on tapa jolla toiset arkkitehdit voivat kertoa olevansa tavallisen kansan yläpuolella, koska tavallinen kansahan ei niitä suuremmoisia detaljeja huomaa.

Muut viisi miljoonaa suomalaista kun näkevät vain tasaisia ympäristöön sopimattomia iso-ikkunaisia laatikoita!

Lue lisää

on mielenkiintoinen mutta olet väärässä. Aalto nimesi paattinsakin "Nemo propheta in patria". Ei Aalto Suomessa ylistetty ollut. Sama näyttää jatkuvan edelleen.

Ymmärtämätön.kö. kirjoitti:

Jos on kuusi päällepäin samannäköistä taloa, jotka on suunniteltu samalla periaatteella (erilaisella julkisivumateriaalilla tosin) niin miksi jotkut niistä ovat paremman näköisiä? Ei kai pelkkä väri tee toisista parempia?

Mitä tuohon pysäköintihallin sisäänkäyntiin tulee, niin miksi keskelle risteystä on ylipäätänsä pitänyt pystyttää täysin irrallinen tinakattoinen lasiparakki? Miksei tuota kohtaa ole voitu jättää vaikka nurmikoksi, ja sijoittaa sisäänkäyntejä viereisten talojen aulaan?

Ja tähän ei kelpaa vastaukseksi että kaupunki on itse sellaista ehdottanut. Kunnon arkkitehdin luulisi tuossa vaiheessa katselevan ympäristöä ja vaikka ehdottavan itse moista vaihtoehtoa sen sijaan että väkisin tunkisi keskelle katua täysin muusta ympäristöstä irrallisen kopin. Tai vaikka kieltäytyvän kunniasta pilata koko katukuvaa omalla suunnitelmallaan.

PS. Jos joku muuten nyt sattuu olemaan Helsingissä, niin menkää ihmeessä katsomaan Enson pääkonttoria kun talon ympärille on pystytetty rakennustelineitä... Talo näyttää huomattavasti paremmalta!

Lue lisää

"jos on kuusi päällepäin samannäköistä taloa....." ja niin edelleen.

Miten suhtaudut vaikkapa kertaustyylien "samannäköisiin taloihin"? Ei kai näissä samalla periaattella suunnitelluissa taloissa joku ole toista parempi?

"P.S...." totta on että paketoitu talo on kaunis. Niin oli Christon paketoima Berliinin valtiopäivätalokin.

Zabadak kirjoitti:

Ahah. Kunnon arkkitehti siis sanoo kaupungille, että tehdäänpä väestönsuojan
sisäänkäynti viereisen yksityisen liikepalatsin kalliisiin katutason tiloihin.
Ja siltä sitten vissiin tilataan lisääkin hyviä ideoita?

Lue lisää

Kunon arkkitehti sanoo jos hänen mielestään on huono idea rakentaa surkea, pieni, täysin ympäristöön sopimaton koppero keskelle Helsingin keskustaa.

Huono arkkitehti piirtää tyytyväisenä sitä samaa ympäristöön sopimatonta laatikkoa kun aikaisemminkin, ja kaupunki sitten rakentaa sen vain koska arkkitehti on kuuluisa... Ja kaikki ovat tyytyväisiä kun arkkitehti pääsee suunnittelemaan kaupungin paraatipaikalle, ja kaupunki saa kuuluisan arkkitehdin suunitelmia. Millään muullahan ei olekaan merkitystä?


Minä olen jostain saanut sellaisen käsityksen että arkkitehdin kuuluisi suunnitella ympäristöön sopivia rakennuksia. Se tietysti tarkoittaa että tyhjään tilaan on helpompi suunnitella mitä tyyliä tahansa, mutta olemassaolevien rakennuksien seuraksi pitäisi tehdä jotain joka sopii edes etäisesti.

Joku Finlandia-talo (vaikka tylsä onkin) on perusteltu siinä mielessä että se on yksittäinen rakennus jonka ei tarvitse sopia ympäristöön. Erottajan koppero taas ei sovellu ympäristöönsä yhtään sen enempää kun Erottajan bussiasema ruotsalaisen teaterin viereen, ja pitäisi mieluummin siirtää pois. Tosin eipä taida kauhean monet sitä bussiasemaa puolustella, kun se ei ole Aallon suunnittelema!

sehän on kirjoitti:

vaan sokeripala. Mites suu pantais, jos paikalla olisikin suolapatsas? Siinähän suu mutrussa patsastelisit entistä kiukkuisempana.

Mutta minun päähäni ei mahdu, miten joku arkkitehti voi tuhota niin täydellisesti ympäristöönsä sopivan Norrmenin talon.
http://www.kp-art.fi/cgi-bin/nayta_tuote.pl?id=1938

Tuon tilalla Enson talo näyttää giljotiinilta, joka katkaisee katedraalin kaulan.

peeloaino kirjoitti:

Mutta minun päähäni ei mahdu, miten joku arkkitehti voi tuhota niin täydellisesti ympäristöönsä sopivan Norrmenin talon.
http://www.kp-art.fi/cgi-bin/nayta_tuote.pl?id=1938

Tuon tilalla Enson talo näyttää giljotiinilta, joka katkaisee katedraalin kaulan.

Lue lisää

Kiinteistön omistaja päättää, mitä rakennetaan ja mitä puretaan.

peeloaino kirjoitti:

Mutta minun päähäni ei mahdu, miten joku arkkitehti voi tuhota niin täydellisesti ympäristöönsä sopivan Norrmenin talon.
http://www.kp-art.fi/cgi-bin/nayta_tuote.pl?id=1938

Tuon tilalla Enson talo näyttää giljotiinilta, joka katkaisee katedraalin kaulan.

Lue lisää

"Mutta minun päähäni ei mahdu, miten joku arkkitehti voi tuhota niin täydellisesti ympäristöönsä sopivan Norrmenin talon. "

Ei Aalto sitä taloa purkanut. Enso-Gutzeit hankki omistuksen taloon 1959 ja purki rakennuksen 1960. Norrmenin talon purkamisesta on päättänyt kaupungin virkakoneisto asiakirjojen mukaan yksimielisesti. Aalto sai kuitenkin painoarvollaan aikaan sen, että Enso pienensi alunperin vielä massiivisempia suunnitelmiaan.

Arkkitehdin syyksihän nämä purkamiset yleensä luetaan, vaikka useimmiten tilanne on päinvastainen. Arkkitehti yrittää suojella mutta päätökset sanelee raha, rakennusliikkeet ja omistajat. Varsinkin nykyään asiat ratkaisee lähes pelkästään raha ja arkkitehti otetaan mukaan hankkeeseen vasta siinä vaiheessa kun talot on jo purettu.

Arkkitehti on viimeisiä mohikaaneja jolla on yleishyödyllisiä intressejä pelkkien taloudellisten intressien sijasta. Arkkitehdilla ei ole hankkeen koosta, laadusta tai "tyylistä" johdettavia taloudellisia intressejä, jotka hyödyttäisivät arkkitehtia itseään. Arkkitehdin intressit ovat aivan muualla.

arxitehti kirjoitti:

oli yksi maailman parhaista arkkitehdeista ja luetaan edelleenkin viiden parhaan joukkoon. Kun Aalto suunnitteli tuon mollaamasi Erottajan suojan vuonna 1951 oli hän jo maailmankuulu arkkitehti. Aallon merkitystä koko maailman 1900-arkkitehtuurille ei voida kiistää. Mitenkähän Aallon Erottajan suoja liittyy vitsiin? Suoja on yli 50-vuotiaan Aallon ensimmäinen Helsinkiin tehty työ.

Käykää katsomassa paviljonkia läheltä.

"God is in details"
-Ludwig mies van der Rohe

Lue lisää

Vastauksena jonkun aiemmin esittämään kysymykseen, pitääkö kukaan oikeasti Aallon Helsingissä sijaitsevista rakennuksista, pakko todeta, että ainakin mä pidän. Eivät ne silti ylimaallisia ole, varsinkaan ulkoa - mutta Aallon etevyys onkin sisätilojen suunnittelussa.

Erottajan suoja ei kyllä ollut Aallon ensimmäinen Helsinkiin tehty työ, suunnittelihan mies asuintalonsa Riihitielle jo 30-luvulla. No joo, en ole varma, kuuluiko Munkkiniemi silloin Helsingin kaupunkiin vai oliko joku oma kauppalansa, mutta enivei.

Rullatehti kirjoitti:

Hienoja rakennuksia kaikki!

Ja ihan vain tiedoksi: arkkitehti ei päätä siitä mitä ja minne rakennetaan.

Alvar olisi kuitenkin erittäin suurella vaikutusvallallaan voinut sanoa, ettei Norrménin taloa pidä purkaa, vaan säilyttää ja ehdottanut Enso-Gutzeitille jotain muuta tonttia. Ei ollut Alvari kuitenkaan niin kaukaa viisas.

Rullatehti kirjoitti:

Kiinteistön omistaja päättää, mitä rakennetaan ja mitä puretaan.

Ei nyt aivan sentään. Ainakaan Helsingissä.