Miksi itku kaihertaa silmää.
Miksi ulos pyrkii yhtenään.
Mieli alakuloinen.
Hiipii sydämeen.
Onnellisuuttako tavoitin.
Kun metsäpolulla astelin.
Sain niskaani lumiryöpyn.
Kun oska kuusen kurkoitti polulleni.
Pitäisi olla onnellinen.
On kaikki hyvin tunnen sen.
Mut kuitenkin tunne.
Häviäisinkö, katoaisinko pois?
Jättäisin tunteeni sisälleni.
Antaisin vapauden kaipuulleni.
Kiiriä maan ääriin.
Polkuni loppuu.
Käännynkö?
Olen hämärtyvän illan kajo.
Miksi ulos pyrkii yhtenään.
Mieli alakuloinen.
Hiipii sydämeen.
Onnellisuuttako tavoitin.
Kun metsäpolulla astelin.
Sain niskaani lumiryöpyn.
Kun oska kuusen kurkoitti polulleni.
Pitäisi olla onnellinen.
On kaikki hyvin tunnen sen.
Mut kuitenkin tunne.
Häviäisinkö, katoaisinko pois?
Jättäisin tunteeni sisälleni.
Antaisin vapauden kaipuulleni.
Kiiriä maan ääriin.
Polkuni loppuu.
Käännynkö?
Olen hämärtyvän illan kajo.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minäki jokin vuosi sitten.
Kylvin kyynelissäni ,kasvoni
pesin aamuisin ,kyynelillä.
Sydämessä ,hiljaa totesin ,
kuihdunko ,kyynelinä pois?
Ei ,tässä mä oon ,
tosin kyyneleet
hyvin lähellä ,nytki.
On jossain kyynelten meri .
Sielä se lainehtii ,
pisaroista noista ,jotka
kerran putoili kuumina kasvoille.
Täälä tänää sumuista ja märkää .
Kevät oireilee , eikös oo ihanaa.
Hyvää viikon loppua , hymy taskuus.Liisa
Niinhän se on .
Niin sen olla täytyykin.
Viikonloppua ihanaa sinne jonnekin
Alakulo joskus hiipii mieleen.
Eikä aina tiedä, miks.
Fiilis vaan on sellainen,
ja lumiryöppy niskaan vielä, kesken kaiken.
Silloin näköala hämärtyy, hetkeks, miltei pimenee.
Askel polulla painaa - ajattelee ihminen,
olenko tosi rakas kelleen?
Vaan. Voi alakulo olla mahdollinen
ovi uuteen, itselleen kun luvan antaa kipeisiin tunteisiin, myös -
ikävään ja itkuun puistattavaan -
ihminen, lumet olkapäiltä ravistaen pään nostaa sitten,
ei ylpeästi, mutta rohkaistuen: kulkea saan, olla!
Näköalat kirkastuvat aamussa jälleen.
Arvioita tehdään, punnitaan.
Omat virheetkin todetaan, huomataan masentumatta.
Rajallisuus myönnetään - kiitosmielin elämän lahjaa kunnioittaen:
Ah, talvipäivää.
Ja voi jopa käydä niin, uudelleen ulos lähtee, hymyillen. :)
Metsään kävelee Margitta kuin myhäillen
itsekseen.
Kuusipuun alle asettuu ja ravistaa,
päälleen mahtavimman lumiryöpyn, putouksen.
..Ei onni aina riehakasta, hehkeää, se alakulon kanssa joskus
syvemmältä pulppuaa, hiljaisin virroin..
Hyvää päivän jatkoa Margittalle.
Nyt sitten työpäivää viettämään.
Hymyillen käyn iltavuoroa päin.
Kiitos
raivaa itse tiensä, yhtä harvalukuinen kuin pienet polut,tsemppiä
Otan opikseni,,hyvää perjantaita sinne
elä ikkase, elä - Rellu silittää poskee.
Tunteella mennään taas ja lujaa, kaunista on.
Viimeinen lause on haikea, mutta eläppäs nyt
kuitenkaan mihinkään katoa * niif *
Lupsakkaa viikonvaihdetta, jos olet vapailla.
Jos olet töissä, jaksamista sinne, paiiiii
Työssä vietän ja huomenna aloitan yössä, joten hyvin menee kiitos ja niiaus.
Ollaan kirjoituksella.
Hymy
*halii ja rutizstaa runoystävää kovasti*
ja istahdan viereesi,, voi Gitta,meillä kaikilla on joskus tämmöttii ajatuksia, ja tuntuu, et eksyy polulta, onkuin eksynyt lintunen,alakuloinen, mut kyllä se siitä taas iloksi muuttuu,, ja kun on tämmöttii päiviä, niin osaa sit taas nauttia niistä onnenpäivistä, tarjoon fazerin sinistä hymyn kera,,,
eihän tarvita enää nessunenäliinoja, eihän?
*puristaa nenusta*
Mut ilta ehtii,,
Hän luoksein saapuu.
Unessa helii hän.
Rutistaa ja halaa.
Unelmiini nukahdan.
Ei se kaipuu lähde minnekkään
pieninä pisaroina sinne tänne putoaa
Mutta koskaan ei kokonaan ikävä haihdu
ennen kuin rakkaan käsi kädessäs
Alakuloinen, se illan kajon tuntu
hetki vain, päivä uusi odottaa!
Lempeyttä iltaan , M ja mukavaa viikonlopun alkua ystäväiseni! :)
Sinulle miljoona triljoona halii !!
*halihalihalihaliiiiiiiiiiiiiiii*
Kyllä kaikki järjestyy aina suuntaan parempaan ,
usko vaan hanipai :)
Nuku levollisesti ja uusi parempi huomen tulee
taas, aivan varmasti .
öitä suloisia,
t.M
Uusi päivä ja uudet tuulet,,,myrskyisät.
Lauantai-illan huumassa, hymy