Onko täällä aitoja asiantuntijoita? Voisiko joku vahvistaa tuleeko appivanhempieni kuolinpesän ositus ja perinnnönjako tehtäväksi seuraavalla tavalla?
Kyseessä aviopari, 72 vuotias nainen ja 78 vuotias mies. Naisen nimissä omaisuutta n. 400 000 Euroa ja miehellä 900 000 Euroa. Avioparilla keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, ei avioehtoa ja heillä on myös lapsia.
Nainen kuolee. Ensi tehdään ositus, eli molempien puolisoiden omaisuuden arvo 650 000E. Mies perii testamentin perusteella naisen 650 000 osuudesta puolet eli 325 000E josta maksaa perintöveron 14 % ja loput 325 000 menevät lakiosana lapsille, tästä maksetaan myös sama 14 % perintöveroa? Käytännössä mies siis saa kuolinpesältä rahaa 75 000 Euroa ja lapset loput 325 000 Eur?
Jos tämä menee näin maailma on hyvin hullunkurinen, sillä mies maksaa käytännössä perintöveroa omaisuudesta joka hänellä oli omissa nimissään jo ennen vaimonsa kuolemaa.
Kyseessä aviopari, 72 vuotias nainen ja 78 vuotias mies. Naisen nimissä omaisuutta n. 400 000 Euroa ja miehellä 900 000 Euroa. Avioparilla keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, ei avioehtoa ja heillä on myös lapsia.
Nainen kuolee. Ensi tehdään ositus, eli molempien puolisoiden omaisuuden arvo 650 000E. Mies perii testamentin perusteella naisen 650 000 osuudesta puolet eli 325 000E josta maksaa perintöveron 14 % ja loput 325 000 menevät lakiosana lapsille, tästä maksetaan myös sama 14 % perintöveroa? Käytännössä mies siis saa kuolinpesältä rahaa 75 000 Euroa ja lapset loput 325 000 Eur?
Jos tämä menee näin maailma on hyvin hullunkurinen, sillä mies maksaa käytännössä perintöveroa omaisuudesta joka hänellä oli omissa nimissään jo ennen vaimonsa kuolemaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
perintöveroa siitä osuudesta, jonka hän saa avio-oikeuden nojalla osituksessa. Hän maksaa perintöveron vain siitä osasta, minkä perii testamentin nojalla.
No niin, eli on huomattava, että ositus on ihan eri asia kuin perinnönjako. Ensinnäkään lesken, joka omistaa enemmän, ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille (lapsille) vaan padre saa pitää tuon koko 900 000 ihan onnellisesti itsellään.
Sen jälkeen jaetaan lesken omaisuutta: lapsille puolet ja leskelle puolet testamentin perusteella. Kumpikin maksaa verot tuosta 200 000 e:sta. Ei miehen omaisuutta nyt kuitenkaan aleta hänen eläessään jakamaan lapsille. Ositus on tässä siis vain laskelma, ei jako-toimenpide.
Jos sen sijaan rikkaampi olisi kuollut (mihin edellinen vastaaja ilmeisesti viittasi) saisi köyhempi avio-oikeuden nojalla 250 000e, eli tasingon verottomana. Sitten jäljelle jäänyttä pesän puolikasta (650 000) jaettaisiin lesken ja perillisten kesken (verot),
TOivottavasti auttoi!
kokemuksen kautta voin sanoa, että ainoat oikeat vastaukset annan minä. Muut eivät mitään asiasta tiedä ja joudun aina heidän virheellsiä tietoja oikaisemaan.
Sinä nikkivaras jaksat toisen ratsulla köpötellä. Olet näemmä ottanut todella raskaasti sen, että olen tuotostasi joskus korjannut.
Mutta jos korjattavaa on, niin miksi ei korjattaisi. Se korjaa, joka osaa. Katsos - lakitieto on eksaktia, "sinnepäin-tieto" ei ole tietoa lainkaan.
Lue sinäkin enemmän, niin luulet vähemmän. Mene vaikka kirjastoon lukemaan lakiopuksia. Ei tarvitse sitten sinunkaan kommenttejasi toisten oikoa. Eikä sinun itsesäälissä rypeä.
Yritähän nyt ryhdistäytyä. Ja mene aikaisemmin nukkumaan, niin aivosi toimivat paremmin.
nukkumaanmenosta päättää jokainen itse. Yhden tavallisen ääliö ei ole oikeutettu ratkaisemaan kenenkään päivärytmiä, vaikka koko ajan pyrkiikin tyydyttämään pätemisen tarvettaan ilmoittamalla olevan muita etevämpi. Hitler aikoinaan ei usein nukkunut ollenkaan ja Stalin kävi kaikki neuvottelut usein yöllä (myös Paasikiven kanssa ennen sotia)
tää nyt lähinnä kuulostaa oikeustieeteelisen perusosastolta joten luulen että sun on paras ottaa yhteyttä minuun tai taitavimpiinn kavererihin mut kylse se raha paikkansa löytää,
anteeksi toi pilkku
juovuksisssa.
Ensinnäkin, kuten tuosta osituksesta mainittiin, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa pesään. Eli jos köyhempi kuolee, rikkaampi saa pitää omansa (tasinkoprivilegi).
Verotuksellisesti perintöveroa maksetaan vain tuosta 400 000 eurosta, joka oli kuolleen naisen omaisuuden arvo.
Mutta kun tällaista vanhempien ihmisten liittoa lähdetään purkamaan kuoleman jälkeen, kannattaa muistaa, että varsinaisen perimystestamentin lisäksi leskellä on useita muita suojamuotoja. Hänellä on mm. elinikäinen oikeus asua puolisoiden yhteisessä kodissa, riippumatta sen omistussuhteista ja hänellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana, mikäli rintaperilliset eivät muuta vaadi jne. Usein, kun omat lapset ovat jo aikuisia, käykin niin, että leskelle jää koko kuolinpesän hallinta ja molemmat kuolinpesät selvitetään vasta kun tämä leskikin on kuollut.
Kaikkiaan siis (voi olla) melko monimutkaista ja riippuu lapsista ja perhetilanteesta, miten raha jaetaan ja missä vaiheessa.
Jos puolisot tekisisivät (tai olisisivat tehneet) avioehdon, niin perintöverossa olisi säästänyt huomattavasti ... mussa tapauksessa menee kuten kirjoitit.
tasinkoprivilegin. Eloonjääneen puolison ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle.