Miksi täällä kuulee liikaa kertomuksia, kun elarit ja tapaamiset alkavat takkuilla, sitten kun kuvioihin tulee uusiopuolisoita itselle taikka ex:älle?? Onko alettu uusiosuhteisiin liian aikaisin ennenkuin tavallinen arki erotilanteessa on ehtinyt edes alkaa? Tuleeko mukaan katkeruus toisen onnesta? Kateus lapsista?
Huoks Huoks Huoks
Aikuisuutta peräänkuulutetaan!!!!!!
Huoks Huoks Huoks
Aikuisuutta peräänkuulutetaan!!!!!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
miehelle joka ei jaksa omia lapsia tehdä, kaksi lasta valmiina ja mikä parasta, yhtään exää ei roiku kuviossa.
..nyt ei jaksaisi tehdä lapsia?
Kaikilla ei muuten exät ole mitenkään ongelmallisia.
Kukapa mies ei lapsia jaksaisi TEHDÄ, mutta siitä seuraavasta vaiheesta sitten livistetäänkin! Siksi miehen on helppo tulla "valmiiseen" perheeseen kun aina kiperissä tilanteissa voi tokaista "lapset ei oo mun, ei kuulu mulle" tai muuta vastaavaa!
Ja sä taidat höylätä sitä exääs ain sillon tällön et pysyy tyytyväisenä ja välit lämpiminä!
En tosiaan ole tehnyt eron jälkeen exän kanssa mitään Sellaista. Ei olis tullu mieleenkään.
Mutta vakavasti:
koska sillä tosiasialla että olen mies ja sinun tarinallasi siitä miten mies toimii ei ole mitään yhtymäkohtaa keskenään, pyytäisin sinua pitämään sormet kurissa ja olemaan kirjoittamatta asioista joista et mitään tiedä.
ja olla puuttumatta TOISTEN IHMISTEN ASIOIHIN JOTKA EIVÄT KUULU MILLÄÄN LAILLA HEILLE! En jaksa käsittää, miksi on työnnettävä se lusikka toisten perheiden asioihin. Kaiken lisäksi ne sotkee vielä hyvät isän ja lasten välit, ja sitten loppuu elaritkin. Ja sitten ne syyttää siitä ex vaimoa, kun ovat ensin sotkeneet toisten perheet.
mieleen vanha sanonta; Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.
Toki poikkeuksiakin löytyy; Meidän uusioperhe voisi olla "malliesimerkki" toimivista" henkilökemiosta; ei ex-puolisot juuri soittele, kun on vain tarvis tarkentaa jotain aikoja. Lisäksi uusioperheessämme "toin" yhden jäsenen lisää ja pari jäi vielä "varastoon".
Erotessamme me teimme selväksi, että lasten asioista puhutaan kasvotusten ja soittaa saa sillon kun tuntuu siltä. Mies snoi ettei minun tarvi yksin hoitaa sellasia asioita joista on hyvä isänkin tietää. Meitä ei rajoita uudet puolisot eikä niiden epävarmuus. Me emme välitä heidän mielipiteistä.
Kun meillä on lasten asoita tai muuta, me ex miehen kanssa pystymme niistä keskustelemaan. En voisi kuvitella että joutuisin yksin hoitamaan yhteisten lasten asioita.
On kummallista että yhteisten lasten vanhemmat eivät saisi ksekustella enää toistensa kanssa. Miksi ihmeessä? Meillä toimitaan niinkuin me ex mihen kanssa näemme hyvksi, sitä ei muilta kysytä, sopiiko vai ei. Ellei sovi, niin sille me emme voi mitään. Mutta uusilla puolisoilla ei ole mitään sananvaltaa siihen miten me ex miehen kanssa lapsemme kasvatamme.
että teillä jatkuu yhteistyö noin vakaasti, meillä se ei toimi. Ex lakkasi sen vähäisenkin yhteydenpitonsa siihen kun hänelle astu nyxä kuvioon. Tuota samaa periaatetta minäkin kannatan niinkuin teillä on, se loisi lapsille turvallisuutta, mutta ei niin ei ... minkäs teet..
Hei herätys, eron jälkeen on KAKSI uutta perhettä: lähivanhempi lapset ja etävanhempi. Jos ja usein kun "otetaan" uusiksia niin nehän tulevat jompaan kumpaan lapsen perheistä. Eivät mitenkään perheeseen, joka on jo hajonnut!!!
Kyllä nyxällä on täysi oikeus etäperheessä ja lähiperheessäkin toimia parhaan taitonsa mukaan kasvattajana ja huolehtijana lapselle!
Tosiasia tietysti on, että hänen kuuluu myös osata vetää rajoja varsinkin, jos oikeilta vanhemmilta on "mopo karannut käsistä". Mutta kuuluu myös olla puuttumatta esim määrättyihin elatusmaksuihin. Mutta sen nyxä-perheen raha-asioihin uusionyxällä on kyllä täysi oikeus puuttua sisäisesti!
Jokaisen yh:n on ehdottomasti tuettava lasten sopeutumista KAIKISSA tilanteessa, jossa uusioihmisiä perheisiin astuu. Ja myös olla täysin puuttumatta nyxien ja exien väleihin!
Uskokaa vaan, mutta itse olen yh-lähiäiti, jonka exällä on nyxä. Ja kaikkeni olen tehnyt, että lapset sopeutuvat uuteen tilanteeseen ja hyvin on mennyt! Sitäpaitsi olen tyytyväinen, kun ei tule enää niinpaljon pyykkiä takaisin ja voin olla varma, että ruokahuoltokin toimii paremmin exällä!!
Meillä kuvio on nyt selvä. Kolmas viikonloppu, kun isä jätti (ilmoittamatta) hakematta lapset luokseen.
Nyxä sai mitä halusi - exälläni ei saanut olla entistä elämää. Kaikki sellainen, joka liittyi menneeseen oli poistettava. Exän äiti, sukulaiset, lapset, exän exä ;)
Lapsen paras, lasten tunteet. Niillä ei tässä kuviossa ole mitään merkitystä. Joka toinen perjantai vihainen, puhumaton mies haki lapset vaikka väkisin mukaansa (toisinaan palautti oven taakse jo lauantaina, tarkastamatta onko kukaan kotona), sitten huoltajuuskäräjöinti ja nyt, naps, hän ei hae/halua lapsia luokseen lainkaan.
Yritän selittää asiaa lapsille, mutta he kuittaavat asian sanomalla, "ei me tykätty sinne mennäkään, kun isi ei ollut koskaan meidän kanssa ja iskä ja nyXä olivat aina vihaisia meille." Silti kuulen, kuinka he pohtivat keskenään, tuleeko isi seuraavalla kerralla hakemaan jne. Epävarmuus on käsinkosketeltavaa, mutta en jaksa nyt selvittää tilannetta, katsotaan...myöhemmin.
Onko hyvä vai huono, ettei isällä ja lapsilla ole yhteyttä? Monipiippuinen juttu, koska isä on kuitenkin isä, mutta jos isällä ei ole kykyä eikä haluja olla lastensa kanssa, ja vkl-tapaamisten seurauksena lasten itsetunto ja luottamus aikuisiin heikkenee, onko suuri rikos, vaikka isä ei oliskiaan kuviossa mukana?
Minä olisin tarvinnut vapaani, ja lapset olisivat tarvinneet vapaata minusta, mutta jos vapaani hinta on lasten pahaolo, voiko sellaisesta vapaasta nauttia?
Kolmen vuoden stressi ja ahdistus kaipaavat vielä loppusilauksekseen tämän kiusanteon.
Olenko ansainnut kirkkaamman kruunun ja mitä hittoa minä sillä teen? Otan sen mielummin käteisenä, kiitti, shekki ei kelpaa :D
Loppuun linkki, jossa selkokielistä, mielenkiintoista luettavaa:
Persoonallisuushäiriötä sairastava kärsii
http://www.muotiala.fi/lehti/jutut/20060529_nars_mai_4.php
muuta sanoa kuin että exäsi on kyllä melkoinen matonen.
kymmenen kertaa, niin onko sun lapsillasi kymmenen perhettä? Aika kova on pitää perheet kasassa jos ei koskaan luovu mistään.
Minä olen myös yh äiti, mutta en voisi kuvitella että meillä olisi toinenkin perhe jossain. En tietoisesti tiedä ainakaan siitä mitään. Eikä lapsetkaan asu muualla kuin minun kanssani. Minä ostan vaatteet ja ruuan ym pidän huolta, ei mua "se toinen perhe" ole auttanut missään... kun sitä ei ole.
Oltii muutama vuosi kuin parhaita ystäviä, ja olimme lähes päivittäin lasten isän luona ja hän meillä. Mutta kun tämä lohduttaja ilmestyi, niin kaikki loppui heit. Nyt mies ei edes lapsia halua nähdä eikä puhu heille.
Nähdessä kaupungilla välttelee eikä edes lapsiaan morjesta.
Ei muista synttäreitä ei ollut omien lasten rippijuhlissakaan. Mies on meille täysin outo ja vieras.
Lapset kyllä muistavat miten isä heitä on kohdellut, eli samaa kohtelua voi isä odottaa lapsiltaan aikanaan. Jo nyt ovat merkit nähtävissä.
Me emme anteeksi sillä tavalla ex miehelleni anna, että hyväksyisimme hänen naisensa meidän perheeseen! Jos mies on niin itsekäs että vaihtaa vaimonsa ja omat lapsensa toiseen naiseen ja uuteen elämään, se on niin syvältä, että hänen ratkaisujaan ei kenenkään tarvi hyväksyä. Sehän olisi kuin anteeksi anto. Se ei vain meille käy. Pitäköön ex mies niin
monta naista kun haluaa, mutta turha vaatia yhtäkään meidän perheeseen. Perheen hän luovutti jo silloin, kun päätti lähteä.
Siis ulkopuolinen, kenen kannalta???????????
Äidin?? Ei väliä vaikka olisi kuin katkera loppuelämänsä: voi pitää nyxää ulkopuolisena...
Lasten?? Ei todellakaan voi olla ulkopuolinen, koska kuuluu isän perheeseen! Ja on täysin vastuutonta aikuisuutta yrittää lapsilleen syöttää puutaheinää aikuisten välisistä asenteista. Nielkää kuulkaa itse katkeruutenne ja antakaa lapsillenne mahdollisuus mahdollisimman hyvään elämän sekä isän että äidin läheisyydessä!!!!!!!!!!!! Ja tukekaa sitä - se on lapsen tarve (ja viis kypsymättömistä aikuisista ja niiden keskinäisistä väleistä)!
Meillä on annettu mahdollisimman hyvä elämä lapsillemme. Kun mies lähti, olen minä yksin antanut lapsillemme hyvän elämän, kun mies luovutti eikä jaksanut meitä enää.
Mutta mihin me tarvimme ulkopuolisia ihmisiä? Emme mihinkään. Ex mies jos niitä tarvii, aivan vapaasti meidän puolesta. tehkööt sen uuden perheen, mutta me emme siihen kuulu vaikka kuin itkisi ja katuisi.
Meillä on kaikki entiset ystävät ja sukulaiset, ne riittää meille. Uusia ihmisä emme tarvitse enää.
Ja tuskin aikuisen tarvii mitään puuta heinää lapsille syöttää, kyllä meillä ainakain lapset itse ovat huomanneet isän välinpitämättömyyden ihan itse, lukuisine pettymyksineen, joten minä äitinä olen velvollinen huolehtimaan siitä, että lapsillani on hyvä ja turvallinen lapsuus ja nuoruus. Ei siihen uusia ihmisiä tarvi tunkea sotkemaan.
Eiköhän se olisi ihan sama, jos perheettömät toisilleen tuntemattomat aikuiset muuttaisivat saman katon alle - varmasti tulisi "yhteentörmäyksiä". Jotkut selviäisivät niistä ja pääsisivät yhteisymmärrykseen. Toisilla tuo yhteiselo tuskin sujuisi.
Kysymys on varmaan paljon erilaisten perheiden erilaisista näkemyksistä, tavoista, tottumuksista, arvoista... ja niin tietysti-valitettavasti rahankäyttöön littyyvistä asioista. Noita perheiden "erilaisuuksia" sitten yritetään lasten vuoksi (toivottavasti) sovitella yhteen ja ..aijai... moni ei ole valmis luopumaan omista periaatteistaan...
Annoin exälle autoa lainaksi, kun jäin sairikselle mikä oli kyllä virhe!!! ukko lupasi hoitaa autoa kuntoon ja vaihtaa laturinremmiä ym, mutta haaveeksi jäi. Rikkinäisenä ja tankki tyhjänä se auton takas palautti. Koskaan se ei ole maksanut elatuksia vaikka käräjillä se päätettiin jo vuonna 2005 eli tällä hetkellä ukolla on velkaa jotain 8000 e. Tilille se ei yrittäjänä rahojaan laita vaan kierrättää rahoja kavereiden tilien kautta suoraan käteen, joten voutikaan ei rahoja saa ulosmitattua. En oikeastaan tiedä mikä exässä eniten ns. vituttaa, mutta ehkä se kun kivenlahdessa eräällä eronneella akalla, jolla on kaksi muksua ja ukko ja myös exä, niin silloin, kun tämä tarvii apua exäni rientää sinne oitis apuaan antamaan. Nainen ei asu nyksänsä kanssa virallisesti vaan nostaa elarit ja lapsilisät lisineen. Nainen tässä eräs päivä haukkui minut puhelimessa, kun toinen muksuista jäi exältä paluttamatta sovittuun aikaan. En tajua akan sotkuja enää, montako miestä sillä pitää olla auttamassa, että se pärjää, exä jolta saa rahat ja nyksä joka sen elättää muuten ja exäni joka hoitaa kaiken muun???
Hyvin akalla asiat, joten miksi sen piti mut haukkua, jolla ei ole mitään muuta kuin lapset???
Että se noista nyksistä ja existä....