Isoa kivitaloa kolmeen tasoon tässä suunnitellaan. Lämmönlähteenä en viitsisi nauliintua pelkän sähkön varaan. Maalämpö tuntuisi nyt todennäköisimmältä, mutta tulevaisuudessa voisi ajatella siirtoa vaikka kaukolämpöön (kun se alueelle saakka joskus tulee).
Mutta entäpä lämmönjako asuntoon. Moni puhuu täällä vesikiertoisen lattialämmityksen puolesta, mutta aika harva ilmakiertoisesta lattialämmityksestä. Kertokaapa te osaavammat minulle, mikä näiden kahden merkittävin ero on ja kumman hyväksi. Pääasiallisena lattiamateriaalina tulisi olemaan parketti.
Mutta entäpä lämmönjako asuntoon. Moni puhuu täällä vesikiertoisen lattialämmityksen puolesta, mutta aika harva ilmakiertoisesta lattialämmityksestä. Kertokaapa te osaavammat minulle, mikä näiden kahden merkittävin ero on ja kumman hyväksi. Pääasiallisena lattiamateriaalina tulisi olemaan parketti.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Lähtökohta: talo hyvin eristetty, lämmityskustannus ei taloudellinen rasite
nykyisillä ja tulevilla hinnoilla
Tavoite: jalalle lämpimät lattiat ja kesällä
kosteus pois ja mukava lämpötila.
Ongelma: pidän betoni, kivi ja laattapinnoista ja
laminaatista..
Talosi voit hyvin eristettynä lämmittää Suomessa
ilmastoinnilla tai lattialla. Jos otat hyvin lämpöä johtavaa lattiaan, valitset lattialämmityksen ja jonkun tavan sen toteuttamiseen. Kun otat vesikierron, voit vaihtaa
maalämpöön / kaukolämpöön.
Legalenttia ei välttämätta kannata tehdä kuin
suorasähköllä. Tuntuu vähän hurjalta laittaa jokin pumppu puhaltimelle lämmittiväksi elementiksi.
Mieti mitä laitat lattiapinnaksi, jos et tarvise
lattialämmitystä kuin laattapesu yms. tiloissa laittaisin iv-kanaviston kautta lämmityksen.
Ilmakanavat vaatii paljon enemmän tilaa, kuin vesiputket ja monikerroksisessa tällä asialla on merkitystä.
Ilman ominailämpökapasitennssi on varsin vaatimaton veteen verrattuna. Ilman kanssa lämmösiirtokyky saattaa helposti loppua kesken.
Mitä ilmeisemmin kyseessä on hyvinkin vähän lämmitysenergiaa kuluttava hyvin eristetty ilmatiivis kivitalo.
Tällainen nykyaikainen talo kuluttaa lämmitysenergiaa jo hyvin vähän ja hukkalämpöä muodostuu valaistuksesta ja koneista melkoisesti.
Lopputuloksena lämmityksen tarve on niin pieni, että lattiat ovat kylmiä suurimman osan vuotta.
Kalliit lämmityslaite investoinnit, eivät tule olemaan kannattavia.
Lattioissa pitäisi käyttää mahdollisimman paljon parkettipintoja, jotka ovat muutenkin lämpimän tuntuisia ja välttämättömissä kivilattiapaikoissa voitaisiin käyttää mukavuuslämpöä.
Haasteellisimmaksi alkaa käydä lämmön säädön tarkkuus. Tällöin sähkölämmitys oppivilla termostaateilla on edullinen vaihtoehto.
Lattiarakenteet on syytä tehdä mahdollisimman ohuina, jolloin vältetään lämmityksen viiveet.
Matalaenergia kivitalot kuluttavat lämmitysenergiaa melko tyypillisesti n. 50 kwh lämmitettävälle neliölle vuodessa, hukkalämmön lisäksi. Tämä kannattaa ottaa lämmityslaitteiden hankintalaskelman pohjaksi, saatat yllättyä.
Meillä nykyisin vielä hankitaan melko usein ilmalämpöpumppu kesäistä viilennystä varten, jota voidaan myös hyödyntää lämmitykseen. Tällöin lämmityksentarve peruslämmönlähteellä jää muutamaan pakkaspäivään vuodessa, jolloin kaapelilattialämmitys halpana investointina alkaa tulla ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi.
Toinen tulossa oleva vaihtoehto on ilmanvaihdon avulla lämmittäminen, mutta siitä minulla ei vielä ole riittävästi tietoa.
asiaa.
Tuo ammattirakentaja ei...
ja joku keltsirotsi osaa "puhua" paljon, omaan asiaansa ehkä itsekin uskoen?
kun taisit lintsata silloin kun kerrottiin oikein suunnitellun massiivisen kivitalon jäähdytystarpeista näillä leveysasteilla.
Ihan oman kokemuksen perusteella väitän että jäähdytys em. kaltaisessa talossa on vähintäänkin turhaa, siis lähinnä turhamaista - onpahan moderni ominaisuus jota voi muille kehua.
Neuvosi istuvat hyvin ammattirakentajan suuhun, itselleen rakentajalla saattaa kuitenkin olla hieman erilaisiakin kriteerejä ratkaisua etsiessään.
Aina ei ole järkevää rakentaa halvimman päälle. Varsinkaan lämmitysratkaisua ja varsinkaan isossa talossa.
Ja siis JOS aikoo talossa ITSE asua.
On aivan eri asia jos talon tekee myyntiä varten.
tekevät ne jotka tietävät.
Sinuna valitsisin vesikiertoisen lattilämmityksen. Legalett yms. ovat paperilla hyviä, mutta käytännössä kovalla pakkasella järjestelmässä oleva lämmityskennno vaatii erittäin kuumaa vettä tai sähköä tuottaakseen riittävästi lämpöä. Ilma on kaikenkaikkiaan huono lämmönjohde.
Jos rakennat kivitalon kolmeen tasoon niin en näe mitään syytä olla valitsematta maalämpöä porakaivolla yhdistettynä joka kerrokseen laitetulla viilennys puhallinkonvektorilla. Tällöin selviät myös 3x25A sulakkeilla (halvempi liittymiskustannus /kk-maksu?).
Hankala oikeastaan neuvoa enempää kun lähtötiedot ovat vajavaiset. Kyllä lämmitysjärjestelmä pitää olla oikein mitoitettu...sen huomasi taas 35 asteen pakkasilla. Näitä vuokramurjuissa asuvien "kodinkoneet tuottavat riittävästi hukkalämpöä" kommentteja voit pitää lähinnä vitsinä.
Maalämmöstä saa tietoa maalämpöfoorumilta.
Totta kai voit rakentaa maalämmön matalaenergia kivitaloon, mutta kannattavaksi investointia tuskin saat.
Eri asia on sitten harvojen suurikulutuksisten kanssa.
Lisäksi vielä jos talo on pieni, tulee maalämpö jo todella arvokkaaksi.
Varsinaisesti vesikierrosta ei ole mitään hyötyä, betoni ei todellakaan tiedä millä sitä lämmitetään.
Viiveet vaan ovat lämmityksessä vesikierrolla paljon pitempiä.
Kehottaisin kaikkia sähkölämmittäjiä hankkimaan erillisen kulutusmittarin erikseen lämmitysjärjestelmään, saatatte yllättyä, kun taloussähköä kuluukin kaksinkertainen määrä lämmityssähköön verrattuna. Ei se hukkalämpö olekkaan niin vähäpätöinen asia.
Matalaenergia kivitalon hankkijoiden pitää todella ajatella asioita toisin, jotta matalaenergiatalosta on saatavissa muutakin hyötyä, kuin parempi sisäilma.
Vai että kuluu taloussähköä tuplat :)
Miten selität että mulla menee päiväsähköä 30% kulutuksesta vaikka sitä käytetään 63% ajasta?
Lisätietoja kohteestani: pääkaupunkiseutu, kallioinen rinnetontti, talon koko kellareineen ja autotalleineen noin 500 m2, kolmeen tasoon (pääosin maansisäinen kellari kaksi asuinkerrosta), rapattu kivitalo, lattiaan pääasiassa parkettia, märkätiloissa laattaa, erityisesti olohuoneessa runsaasti isoja ikkunoita, pihalle lämmitys lumen/jäänsulatus kulkuväylille, kaukolämpöä ei nykyisin saavutettavissa.
Tähänastisten vastausten perusteella kuulostaa siltä, että energialähteenä maalämpö olisi järkevin ja lämmönjakotapana vesikiertoinen lattialämmitys.
Kun vielä huomioitte seuraavat, niin kommentoikaapa lisää energialähteen ja lämmönjakotavan valintaa. Muuttuuko mikään, kun molempien valintakriteerinä
- tärkeimmät ovat turvallisuus, varmuus, vaivattomuus ja huolettomuus
- vähemmän tärkeitä ovat investointi- ja käyttöhinta, jos toki ei näissä mitään ylilyöntejäkään ole tarkoitus tehdä
- ja käytännön elämässä asukkaat eivät pidä kylmistä lattioista, vaan haluavat kotonaan paukkupakkasillakin tassutella vaikka paljain jaloin ilman kylmän tunnetta, sekä
- halu mahdollistaa jatkossa energialähteen vaihto (jos se joskus järkeväksi osoittautuisi).
Miltä vaikuttaa?
olet.. että hankeena oikein 500m2 pääkaupunkiseudulla, joten pallua eli euroja löytyy..
Kustannus arvio karkeasti 1 000 000€ ?
ja sitten kuitenkin ajattelit uskoutua tämän palstan "asiantuntijoille"
Etkös rahamiehenä tai -naisena voisi palkata ammattilaisen hoitamaan projektiasi...
Mistä teitä oiken jatkuvasti löytyy, toinen toistaan suurempien suunnitelmien kanssa ollaa täältä huutelemassa apuja..
Luuletko ihan vakavissasi täältä löytyvän sen oikean tiedon !? ja aiotko tosiaan vielä noudattaa tätä tietoa jonka joku anonyymi "asiantuntia" sen täällä kertoo ?
Ps. olen oman kivitaloni rakennuttanut enkä rivinkään vertaa ole tämän palstan "asiantuntioita" tarvinnut.
tee päätöksiä pelkästään tämän sivuston "anonyymien asiantuntijoiden" kirjoitusten perusteella. Oma arkkitehti & pääsuunnittelija & rakennuttamiskonsultti ovat jo hankkeeseen mukaan otettuna ja ovat aivan varmasti ammattimiehiä. Siltä osin en siis lainkaan ole huolissani. Hanke etenee, >milli palaa ja hyvä tulee...
Mutta joutessani olen iltaisin ja viikonloppuisin seurannut myös tämän chattipalstan kirjoittelua. Onhan tätä mielenkiintoista lukea ja seurata, miten eri nimimerkit ovat eri mieltä - joskus jopa fanaattisesti. Uskon kuitenkin, että tässä(kin) asiassa osaan suhtautua kriittisesti anonyymiin netti-informaatioon.
Joten edelleen, jos joku vielä vaivautuu, niin luen mielenkiinnolla näkemyksiänne ison kivitalon energialähteistä ja lämmönjaosta. Ja voihan näistä neuvoistanne minun lisäksi hyötyä joku muukin palstan lukija. Joten kiitoksia etukäteen uusista asiallisista kirjoituksista.
noin ihan viihteen vuoksi, mitä omat konsultit ja suunnittelijat ovat suositelleet ?
Niin olen ymmärtänyt etteivät todelliset "rahamiehet" kuluttele aikaa tämän kaltaisilla palstoilla, tällä tarkoitan ihan kaikkia suomi24:n keskustelupalstoja..
Eräskin tyyppi, sanoi olevansa oiken Porschen omistaja ja kuitenkin kaveri vittuili Kia-palstalla "kansanauton" ostajille/omistajille..
Sori nyt, mutta aluksi sinun tarinasi heiman arvelutti..
Minulla siis ei milliä käytettävissä ja jos olisi niin uskon että foorumit olisi toiset näille keskusteluille.
Onnea projektille !
vaivattomuus - sähkö. Ei kiinni rahasta? Mitä intressiä haikailla mahdollisuudesta energialähteen vaihtamiseen? Mahdollista energia-asioista kiinnostunutta ostajakandidaattia ajatellen? Hieman ovat ristiriitaisia kyselysi oletettuun tilanteeseesi nähden.
Näyttäs siltä, että paalua riittää takataskussa. Heräsi vaan mieleen ajatus, että riittääkö nämä markkinoilla olevien maalämpöpumppujen teho noin suuren talon lämmittämiseen. Tietysti alakertaan tulee uima-allas ja poreamme?? Eli käytännössä sähköenergiaa kuluu melkoisesti käyttöveden ja talon lämmitykseen. Eikö RAHAMiehen tai naisen egon pönkittämiseen kannattaisi hankkia aurinkopaneelit katolle, jotta voi naapurin jagulaarimiehelle ihan vaan ohimennen kehua, että me lämmitetään talomme aurinkoenergialla, koska ajattelemme egologisesti ja olemme kestävän kehityksen asialla, samalla kun käynnistää V12 mersunsa tai Hummer merkkisen autonsa... HEH...Muuten eikö rakennuslupa antanut rakentaa isompaa tönöä... Kyllähän sitäkin varmaan rahalla saa lisää...
aika isoja ja tuon kokoluokan talossa se voi olla jo ihan perusteltuakin. Yleensä jos ihmisellä on rahaa, se tarkoittaa myöskin että löytyy jonkinlaista kykyä hahmottaa investointien järkevyyttä. Tuon kokoluokan uudet talot joissa olen käynyt lämpiävät MLP:llä (yhdessä tarvittava lisäpotku tulee öljypolttimella, muissa sähköllä). Se tietysti tarkoittaa vesikiertoista jonka kannalla en edelleenkään ole.. mutta kun meidän mökki on puolet pienempi niin ei ole tarvinnut pohtiakaan.
Älä ole kade, se ei ole mukavaa..
Jos käyttöhinnalla ei ole väliä, niin laitat lattiaan sähkökaapelit. Niillä säätö onnistuu helposti ja varmasti.
Mitä tulee lattian lämpöön, niin pakkasilla ne onkin lämpimät. Ongelmaksi tuleekin lauhemmat kelit, koska silloin lattiaa ei tarvi lämmittää ja se tuntuu kylmältä. Itse en kyllä pidä kylmiä lattioita minään ongelmana, olen asunut jopa asunnoissa joissa ei edes ole lattiassa lämmitystä.
Hienoa että jotkut haluavat perehtyä investointeihinsa vaikka ei pakko olisikaan. Vähemmän hienoa että jotkut elävät elämänsä katkerina toisten saavutuksista tai taloudesta. Olempa huomannut että henkilöt jotka omaavat vakaan talouden ovat tarkkoja pienistäkin asioista. Itselläni pienillä tuloilla katson sen entistä tärkeämmäksi.
jotkut ajattelevat naapuriakin, ettei vaan tuijota omaan napaansa. Pitäähän meidän talo olla isompi kuin naapurilla. Ja totta kai kannattaa kiinnittää huomiota taloudellisimpaan ja parhaimpaan lämmitystapaan kun niitä lämmitettäviä neliöitäkin on puolisen hehtaaria. Jo on maailma mennyt...
"- ja käytännön elämässä asukkaat eivät pidä kylmistä lattioista, vaan haluavat kotonaan paukkupakkasillakin tassutella vaikka paljain jaloin ilman kylmän tunnetta, sekä "
Käypä vilkaisemassa targetin muovimatot.
On aivan uskomattoman hyvännäköisiä kuoseja ja lattia tuntuu aina jalkaan miellyttävältä koska muovi johtaa heikosti lämpöä. (mutta ohuutensa ansiosta antaa kuitenkin parhaan mahdollisen hyötysuhteen maalämmöllä)
Jos kovapintaisia materiaaleja aiot laittaa niin silloin joutunet lattioita lämmittämään niin että voit joutua samaan aikaan myös jäähdyttämään. (silloin älä laita turhan paljoa lämmöneristettä ja rakenna maaviileän puhallinkonvektorit kattoon)
(vesikiertoinen) ja koneellinen ilmanvaihto (LTO), makuuhuoneisiin mahdollisesti erillinen viilennys niin kaikki yöt ei mene hikoillessa eikä kaikki raha talonpitoon. Tämä on hyvä ratkaisu varsinkin, jos tiloja on useammassa kerroksessa.
vesikiertoinen on monikerrosratkaisuun ja rossipohjaratkaisuun se parempi vaihtoehto
ilmakiertoisessa lattiavalujen paksuus kasvaa tolkuttomaksi ja siitä aiheutuu useampia ikäviä lieveilmiöitä
(lämmityksen säätö menee tarpeettoman hitaaksi, rakennepaksuudet kasvaa)
Lisäksi ilmakiertoisen systeemin hyötysuhde on hiemen ahuonompi, ainakin maalämmön yhteydessä.