Metsäliitto on keskeinen tekijä mhy-historiassa. Yhdistysten ja osuuskunnan yhteistyö on ollut tiivistä kautta aikojen, välillä niinkin tiivistä, että MTK:ssakin katsottiin asialiseksi kehoittaa peittelemään sen räikeämpiä muotoja.
Metsänhoitomaksujen osuus yhdistysten tuotoista oli 80-luvulle saakka 50%:n tasoa, toisaalta erään selvityksen mukaan 60% yhdistyksistä oli avustanut Metsäliittoa ja 90% piti sitä tavoitteenaan.
On kohtuutonta, että veroluontoisilla metsänhoitomaksuillla tuetaan yhtä puunostajaa. Muun teollisuuden lukuisista valituksisita huolimatta asiaan ei puututtu.
Sellainenkin hanke kuin metsäyhteistyöalue, joka kehitettiin -70 luvulla, saatiin palvelemaan metsäliittoa. MTK:n ohjeistuksen mukaan: Ensiksi metsäyhteistyöalueen koko puumäärää tarjotaan vain Metsäliitolle ja muulle teollisuudelle vasta sitten, kun on varmistettu, että Metsäliitolla ei ole mahdollisuutta ostaa edes osaa puista.
Tästä ohjeesta tietämättä teollisuus oli vuoden 1978-79 hintasopimuksen yhteydessä suostunut maksamaan metsäyhteistyöaluelisää.
Teksti on lyhennnös Juhani Viitalan Metsänhoitoyhdistysten 100 vuotta kirjan arvostelusta
Metsänhoitomaksujen osuus yhdistysten tuotoista oli 80-luvulle saakka 50%:n tasoa, toisaalta erään selvityksen mukaan 60% yhdistyksistä oli avustanut Metsäliittoa ja 90% piti sitä tavoitteenaan.
On kohtuutonta, että veroluontoisilla metsänhoitomaksuillla tuetaan yhtä puunostajaa. Muun teollisuuden lukuisista valituksisita huolimatta asiaan ei puututtu.
Sellainenkin hanke kuin metsäyhteistyöalue, joka kehitettiin -70 luvulla, saatiin palvelemaan metsäliittoa. MTK:n ohjeistuksen mukaan: Ensiksi metsäyhteistyöalueen koko puumäärää tarjotaan vain Metsäliitolle ja muulle teollisuudelle vasta sitten, kun on varmistettu, että Metsäliitolla ei ole mahdollisuutta ostaa edes osaa puista.
Tästä ohjeesta tietämättä teollisuus oli vuoden 1978-79 hintasopimuksen yhteydessä suostunut maksamaan metsäyhteistyöaluelisää.
Teksti on lyhennnös Juhani Viitalan Metsänhoitoyhdistysten 100 vuotta kirjan arvostelusta
Vastaukset 4
Vanhimmat
On varmaan metsäpuolen kehityksen jarru kun homma ei toimi normaalin kilpailun ehdoilla. On vaikka minkä laista kytköstä. Nyt kun Mhy:t rynnistää puunkorjuuseen mukaan suurella innolla, muka kilpailua parantamaan. Siinä on kilpailu kaukana kun mhy myy kuitujaan isoille ostajille sen tietää mitä niissä neuvotteluissa sovitaan. Sopimukset ei tietenkään ole paperilla eikä kukaan tunnusta kuulusteluissa on sovittu tarkkaan mitä puhutaan. Toiminnanjohtajat vaan kertoo neuvojille että ette sitten riehu tämän ostajan tiloilla. Jokainen metsänomistaja on jossain kirjattu jonkun ostajan reviiriksi. Miten iso voima vara olis jos mhy:n neuvojat sais puhua nää kuviot töissään metsänomistajille niin kuin ne on, nyt selitellään sitä sun tätä. Missä on rikollisjärjestön raja.
Kyllä niin sanottu savunjako on historiaa. Jos jotkut "talot" ovat tiettyjen ostajien hyppysissä, on tämä ainostaan metsänomistajan oma valinta. Mhy varsinkaan ei vaali minkään yhtiön asiakassuhteita.
Leimikoiden kilpailutus on ainoa keino saada puun hintaa ylös. Kukaan ostaja ei maksa parasta hintaa mikäli tietävät, etteivät ole kilpailutilanteessa.
Jos Mhy:llä on iso kauppa tulossa, oman korjuun puille. Mitenkä tarjoukset lasketaa, taitaa vähän lipsua "kilpailu".
Varmahan se on, etteivät MHY:t vedä millään tavalla välistä. Nehän ovat metsänomistajien suurimpia ystäviä.
Ystävähän se on Metsäliittokin. Sehän on perustettu metsänomistajain rahalla turvaamaan nämä yksityisten yritysten ryöstöltä. Voisivat muuten yksityiset yritykset vaikka kartelloitua ja ryöstää täten metsänomistajain puut alihintaan.
Kuinkas vain sattuukaan, että päälle päsmäreinä molemmissa, MHY:ssä ja Metsäliitossa, on täysin samat piirit. Jos jommastakummasta ilmenisi jotain toimintaa metsänomistajaa kohtaan, niin olisi kait luonnollista epäillä toisenkin toimintatapojen rehellisyyttä.
Eikös vanha sananlasku kuulu:"Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään"