17½ vuotias poika oli eka kertaa yksin kotona talvilomasta 5 päivää. Me muut olimme muualla. Tuona aikana poika hoiti kyllä ruokailunsa pyykit ja siivouksen mallikkaasti. Siistiin kotiin oli mukava tulla.
Sitten selvisi että hänellä oli kavereita ollut vieraana yötä myöten. Asia sinänsä ok, naapurit eivät ole valittaneet ja koti on ehjänä. Mutta itseä risoo se, ettei poika itse ole maininnut asiasta sanaakaan. Muista seikoista olen asian huomannut ja nyhtänyt vastauksia pojalta. Tuli ihan mieleen satu kolmesta karhusta ja Kultakutrista (puuroani on syöty, tuolissani on istuttu...)
Ongelma onkin minun. Mielestäni hänen pitäisi kertoa ainakin kavereiden vierailusta, kuinka monta oli ja kuinka kauan (yksityiskohtia ei tarvi selvittää). Mielestäni meillä vanhemmilla on oikeus tietää mitä talossamme tapahtuu ja kuka nukkuu sängyssäni? Ajatus että joku tuntematon on ilman lupaani nukkunut sängyssäni jne. tuntuu yllättävän harmittavalta. Nyt täytyy vain valita sanansa etten kuitenkaan vie asiaa riitelyn puolelle. Koska mitään katastrofia ei ole tapahtunut. Onko kokemuksia? Tai nuorten näkökulmaa?
Sitten selvisi että hänellä oli kavereita ollut vieraana yötä myöten. Asia sinänsä ok, naapurit eivät ole valittaneet ja koti on ehjänä. Mutta itseä risoo se, ettei poika itse ole maininnut asiasta sanaakaan. Muista seikoista olen asian huomannut ja nyhtänyt vastauksia pojalta. Tuli ihan mieleen satu kolmesta karhusta ja Kultakutrista (puuroani on syöty, tuolissani on istuttu...)
Ongelma onkin minun. Mielestäni hänen pitäisi kertoa ainakin kavereiden vierailusta, kuinka monta oli ja kuinka kauan (yksityiskohtia ei tarvi selvittää). Mielestäni meillä vanhemmilla on oikeus tietää mitä talossamme tapahtuu ja kuka nukkuu sängyssäni? Ajatus että joku tuntematon on ilman lupaani nukkunut sängyssäni jne. tuntuu yllättävän harmittavalta. Nyt täytyy vain valita sanansa etten kuitenkaan vie asiaa riitelyn puolelle. Koska mitään katastrofia ei ole tapahtunut. Onko kokemuksia? Tai nuorten näkökulmaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hän ei varmaankaan kertonut, koska vaan ryyppäsivät:) Miten voit sallia alkoholin käytön?
Nuoret tuppaavat mennä ryyppäämään aina sellaiselle kenellä on koti tyhjä. Ja yleensä vanhemmat eivät ole tietoisia siitä. Eikä mikään ihme, sillä kuka pitäisi, että tietäisi että heille kokoontui nuoria dokaamaan.
No ehkä poikasi ajatteli, että se on hänenkin kotinsa ja hänellä pitää olla jo yksityisyyttä. No vanhemmat maksavat ja heidän rahoistaan talo, mutta poikasi on aikuisuuden kynnyksellä, kyllä hänestä varmaan oli mukavaa kutsua vieraita.
Ei aina tarvitse pelätä pahinta. No joku on istunut tuolillasi.. ja syönyt lautaseltasi...
Olisiko ollut muvampaa , jos poikasi olisi ollut aivan yksin ... haloo elämässä on kavereita ja kanssakäymistä. Onko teillä avoimet ovet poikasi kavereille? No kaikilla ei ole, sekin hyväksyttävää. Oma työkaverini, ei ole milloinkaan päästänyt lastensa kevereita kotiinsa, meillä taas oli aina avointen ovien päivä. No kun olin vapaapäivänä kotona, annoin kaikille ruokaa ja taas pidin kaikille kuriakin. Keskustele kuin aikuisen kanssa ja hyväksy lapsesi aikuisuuteen kuuluvat kompastelut, hänkin on ensimmäsitä kertaa tuossa tilanteessa kuin myös sinäkin kasvattajana.
Olet antanut juuret ja kohta myös annat siivet...
Alkaahan poikasi olla jo täysi-ikäinen, joten ei hätää. Kunhan ei mitään huumenuoria tai muuta, vaikka vanhempaa "roskasakkia" ole majoittanut. Täytyyhän hänellä olla sosiaalista elämää, hulluksihan sitä tulee ilman ihmiskontakteja. Ja entäs kun poika tuo aikanaan miniän kotiin, et kai mustasukkaisena vahdi joka lautasta ja tuolia.....rentoutta ja asiallista keskustelua poikasi suhteen, toimii paremmin kuin kyräily.
Kohtahan hän varmaan jo alkaa kaivata omaa asuntoa, ja omaa elämää. Salli se hänelle neuvoen ja tukien. Kaikkea hyvää!!
noista asiallisista kommenteista. Ehkä esitin asian liian negatiivisesti. Koko juttu (pojan yksin olo ja ruuanlaitot ym) on positiivinen kokemus kaikin puolin. Ja toki koti on pojankin koti, kuen joku sanoi..
Sinänsä hyvä että on kavereita, sillä yläaste aikana niitä ei juuri ole ollut. Mielestäni kotimme on ollut auki myös kavereille. Ja minä toimin usein kuskina erilaisiin tilaisuuksiin.
Siksi sanoinkin että ongelma on minun. Lasten kasvun mukana tulee uusia tuntemuksia vaikka järki sanoo toisin.
Kiva kun et pahastunut : )
Juuri se , että itsekään ei osaa toimia, mietityttää ja lasten aikuistuminen käy kuin varkain , omastaan pitää kiinni huomaamattaan.
Itse kasvoin aikuisuuteen eniten yhden nuoreni kapinan kautta( kaksi oli helpompaa) ja kaikkien kurjien juttujen, tuli sellainen irtiotto , että valvoin monta yötä tai jos oikein muistan siinä meni monta vuotta . No irtiotto on ollut ja nyt on tilaa kummallakin ,en kysele turhia ja on itselläkin aikaa. Paras ajatukseni oli se, että annan itselleni anteeksi, koska olen itsekin ensimmäistä kertaa nokakkain asian kanssa.
Toinen asia on se, että jokainen nuoreni on lätränyt viinan kanssa heti 18 v täytettyään, kaikilla se meni ohi, mutta uhmaa oli mukana. Nyt asialla nauretaan. Mukavaa kevättä .
etukäteen. Ehkä poika ei oikein tiennyt olisiko saanut kutsua kavereita tms. Sopikaa pelisäännöt, esimerkiksi että kavereita saa olla, mutta sinulle täytyy kertoa niistä. Se helpottaa molempia osapuolia kun asiat on selvillä.
Eihän siinä muuten mitään pahaa ole, että pojalla on kavereita, mutta kyllä sen ymmärtää, että ajatus tuntemattomasta omassa sängyssä häiritsee.
Sano pojalle että kaverit on ok, mutta ei niitä muiden sänkyyn tarvitse majoittaa. Tai jos majoittaa niin sitten vaihdetaan lakanat ennen ja jälkeen vierailun.