Eli onko kellään niin että lapsi ei ole isän eikä äidin näköinen YHTÄÄÄN ja vauva siis kohta 6kk ja ei mitään piirteitä. Nooh ikävintä tässä on se että taatusti en ole miestä pettänyt ja lapsi rakkaan mieheni mutta kamalalta tuntuu kun kaikki vitsailee MIEHEN suku siis että ompas outoa kun lapsi ei isänsä näköinen jne ja vieläpä kun poika on. Onko lapsen aina oltava joko isän tai äidin näköinen??? Todella AHDISTAVAA kun tuntuu niinku epäiltäisiin että lapsi ei mieheni ja nyt kaiken lisäksi jopa mieheni on alkanut epäillä ja joka päivä tenttaa kuinka lapsi ei hänen näköisensä jne jne..ja jopa ehdotti isyystestiä joka on TODELLA loukkaavaaminusta...:( Ollaan aikuisia ja aina rehellinen ollut kaikessa niin pahalta tuntuu tälläinen ja vielä naimisissa ollaan jne. Mitä muut ajattelee tai on mieltä tilanteesta..nyt jopa ahdistaa mennä koko anoppilaan kun heti alkaa epäily ja arvuuttelu että mitenkäs tässä pojassa ei ole kummankaan näköä!! :( onko kellään vastaavaa..?? Ja mitä tehdä?? Minusta loukkaavaa tässä johonkin isyystestiinkin lähteä isän patistuksesta..todella loukkaavaa..mitä teen?!? :(toivottavasti joku ymmärtää..ei kivaa elää paineessa koko ajan..ja epäiltynä..ja vielä kun ei aihetta ja niin olen kaikkeni panostanut rehellisyyteen jne ja nyt sitten minun kohalle tulee tälläistä..käsittämätöntä:(
Anteeksi tyhmä kysymys..mutta...
Outo lintu
111274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mä ainakin suostuisin ja ehdottaisin ite, et mentäisiin isyystestiin...
Mene testiin niin saatte rauhan! Tuo epäily ei muuten lopu ikinä.
ymmärrän hyvin että isyystestin edes ehdottaminen loukkaa.
Istuta mies alas ja kysy haluaako hän varmasti isyystestin. Onko hän varma että haluaa loukata sinua sillä että käytte testissä joka varmasti näyttää lapsen olevan hänen eli suoranaisesti epäillä että olet ollut uskoton.
Jos hän sanoo haluavansa testin vielä puheen jälkeen menkää testiin ja varatkaa saman tien aika avioliitto neuvojalle. Tuollainen epäluottamus ei ole hyväksi pitemmän päälle suhteessa.
tuo loukkaa! Mutta voin myös kuvitella, että miehesi tulee vainoharhaiseksi tuollaisista jatkuvista suvun kommenteista.
En tiedä suostisinko itse testiin. Varmaan suostuisin, mutta kyllähän se on luottamuksen puutetta jos siihen mentäisiin.
Sitä kyllä ihmettelen, että miten muka vauvoista näkee onko äidin tai isän näköinen :/ Ellei nyt ole jotain todella erityistä piirrettä. Korkeintaan jos vertaa isän tai äidin vauvakuviin niin niissä tieten voi löytää yhtäläisyyksiä, mutta että aikuiseen ihmiseen. Ei kai? Kaikilla vauvoilla ne kai on pyöreät posket ja nykerönenät.
En minä meidän tytöstä osaa löytää mitään erityisesti minun tai mieheni näköä. Ehkä mun vauvakuvaan verrattuna jotain. Nappisilmät mahdollisesti.
Ymmärrän hyvin, että sinua moinen epäily kovasti loukkaa. Kyllä meidän pojassa ainakin on piirteitä, kuten esim. nenän muoto, jotka eivät mielestäni muistuta meidän tai lähisukulaisten piirteitä. Varmaankin johtuu juuri siitä, että hän on kovin pieni vielä. Toisaalta piirteet voivat periytyä hyvin kaukaakin suvun ihmisistä. Oletko verrannut piirteitä esim. isoisoisovanhempien piirteisiin :).
Meijän pojissa on ehkä hitusen ollut kummankin näköä jo syntyessään, mutta tässä justiinsa kattelin poikien vauva-ajankuvia,niin kyllä niistä molemmista voipi sanoa,että pojat saaneet (oman) ulkonäkönsä omanlaiseksi vasta tuon puolen vuoden jälkeen! Olipas hankalasti ilmaistu...Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan..=0)
Ainahan se on katsojan silmässä, kenen näköinen. Määkin muistan niin kauan kuulleeni itsestäni, että kenen mielestä on isän, kenen äidin ja kenen mielestä en kummankaan näköinen.
Ihminenhän periytyy 50-50 kahdesta ihmisestä, jotka taas kantaa geenimuistoa omista vanhemmistaan ja isovanhemmistaan ja isoisovanhemmistaan jne. Jos isomummo vaikka on ollut mustaihoinen, niin täysin valkoihoisille vanhemmillekin voi yhtäkkiä syntyä musta lapsi. Selittele sitä sitten! Ja äitini oli nähnyt dokumentin, kun täysin mustalle pariskunnalle oli syntynyt valkoihoinen ja siinä sitä oli selittämistä, kun kukaan koko kylässä ei uskonut, että oli heidän lapsi edes! Osahan niistä perityistä piirteistä on taitoja ja kykyjä, ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä ym. niin ei se välttämättä se ulkonäkö periydy 50-50 tai edes 80-20, vaan kuka tietää miten.
Esim kaverin lapsi ei paljoa muistuta isää, ei äitiä, vaan tyttö on ilmetty pappansa. Meil taas laitoksella oli kopio isästään, mutta vähän ajan päästä alkoi tukka ja iho vaaleta, silmät näytti aluksi harmailta eli ei kellään sukulaisellakaan. Jossain vaiheessa oli ihan mun veljen näköinen ja itse en huomannut mitään omia piirteitäni ennen kuin kaverit sanoi, että katse on ihan kuin mulla. Väliin se on taas mun näköinen, väliin isänsä näköinen tai mummonsa... Ota sit selvää, niin paljon muuttuu nuo vauvat päivittäin. Tukka ja iho ja silmätkin on vaihtaneet väriä sen sata kertaa ja on taas tosi tumma ja isänsä näköinen, minun katseella. Tukka on sit varmaan aika 50-50, kun takatukassa on isän luonnonkiharat ja edestä äidin piikkisuora...
Meidän poika on kyllä kovin isänsä näköinen, mutta jos ei olisi ja olisin sun tilanteessa, niin ainakin kuvittelisin, etten tosiaankaan menisi testiin sen takia, että ei näytä lapsi isältään eikä äidiltään. Kyllähän sä sen nyt äitinä tiedät miten asia on!!! Kuvitteleeko sun mies ihan tosissaan, että se voisi olla jonkun muun??? Pelkkien sukulaisten takia en menisi! On kyllä tosi kurjaa, jos suhun ei luoteta ja epäillään lapsen isää! Eipä voi muuta sanoa kun näytäpä tämä kirjoituksesi ja vastaukset miehellesi ja kysy mitä se oikein haluaa! Ja MIES LUOTA VAIMOOSI! Tsemppiä!
Eihän missään ole sanottua että poika olisi aina isänsä näköinen ja tyttö äidin... Meillä ainakin poitsu on ihan samannäköinen kuin minä pienenä ja olen siis lapsen äiti:)
Mutta tuollainen ihmettelyhän on jo ihan naurettavaa, lapsessanne voi olla niin sopivasti molemmilta perittyjä piirteitä että hän vain yksinkertaisesti on itsensä näköinen.
Ja myöhemmin voi huomatakin että onpas lapsesta tullut kovasti esim. isänsä näköinen.
Minun ystäväni tytär ei ole ollenkaan vanhempiensa näköinen vaan ihan ilmetty tätinsä! Ja sukulaiseni tytär oli ennen ihan isänsä näköinen mutta nyt muutamassa kuukaudessa on alkanut näyttää aivan äidiltään... Eli tällaisiakin asioita kannattaa ottaa huomioon...
Höh, no jos ei ole kummankaan näköinen, niin ethän sitten voi olla edes pettänyt miestäsi:)
Sano vain, että se on otto lapsi, siksi ei ole kummankaan näköinen :)
onneks ei ainakaan tullu teidän suvun piirteitä..kun ette mitään hyvännäköstä porukkaa ole ja sit sanot että näyttää ihan vaariltasi kun se oli pieni tai jotain..
Vittuilet päin naamaa.. ja jos jotain rupee urputtaa niin sanot että he on käyttäytynyt todella loukkaavasti sua kohtaan ja lähdet, etkä pitkään aikaan vie lastasi sinne.. eivät sitten saa nähdä lastenlastaan jos pitää aina heittää sitä samaa läppää, että "voi voi kun ei ole yhtään isän näköä"..todella lapsellista miehesi sukulaisilta, joten miksi et itsekin heittäytyisi lapselliseksi ja näpäytät vähän heitä.