romahdususkovaista (eli tuhnua)?
Ensin pitää ymmärtää historiaa ja sitä, miten lähtemättömän vaikutuksen tuo 1990-luvun alussa sattunut lama on rommaususkovaiseen tehnyt.
Rommaususko ja lamauskohan ovat aivan täysin sama asia. Rommaususkovainen on aivan varma, että samanlaiset lamat seuraavat toisiaan tiettyjen syklien mukaan. Lama teki tuhnuun niin suuren vaikutuksen, että hän uskoo laman olevan normaalia kansantaloutta.
Taloutta täysin ymmärtämätön rommaususkovainen teki tuosta täysin vääriä johtopäätelmiä ja astui sitten torvia toitetellen omaan tekemäänsä ansaan.
Tähän teoriaan uskovan mielestä lama tulee aina varmemmaksi mitä pidempää lama on tulematta, tai mitä vahvempi talouden kasvu on.
Lisäksi rommaususkovainen on jo varsin epätoivoinen, olemmehan jo huomanneet, että lähes mikä tahansa kelpaa laman tai rommauksen merkiksi.
Itse 1990-luvun lamasta meidän pitää ei uskovien pitää tietää, että se oli varsin poikkeuksellinen tilanne ja enimmäkseen talouden päättäjien virheiden tulos:
Saman tilanteeseen pääsisimme, jos irtaudumme EMU:sta, otamme taas markan valuutaksi, revalvoimme sen arvoltaan 1,7 kertaiseksi (vienti tyrehtyisi, tuontituotteet halpenisivat yms.), leikkaisimme julkista taloutta rajusti, palkkoja lasketaisiin ja lisäksi samaan aikaan pitäisi vielä tulla kansainvälinen taantuma.
http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html
(Tuollaista ei olla suunniteltu, kuin ehkä korkeintaan kommunistien toimesta, mutta silloin 1990-lamatkin ovat vielä pieniä ongelmia.
Mutta se on kuitenkin jo toinen juttu.)
Nyt ei tilanne onneksi tuolta näytä.
Talouttamme hallitsevat seuraavaksi seuraavat asiat (vuoden 2006 5,6% talouskasvun jälkeen):
-tehdään kaikkien aikojen vaalibudjettia
-palkkojen korotuksista taistellaan syksyllä (Voi olla että, tulee rauhaton syksy työmarkkinoille)
Nuo asiat henkivät aivan jotain muuta kuin lamaa.
Lyhyellä tähtäimellä ne henkivät inflaatiopaineita kotimaassamme.
Pitkällä tähtäimellä ehkäpä kilpailukyvyn heikkenemistä?
Mutta katsotaan nyt ensin miten käy?
Ensin pitää ymmärtää historiaa ja sitä, miten lähtemättömän vaikutuksen tuo 1990-luvun alussa sattunut lama on rommaususkovaiseen tehnyt.
Rommaususko ja lamauskohan ovat aivan täysin sama asia. Rommaususkovainen on aivan varma, että samanlaiset lamat seuraavat toisiaan tiettyjen syklien mukaan. Lama teki tuhnuun niin suuren vaikutuksen, että hän uskoo laman olevan normaalia kansantaloutta.
Taloutta täysin ymmärtämätön rommaususkovainen teki tuosta täysin vääriä johtopäätelmiä ja astui sitten torvia toitetellen omaan tekemäänsä ansaan.
Tähän teoriaan uskovan mielestä lama tulee aina varmemmaksi mitä pidempää lama on tulematta, tai mitä vahvempi talouden kasvu on.
Lisäksi rommaususkovainen on jo varsin epätoivoinen, olemmehan jo huomanneet, että lähes mikä tahansa kelpaa laman tai rommauksen merkiksi.
Itse 1990-luvun lamasta meidän pitää ei uskovien pitää tietää, että se oli varsin poikkeuksellinen tilanne ja enimmäkseen talouden päättäjien virheiden tulos:
Saman tilanteeseen pääsisimme, jos irtaudumme EMU:sta, otamme taas markan valuutaksi, revalvoimme sen arvoltaan 1,7 kertaiseksi (vienti tyrehtyisi, tuontituotteet halpenisivat yms.), leikkaisimme julkista taloutta rajusti, palkkoja lasketaisiin ja lisäksi samaan aikaan pitäisi vielä tulla kansainvälinen taantuma.
http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html
(Tuollaista ei olla suunniteltu, kuin ehkä korkeintaan kommunistien toimesta, mutta silloin 1990-lamatkin ovat vielä pieniä ongelmia.
Mutta se on kuitenkin jo toinen juttu.)
Nyt ei tilanne onneksi tuolta näytä.
Talouttamme hallitsevat seuraavaksi seuraavat asiat (vuoden 2006 5,6% talouskasvun jälkeen):
-tehdään kaikkien aikojen vaalibudjettia
-palkkojen korotuksista taistellaan syksyllä (Voi olla että, tulee rauhaton syksy työmarkkinoille)
Nuo asiat henkivät aivan jotain muuta kuin lamaa.
Lyhyellä tähtäimellä ne henkivät inflaatiopaineita kotimaassamme.
Pitkällä tähtäimellä ehkäpä kilpailukyvyn heikkenemistä?
Mutta katsotaan nyt ensin miten käy?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomen vienti makasi myös hyvin pitkälti Neuvostoliiton varassa ja kun se kokeilu romahti, niin sillä oli lähtemätön vaikutus Suomen talouteen.
Lyhyet kommentit:
Rommaus ja lama eivät mielestäni ole sama asia.
Taantuma on normaalia ja toistuvaa. Viimeksi
pieni taantuma oli 02 tienoilla.
Lamakin on normaalia, mutta esiintyy harvemmin.
Joissain taloustieteissä on esitetty
noin 10-20 vuoden sykliä.
Rommaus (mielestäni) on iso lama, joka tulee
poikkeuksellisissa tilanteissa. Esim. -30 ja
-90 luvun rommaukset.
Pari faktaa: viimeaikaiset uutiset ennustelevat
taantumaa tai jopa lamaakin. Viimeksi sen
esitti Alan Greenspan. Rommausta ei voi ennustaa.
Veikkaan (mutu) että rommausta ei tule.
Rommaus *voisi* tulla esim:
Kunnon sota alkaa Iran/Irak/Israel suunnalla.
Öljyn hinta ylös, suhdanteet alas. Tämä
yhdistettynä jenkkien kaksoisvaje-kuplan
puhkeamiseen tekee pahaa jälkeä. Lisäksi tähän
soppaan jotain ylimääräistä kiinalaisten lainojen
joukkopakoa yms. niin rommaus voisi tullakin?
Minä pidän oheisia uutisia varsin asiantuntevina.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Greenspan Taantuma USAssa mahdollinen/1135225417771?ref=rss
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=103&news_id=20075370
http://www.talouselama.fi/doc.do?f_id=1125328&s=u&wtm=te-01032007
Kyllä nuo käy mulle ihan hyvin.
On ne sitten korjauksia, täsmennyksiä tai näkemyksiä. Tai taivatkin olla vähän jokaista?
Eikä missään tapauksessa tarkoitukseni ole riskejä vähätellä.
Toisaalta, jos oikein kaikkea pelkää, niin mitä siitäkään tulisi.
Yrittäjähenki loppuisi Suomesta tykkänään, jos kaikki menee kellareihinsa vapisemaan pelosta?
Mutta en ymmärrä rommauksen hakua kaikesta mitkä silmiin sattuu.
Eiköhän se ole vielä enemmän itsensä, kuin lukijoidensa pettämistä.
Itse lukeudun asuntomarkkinoiden suurimpiin riskinottajiin, mutta en tätä muille menisi suosittelemaan.
Nyt jälkeen päin ajatellen, kyllä minulla on ollut enemmän onnea kuin ymmärrystä.
Joidenkin on vaan niin vaikea saada katsettaan irti peruutuspeilistä. Olen minäkin nostalgiasyistä säästänyt Hesarin asuntoilmoituksia vuodelta 1995. Kun olisikin uskaltanut ottaa silloin vielä enemmän lainaa. :-) Mutta ne ajat palaa ei.
"1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[2] ja ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[3] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista"
Nehän onnistuivat jo välttämään laman pörssikuplan puhkeamisesta huolimatta. Huom: Lama EI ole normaalia suhdannevaihtelua, lamasta on kyse, kun taantuma syvenee liikaa. Sellaista tilannetta keskuspankit pyrkivät kaikilla käytössään olevilla keinoilla välttämään.
Mutta erojakin on paljon:
-ylikuumeneminen perustui kotimarkkinoihin, nyt on mahtiveto ulkomaankaupassa. Laman tulo perustui ulkomaankaupan tyrehtymiseen, kun markka oli liian arvokas ja sitten vielä sen seurauksena säästettiin kotimarkkinoilla, niin mentiin entistä syvemmälle
-nykyinen luotonanto ei tunne juurikaan ulkomaista rahaa. Silloinen Suomen markka oli todellista markkina-arvoaan korkeammalla ja pakkodevalvaation valuuttalainat kasvoivat yhdessä yössä monella kymmenellä prosentilla.
-markan arvoa ei nyt voida pitää hölmösti korkealla keinotekoisesti, koska sitä ei enää ole, kai olemme siitä yhtämieltä?
-tuollaista 100% luotonannon kasvua vuodessa ei liene nyt tapahtunut?
-kovempi nousu tapahtui huomattavasti lyhyemmässä ajassa
-nykyisin asunnot ja kiinteistöt ostetaan enemmän tarpeeseen, kuin keinottelun vuoksi
-pörssiosakkeita ei varmaankaan enää osteta tuossa määrin lainarahalla kuin silloin, onhan se 1990-luku kuitenkin vielä muistissa. Puhuuko kukaan enää siinä määrin nykyjään kasinotaloudesta?
80-luvulla meno oli sellaista että näin jälkikäteen on helppo todeta että 90-luvun notkahdus oli odotettavissa.
Tuohon aikaan asuntolainojakin oli tapana pistää pörssiosakkeisiin kasvamaan. Eli kun perheen isä päätti alkaa rakentamaan taloa, niin hän nosti sitä varten lainan ja pisti rahat pörssiosakkeisiin odottamaan käyttöä. Kun talovalmistui, niin vanhaa ei tietenkään myyty, kun arvonnousu oli korkokuluja suurempaa.
Kun lama iski, niin pörssissä olleet rahat katosivat, eikä sitä velkaista asuntoa ostanut kukaan.
Onneksi nyt on toimittu PALJON viisaammine. Samaa töppiä ei tulla tekemään tämän sukupolven aikana. Seuraava töpeksintä on 2050, mutta mistä syystä, sen näemme jos sinne asti elämme.