Täällä yksi ihan fiksun oloinen ihminen levittää harhaoppia ja vääräuskoisuutta kivitalon materiaalien suhteen. Se oikea uskonto on kevytbetoni.
Miksi meidän tulisi uskoa kevytbetonin ylivoimaisuuteen?
Kevytbetoni on kiviaineinen rakennusmateriaali ja ainut kiviaineinen materiaali jossa koko seinä voidaan toteuttaa kiviaineisena eli ainut vaihtoehto tehdä kiviseinä. Sandwidch-rakenteissa toki käytetään kiviainiseksi luokiteltavia materlialeja kuten kevutsoraa tai betonia, mutta vain osittain. Eli lähes samaan lopputulokseen päästään rappaamalla puutalo sisältä ja ulkoa. Näin on mahdollista tehsä ihan hyvä talo, jonka eristeominaisuudetkin saadaan kohdalleen. Kivitoljen eli kevytbetonitalojen haitta on hieman huonompi lämmöneristys, mutta tämä on kivitalojen haitta jos kivitalon haluaa. Toki voi tehdä vain tarpeeksi paksun seinän jos halua on. Tämän kivitalon etu on että ei ole materiaaleja joiden ominaisuudet 100vuoden aikanakaan heikkenisi. Kiviseinässä ei myöskään pysty elämään homeet vaikka sinne sisälle pääsisikin kosteutta. Eli vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden suhteen ei löydy muita yhtä turvallisia vaihtoehtoja. Tämä kosteustekninen turvallisuus on useimmiten ehkä se isoin asia mitä kiviaineisista tavoitellaan ja silloin kannattaa valita täyskiviseinä. Toki täystiilitalot ja eristeharkot ovat hyviä, mutta kosteusteknisesti ne ei ole aivan yhtä turvallisia.
Toki kuulen mielellään harhaoppineilta vastaväitteitä, niin pystytään näistä keskustelemaan ja näin neuvomaan teitäkin oikean uskonnon tielle.
Miksi meidän tulisi uskoa kevytbetonin ylivoimaisuuteen?
Kevytbetoni on kiviaineinen rakennusmateriaali ja ainut kiviaineinen materiaali jossa koko seinä voidaan toteuttaa kiviaineisena eli ainut vaihtoehto tehdä kiviseinä. Sandwidch-rakenteissa toki käytetään kiviainiseksi luokiteltavia materlialeja kuten kevutsoraa tai betonia, mutta vain osittain. Eli lähes samaan lopputulokseen päästään rappaamalla puutalo sisältä ja ulkoa. Näin on mahdollista tehsä ihan hyvä talo, jonka eristeominaisuudetkin saadaan kohdalleen. Kivitoljen eli kevytbetonitalojen haitta on hieman huonompi lämmöneristys, mutta tämä on kivitalojen haitta jos kivitalon haluaa. Toki voi tehdä vain tarpeeksi paksun seinän jos halua on. Tämän kivitalon etu on että ei ole materiaaleja joiden ominaisuudet 100vuoden aikanakaan heikkenisi. Kiviseinässä ei myöskään pysty elämään homeet vaikka sinne sisälle pääsisikin kosteutta. Eli vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden suhteen ei löydy muita yhtä turvallisia vaihtoehtoja. Tämä kosteustekninen turvallisuus on useimmiten ehkä se isoin asia mitä kiviaineisista tavoitellaan ja silloin kannattaa valita täyskiviseinä. Toki täystiilitalot ja eristeharkot ovat hyviä, mutta kosteusteknisesti ne ei ole aivan yhtä turvallisia.
Toki kuulen mielellään harhaoppineilta vastaväitteitä, niin pystytään näistä keskustelemaan ja näin neuvomaan teitäkin oikean uskonnon tielle.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Höpölöpö juttuja. Kosteusvauriot ei ole ,kivitalossa yhtään sen helpompia kuin muissakaan. Päinvastoin.Paikkoja pitää kuivailla satavuotta ja kohteeseen pääseminen tietää massiivista purkamista ja piikkaamista. Voi että sitä pölyn määrää.
Puu on paras tapa rakentaa talo. Teille kivipahveille asia voi olla vaikea sulattaa koska kivitalo kuten harhaoppisuuskin on uskonasioita ja niihin ei järki-logiikka tai harkinta pure.
kipsilevy villa muovi=puutalo??
Puutalosta puhuttiin. Mitä mieltä itse olet?
kipsilevy villa muovi=puutalo
Jahas, taitaakin olla debiili vastailemassa.
einstein, mikä puutalo on jos ei kipsilevy villa muovi=puutalo
Nojaa mikähän se semmoinen mahtaisi olla?
kuttaperkkatalo?
helppoon materiaaliin. itse en olisi osannut puutaloa tehdä, siksi valitsin siporexin ja leca-harkot. tyytyväisyyttä on nyt piisannut parikymmentä vuotta ja olis kuulemma aika uusia keittiön kaapit. ei siis kivitalokaan ole ikuinen kun heti joutuu kaappeja vaihtaan.
Imeytyy siihen kevytbetoniin kuin pesusieneen ja kostea on otollinen maaperä homeelle, joten kaikki sen kiven lähettyvillä olevat orgaaniset materiaalit homehtuvat .
siporex-taloa. Muiden siellä on kyllä hyvä asua.
"mutta tämä on kivitalojen haitta jos kivitalon haluaa."
>Kevytbetoni on kiviaineinen rakennusmateriaali ja ainut kiviaineinen materiaali jossa koko seinä voidaan toteuttaa kiviaineisena eli ainut vaihtoehto tehdä kiviseinä.
Kevytbetonin ongelma on se että se ei ole hyvä lämmöneriste eikä hyvä varaava massa.
Ne kaksi asiaa ei koskaan kulje käsi kädessä.
Esim. valubetoniharkkoseinällä rakenteeseen saadaan enemmän kiveä, lämmöneristävyyttä sekä lujuutta.
Rinntetalon tapauksessa valubetoniharkoilla syntyy myös rakenteellisesti yksinkertaisenpi rakenne anturasta harjaan asti.
>Kiviseinässä ei myöskään pysty elämään homeet vaikka sinne sisälle pääsisikin kosteutta.
Myöskin kevytbetoni voi homehtua. (vuosi sitten oli suorakanavan seurantakohteessa homehtuneet yläpohjan siporexlankut, pari päivää mainintani jälkeen kyseiset kuvat poistettiin netistä)
>Eli vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden suhteen ei löydy muita yhtä turvallisia vaihtoehtoja.
Koska kevytbetoni on voimakkaasti kapilaarinen aine ilman vaakasuuntaista tai pystysuuntaista kapillaarikatkoa se voi joissain tilanteissa olle riskialttiinpi kuin kapilaarikatkona toimivat rakenteet. Myöskin esimerkiksi radonin läpäisy on kevytbetonilla suurempi kuin betonilla.
>Tämä kosteustekninen turvallisuus on useimmiten ehkä se isoin asia mitä kiviaineisista tavoitellaan ja silloin kannattaa valita täyskiviseinä. Toki täystiilitalot ja eristeharkot ovat hyviä, mutta kosteusteknisesti ne ei ole aivan yhtä turvallisia.
Perätöntä höpinää jolla pyritään myymään mielikuvia ja määräyksiä huonommin eristettyä seinämateriaalia.
Uskonnot on vaarallisia. varsinkin kiihkosellaiset.
Kullakin rakenteella on hyvät ja huonot puolensa sekä sovelluskohteet joissa juuri ne voivat olla parhaat.
Yksi aine ei ole paras jokapaikkaan. siksi tyypillisessä kaasubetonitalossakin on runsaasti puuta, lisälämmöneristettä, kevytsoraharkkoa, terästä sekä betonia.
Sulta tulee ihan asiallistakin kommenttia mutta pilaat kaikki näillä urpoilla kommenteillasi:
"Myöskin kevytbetoni voi homehtua. (vuosi sitten oli suorakanavan seurantakohteessa homehtuneet yläpohjan siporexlankut, pari päivää mainintani jälkeen kyseiset kuvat poistettiin netistä)"
kyseisien lankkujen PINNALLA kasvoi hometta koska niiden päällä oli ollut ERISTETTÄ ja kyseistä tilaa ei oltu TUULETETTU kunnolla.Mahdollisesti rakenteita ei oltu kuivatettu riittävästi ja tämän jälkeenhän he tekivät tuuletus reikiä yläkolmioon. Jos siinä samassa tilassa olisi ollut vaikka LAMMI HARKKOJA tai vaikkapa LASIA jonka päällä olisi märät villat lilluneet niin niidenkin päällä olisi kasvanut HOMETTA.
Varmaan fiksuna ihmisenä ymmärrät pointin????
Home ei kasva betonin tai sipon sisällä mutta home kasvaa vaikka teränlevyn pinnalla jos sillä on sopivat olosuhteet ja ruokaa. Esim. VILLAA
Juuri tästä siistä valitsen yksiaineisen koska minä en ainakaan ole varma siitä mitä kaikkea kivaa tapahtuu eristeen pinnalla joka on harkon sisällä. Vaikka se ei olekaan villaa ja vaikka se teoriassa onkin tiiviisti siellä...
Keep your cool man!
"niiden päällä oli ollut ERISTETTÄ"
Ei pidä paikkaansa. Home oli sipolankkujen alapinnalla.
...
Kaikki matskut voivat homehtua pinnaltaan ja mitä huokosempaa niin sen nopsenpaa eliöiden juuret luikertaa rakenteen pinnan sisään.
Mutta jos/kun rakenne on kunnossa ja yläpohjan tapauksessa kunnolla tuuletettu ongelmia ei tule.
On huomattava että mikäli yläpohjassa ei ole höyrynsulkua on homehtumisriski ja tuuletustarve suurempi kuin höyrynsulun omaavassa yläpohjassa !!!
"Juuri tästä siistä valitsen yksiaineisen koska minä en ainakaan ole varma siitä mitä kaikkea kivaa tapahtuu eristeen pinnalla joka on harkon sisällä. Vaikka se ei olekaan villaa ja vaikka se teoriassa onkin tiiviisti siellä..."
Ymmärrätkö että tuo on aivan yhtä vainoharhaista kuin pelätä lusikkajengin murtautuvan seinänläpi?
Jos VÄHÄÄKÄÄN ymmärtää peruskoulun fysiikkaa niin tajuaa ettei lämpöharkon eristeen pinnalla mikään home elä yhtään sen enempää/vähenpää kuin sipossakaan.
Paljon tärkeämpää olisi valita lämpöteknisesti parempi kuin huonompi vaihtoehto!
voisko sen yläpohjan rakentaa itsetuulettuvaksi ja sellaisen katteen päälle, ettei vuoda, niin ei myöskään homehdu. ihmepuutarhuri olet, jos saat jotain kasvamaan siporexissa ilman lisäravinteita tai maatuvaa ainesta (M1-rakennustarvike). Väärin käytettynä käsissäsi mikä vaan menee piloille.
>ihmepuutarhuri olet, jos saat
Juu, mutta en se minä ollut joka sai (varasto?) ullakolla sipolankkunsa homehtumaan.
Kyseiseesä tapauksessa oli ullakon tuuletus puutteellinen ja siksi paikat veti homeeseen. Isäntä kait kuvitteli ettei sipo homehdu.
Mikäli ullakon (myös varastoullakko) tuuletus tehdään RakMk:n mukaisesti ei rakenteet homehdu. (hengittävässä yläpohjassa on vaan talvella himpun enemmän kuuraa ym)
>(M1-rakennustarvike).
olet aika pihalla jos luulet että M1 pelastaisi homehtumiselta
Kaikki rakenteet homehtuu (ainakin pinnaltaan) jos olosuhteet on sopivat. Ilmassa oelvat pölyhiukkaset riittävät jos kosteus on jatkuvaa.
jännää että meidän talossa on ullakon alueella wisakatteiden alapinta homeeton mutta seinälinjan ulkopuolella on ne wisalevyt homeessa joihin unohtui "maalata" homesuoja aina / peruskylläste
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=1245&paiva=18.1.2001
"Pölykerros betonin pinnalla riittää elättämään jo homesienen. Puurakenteissa on kuitenkin se vaara, että homeiden lisäksi siellä alkaa kasvaa myös lahottajasieniä."
Ja siis tuossasuhteessa betoni ja kevytbetoni samanlaisia.
Ei se home siporexin sisällä kasva ja onkohan tuossa homekasvuston juurien leviämisessäkään tuon taivaallista perää.
Ja tuosta raksaajan esimerkistä joka muka olisi rakentaja.fi sivuilta poistettu niin tuossa se on:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Turku/2005jamera_uponor.htm
Ja minun titääkseni se juttu oli tuollainen alkujaankin. Jokatapuksessa itse siporexissa ei homeet kasva, mutta sen pintaan voi kasvustoa tulla
Lainaus jämärän teknisestä oppaasta:
"Kiviainespohjainen siporex ei lahoa eikä homehdu. Se
on normaalitilassaan niin kuivaa, että siinä ei pääse kehittymään
kosteutta edellyttäviä kasvustoja. Jos materiaali
esimerkiksi vesivuodon johdosta kastuu pitkäaikaisesti,
voi päällystämättömään siporex-pintaan ilmaantua
hometta tai sammalta, koska siinä ei ole kasvua
torjuvia aineita."
Raksaajan kommentti eristeharkoista tuossa alemmassa keskustelussa, kun vettä pääsee harkon sisään:
"veden mukanaan viemät epäpuhtaudet saavat seinän sisustat kasvamaan hometta yms. "
En tiedä pitääkö paikkaansa mutta siporexi ei ainakaan homehdu vaikka vettä pääsisikin. Pinnassa voi homeet kasvaa
millä perusteella rinnetalossa syntyy yksinkertaisempi rakenne?
muistaakseni suorakanavan tapauksessa lähinnä homehtui puutavara ja ihan siitä syystä, että kuivatusta oli tehty ilman asianmukaista tuuletusta. seurantakohde löytynee, kun selailee suorakanavalta..
ja vielä on pakko kysyä, että kun juttujasi sillontällöin olen lukenut, niin kauanko olet asunut mainostamassasi talossa?
Vakio vastaus raksaajalta on tuo rinnetalo. Tarkoittaneeko hän sitä että hänen rinnetalonsa on maan alla. Ei valuharkko ainut tie ole sielläkään. No kyllä raksaaja tämän tietää. Ei hän mikää tyhmä ole. Mutta jos valuharrko sopii raksaajalle niin tarkoittaako se sitä että se olisi kaikille tarpeille sopivin tapa?
Itselläni talo tulee avokalliolle ja tuulettavalla alapohjalla. Minulle varma omakotitalo tarkoittaa sitä että kaikki rakennetaan maan päälle (ei kellaria). Haluan suosia yksinkertaisia ja varmoja ratkaisuja. Lämmitysenergia on halpaa kun metsää on paljon ja ja puita teen miellään itselleni. Kosteus/homeongelmien suhteen haluaisin ainakin mahdollisimman varman ja muutenkin pitkäikäisen talon. Oletatko sinä raksaaja että minäkin saisin todennäköisesti rahoilleni parempaa vastinetta valuharkoilla kuin siporex-ratkaisuna? Miellään kuulen, kun lopullinen materiaalivalinta vielä tekemättä
...kun lämmitystaloudesta puhut, niin millä autolla mahdat ajella?
>millä perusteella rinnetalossa syntyy yksinkertaisempi rakenne?
Anturan valun jälkeen seinään ei enään ennen vesikattoa muuta matskua tarvitse kuin lämpöharkkoa. Siten se on yksinkertaisenpi rakenne. ((ei tarvitse esim elementtejä vaan yhtä ja samaa matskua))
>muistaakseni suorakanavan tapauksessa lähinnä homehtui puutavara ja ihan siitä syystä, että kuivatusta oli tehty ilman asianmukaista tuuletusta.
Homeläikät oli siporexissä, muistaakseni.
>seurantakohde löytynee, kun selailee suorakanavalta..
Juu, mutta kuvat on poistettu.
Vanha linkki vois olla jossain ... palaan asiaan jos löydän sen.
>ja vielä on pakko kysyä, että kun juttujasi sillontällöin olen lukenut, niin kauanko olet asunut mainostamassasi talossa?
2kk Miksi?
Seat toledoon ei ole ollut varaa. ;-)
>Ei se home siporexin sisällä kasva ja onkohan tuossa homekasvuston juurien leviämisessäkään tuon taivaallista perää.
Kannattaa kokeilla koekasvattaa jos ei parempaa teklemistä ole. ;-)
>Ja tuosta raksaajan esimerkistä joka muka olisi rakentaja.fi sivuilta poistettu niin tuossa se on:
...
>Ja minun titääkseni se juttu oli tuollainen alkujaankin.
Hahhaaa!!
Jutussa oli alunperin kuvat ullakosta jossa oli homeläiskiä siporexissa. Kaikki homeisen ullakon kuvat on poistettu ja aiheeseen liittyvät tekstit retusoitu. Suorakanava on VIIMEINEN paikka josta kannattaa hakea puolueetonta kivitalotietoa!
>Lainaus jämärän teknisestä oppaasta:
"...Jos materiaali
esimerkiksi vesivuodon johdosta kastuu pitkäaikaisesti,
voi päällystämättömään siporex-pintaan ilmaantua
hometta tai sammalta, koska siinä ei ole kasvua
torjuvia aineita."
Jep, viimeksi kun jappastiin niin ilmoittautui ihmisiä joilla oli tosiaan myös sammalta pihalla varastoitujen siporexlankkujen pinnassa..
Riittää esim. se jos siporex ullakolla ei ilma vaihdu kylliksi. Aivan sama lopputulos oli materiaali mitä hyvänsä ... paitsi että puu myös lahoaa ... ja puutahan on jokaisen talon ylisillä...
Mun talo ei homehdu koska akkunoissa on smyykimuovit(rappauksen jälkeen smyykipellit) ja siksi likainen sadevesi ei mene ((enään)) seinän sisään. ;-)
likainen sadevesi ei pääse virtaamaan vapaasti siporexin sisään samoin kuin se voi smyykittömässä lämpöharkkotalossa päästä eristetilaan.
((huom kapilaarinen veden siirtyminen voi kuljettaa ravinteita, mutta siksipä siporextalotkin rapataan ja smyykit laitetaan))
- raksaaja
>Mutta jos valuharrko sopii raksaajalle niin tarkoittaako se sitä että se olisi kaikille tarpeille sopivin tapa?
En ole varmaan koskaan niin sanonut. Olen aina jankannut että yksi matsku ei ole paras joka paikkaan.
>Haluan suosia yksinkertaisia ja varmoja ratkaisuja.
Tein samoin taloni rungon kanssa. (tekniset ratkaisut tosin pesee lattian bill gatesin mökillä) ;-)
>Lämmitysenergia on halpaa kun metsää on paljon ja ja puita teen miellään itselleni.
Laitoin maalämmön jotta voin puidentekemisen pitää vapaaehtoisena harrastuksena.
>Kosteus/homeongelmien suhteen haluaisin ainakin mahdollisimman varman ja muutenkin pitkäikäisen talon.
Samoin halusin. ja tein ;-)
>Oletatko sinä raksaaja että minäkin saisin todennäköisesti rahoilleni parempaa vastinetta valuharkoilla kuin siporex-ratkaisuna?
En oleta enkä näillä lähtötiedoilla vielä tiedä.
Siporex toimii yleensä sitä paremmin (ja edullisemmin) mitä monimutkaisempia ja monimuotoisia rakenteita rakennellaan.
Itse olen toistaiseksi tyytyväinen valintaan. Jos uudestaan tekisin niin kahteen asiaan rungon osalta voisin kiinnittää enemmän huomiota 1) parempi lämpötalous 2) valmiin seinän hinta.
Koska töllimme on pohjoisessa en voisi edes harkita siporex ratkaisuja. U=0.25 on ihan hanurista ja kaikki sitä huonommat on ... syvenpää hanurista.
>Miellään kuulen, kun lopullinen materiaalivalinta vielä tekemättä
Jos kustannustehokkainta hakee niin se on yleensä löytynyt kevytsoraharkoista. Kosteustekninen luotettavuus on kaikilla harkkoratkaisuilla äärimmäisen hyvä.
Kustannustehokkuuden ja toimivuuden vuoksi esim: älä laita yläpohjaa kivestä vaan kattotuoleista, LVIS tekniikan rakenna alaslaskuun jotta höyrynsulku säästyisi ehjänä, älä päästä LVIS asentajia ryssimään yläpohjaa!
Ja puolueeton en varmasti ole vaikka yritän joskus olla.
http://galleria.suomi24.fi/raksaaja
vaikka seinälinjan ulkopuolella hometäpliä tulee
semmoista se luonto on, vapaassa ilmassa olevat puukamat alkaa kasvaa sientä ainakin sisnistäjäsientä
- raksaaja
rakennusaikaa käytetty 3.5 vuotta, suunnitteluineen ja opiskeluineen noin 7 vuotta. Kellari saunatiloineen tekemättä, mutta nyt on luovan tauon paikka / finistelen muita juttuja / hoidan 7kk ikäistä poikaa & harrastan hengenpelastusta yms. ;-)
Hengittähän se rappaus ja juuri mahdollisimman hengittävää pyritään laittamaan. Jos olisi pinnoite joka hengittäisi yhtä hyvin kuin siporex niin eiköhän sitä siihen laitettaisi. Eli mietin vain sitä onkohan tuolla rappauksella niinkään tavoite estää ulkoisen kosteuden pääsyä. Ja eihän sipoa aina rapata jos laittaa puu tai tiiliverhouksen
No vaikka asiallisesti osaat kritisoida niin et kyllä juuri hyvää osaa sanoa kuin lammin harkoista.
Onhan tuo siporex-talo kuitenkin aika turvallinen valinta monelle ja ei siinä mielessä tyhmä valinta. JA vielä kun laittaa tiiliverhouksen niin aika pitkäikäinen talo luulisi olevaan. Onhan se nyt kosteusteknisesti turvallisempi kuin vaikka täystiilitalo ja homeen riski pienempi kuin täystiilitalon villoissa vaikka tt-talo kuinka olisi höyrynsuluilla tehty
Mielestäni myönnän myös siporexin edut.
Tässäkin jupinassa olen niitä maininnut.
Kyllä minunkin mielestäni homehtumisriskit siposeinissä on pienemmät kuin kivivillalla eristetyissä seinissä.
Ja molemmat toimii kun homman tekee oikein. Ja molemmat voi kyllä ryssiäkin kun oikein kovasti yrittää. (samoin valuharkkotalot) ;-)
- raksaaja
Jämerän ohjeista selviää mikä on sipotalon ulkopinnoitteen sallittu veden läpäisy.
Eli hengittävää tietenkin pyritään laittamaan mutta samaan aikaan sen pitäisi olla täydellisen vesitiivis. Molempia ei vielä osata toteuttaa samaan pinnoitteeseen. Siksi rappaukset ovat kompromisseja. Eli rappaus hengittää vähemmän kuin sipo mutta tärkeämpää on se ettei viistosade imeydy lämmöneristeeseen.
Kakkasen sadevenden imeytymisen sipon huokosiin rappi estää mielestäni niin hyvin ettei ainakaan 100 vuoteen sen vuoksi tarvitse pelätä seinän heräävän eloon pintaa syvemmällä.
"Ja eihän sipoa aina rapata jos laittaa puu tai tiiliverhouksen"
Harkkosaumat pitäisi kuitenkin tiivistää, ei ne liimauksessa kyllin tiiviiksi tule (just amusella pällistelin Oulussa kangasrouskuntiellä yhtä sipotölliä jossa oli aika paljon klappia harkoissa, ollut vissin rosnkimman puoleinen työporukka) eli esim tuulensuojalevy tai slammi kannattanee laittaa puuverhouksen ja ilmaraon taakse. (samalla kadulla nousee yhren kaverin HB priimatalo jonka vaiheita on tullut hieman seurattua & ohjeistettua)
- raksaaja
...kun "varmaa tietoa" tulee kuin vuosikymmenien kokemuksella....
..ja oletkos ajatellut, kuinka paljon voisit säästää, jos vaihtaisit sen corollan pieneen dieseliin(3-4l/100km)...:-)
..tai vallan vaan apostolinkyydillä...
Jos laittaa verhouksen taakse pinnoitteen niin se pinnoite saisi olla mahdollisimman hengittävä. Mutta eikö slammauksessa käytety pinnoitteet ole yhtä lailla tiiviitä kuin rappauspinnoitteet, joten seinäpinnan parempaa hengittävyyttä ei enää saavutettaisi jos se verhouksen takana ollut sipo pinnoitettaisiin slammauksella? Tai sitten menisi aika moiseksi kikkailuksi jos vain saumojen kohdalle yrittäisi sivellä pinnoitteen.
Jos laittaa tavanomaisen tuulensuojalevyn niin eikö ne ole mineraalivillan kaltaisi kosteuden sietävyydessään ja näin menettää sen edun että rakenne olisi jotenkin homehtumattomampi kuin vaikka tt-talon seinärakenne?
1) Kun siposeinän sisäpuolella ei ole puhtaaksi muurattu tiiliseinä vaan enemmän vesihöyrynvastusta omaava tasoite maali niin mielestäni vesihöyryä kulkee rakenteen läpi vähemmän.
2) mitä haittaa on jos uloimmassa 2cm kerroksessa olisi hometta jos sen sisäpuolella on 200-375mm siporexia? Ei ne itiöt ikinä sisäilmaan pääse! Pintaverhoulaudoissa ja ulkoilmassa on luonnontilassa muutenkin homeitiöitä abou 1000 per m3.
Kyllä slammaus on sipoa tiiviinpää. Eli jhos hengittävyyden haluaa maksimoida niin vain saumoihin pitäisi kikkailla mönjää päälle.
Mitäpä ei perfektionisti tekisi?
Etuna kuitenkin edelleen olisi se että viistosateen kuorma ei pääse lämmöneristeeseen jos ulkopinnassa on erillinen verhous ilmarako. Siporexin kosteuspitoisuus olisi pienempi ja lämmöneristävyys (tyhjän verran) parempi.
Mutta mitäpä ei perfektinisti tekisi?
Onhan tuolla sipokatollakin puolensa ja jos kosteustekninen toimivuus huolettaa niin voi maalata latexilla.
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?t=135
On puolensa ja haittapuolensa niinkuin kaikella.
Pitääpä tuo ketju käydä jossain välissä ajan kanssa lukemassa ja kommenteeraamassa.
Joo ... seat toledo TDI kulkee sukkamehuilla ... mutta on sillä hintaa.
Vuodessa tulee jotain 60t km, joten jossain vaiheessa pitänee rollaattorikin diiselöidä.
Apostolinkyyti ei ole vaihtoehto koska säästin tontin hankintahinnassa 45 tonnia ja valitsin siis pidemmän työmatkan.
tai siis 150tonnia ois kaupungissa maksanut enemmän samanlainen tontti. ;-)
sen 60tkm(sama täälläpäässä), niin vaihtamalla dieseliin säästät vuositasolla reippaasti enemmän kuin pähkäilemällä jotain u-arvon sadasosia!
oikeesti joskus ihmetyttää, kun joillain hutut ja vellit sekaisin:-))
Mutta miksi säästää autoilussa jos lämmöneristämisessä nuukailulla samaan aikaan hukkaa rahaa?
Jos samaan hintaan voi valita paremman tai huonomman niin miksi valita huonompi?
(on muuten turha jatkaa samaa U arvopotaskaa, jo sjoskus rakennan uudestaan, on varma että parannan seinän lämmöneristävyyttä)
((btw. corolla on vasta 15 vuotta vanha joten se saavuttaa vaihtoiän vasta 15 vuoden päästä)) ;-)
...mutta autoa vaihtamalla säästää reippaasti enemmän, kuin u-arvon kanssa pähkäilemällä..
ja sittenhän vasta energiansäästöjen pohtiminen vasta muuttuukin hauskaksi, kun mietitään kokonaisenergian kulutusta materiaalin valmistuksineen ym. ym.....
eli säästääkö mitään vai päinvastoin, jos lisää villaa...styroxia...ostaa uuden dieselauton...jne:-)
kevytbetonista, joten palatkaapas asiaan, sipo rulettaa maalla ja kaupungissa.
keksii määrätä "diiseliveron" matalaenergiataloille
- raksaaja
taitaa olla koko ketju kaukana asiasta, taas. ... nooh, tikusta asiaa jos ei asian vieestä. ;-)
Valuharkko rulettaa moduulimittaisissa, yksinkertaisen muotoisissa sekä rinnetloissa. ;-)
...mutta kuluttaako "matalaenergiatalo" vähemmän energiaa kokonaisuudessaan...epäilen..
sitäpaitsi kyseinen muotisana on enemmänkin kuin epäselvä ja epämääräinen..
kun minusta tulee yksinvaltias, poistan kaikki verot....ainostaan hengittäminen tulee maksulliseksi....voithan itse päättää, kuinka monta henkäystä vuorokaudessa vedät...:-)
> ...mutta kuluttaako "matalaenergiatalo" vähemmän energiaa kokonaisuudessaan...
Okei. Tuohon veneeseen en lähde.
;-)
...sillä se on loputon suo.
todellisuudessa tämä nykyinen matalaenergia-huuhaa on myös yhtä loputon suo....hauskinta on messuilla käydä jututtamassa talokauppiaita, kuinka valitsemalla joku tietty materiaali saadaan matalaenergiatalo...siis pelkällä seinämateriaalilla...ikäväkyllä moniin tuntuu uppoavan..
".hauskinta on messuilla käydä jututtamassa talokauppiaita, kuinka valitsemalla joku tietty materiaali saadaan matalaenergiatalo.."
Jep.
perinteisesti Jämäkkä kivitaloilla on ollut hauskimmat tommoset matskut.