Viime yönä näin taas unen, joka usein on toistunut: Olin matkustanut kesälomalle yksin ilman suomalaista miestäni Suomeen. Kun oli ollut siellä tavalliset 2-3 viikkoa, tiesin että minun oli tilattava lippuja johonkin menopeliin, joka toisi minut takaisin Ruotsiin.
Vaikka unessa tunsin huolta Ruotsissa olevasta miehestäni ja kaipasin häntä, aivot ja toiminnat olivat kuin "liisteriä": minulla oli suuret vaikeudet soittaa matkatoimistoon tai johonkin, mistä matkoja varataan. Pelkäsin kaikkea, mikä matkustamiseen liittyy eikä rahaakaan tässä unessakaan ollut tarpeeksi matkalippuihin.
Uni loppui taas niin kuin aina ennenkin eli en tiedä, pääsinkö koskaan takaisin Ruotsiin. Tapasimme (ihan oikeasti) täällä Ruotsissa, joten meillä ei ole koskaan ollut yhteistä elämää ja kotia Suomessa, mutta olemme toki yhdessäkin vierailleet monesti Suomessa. Paluumuutto Suomeen, yhdessä, tuntuu utopistiselta.
Onko jollakin muulla samanlaisia "jankkausunia" kuin minulla, että palatako vaiko eikö palata ja mihin suuntaan palata?
Vaikka unessa tunsin huolta Ruotsissa olevasta miehestäni ja kaipasin häntä, aivot ja toiminnat olivat kuin "liisteriä": minulla oli suuret vaikeudet soittaa matkatoimistoon tai johonkin, mistä matkoja varataan. Pelkäsin kaikkea, mikä matkustamiseen liittyy eikä rahaakaan tässä unessakaan ollut tarpeeksi matkalippuihin.
Uni loppui taas niin kuin aina ennenkin eli en tiedä, pääsinkö koskaan takaisin Ruotsiin. Tapasimme (ihan oikeasti) täällä Ruotsissa, joten meillä ei ole koskaan ollut yhteistä elämää ja kotia Suomessa, mutta olemme toki yhdessäkin vierailleet monesti Suomessa. Paluumuutto Suomeen, yhdessä, tuntuu utopistiselta.
Onko jollakin muulla samanlaisia "jankkausunia" kuin minulla, että palatako vaiko eikö palata ja mihin suuntaan palata?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Varmaan aika monella meillä suomenruotsalaisella on.