Tyttö-sana

sentään, tyttö-sanahan on kiva sana! vekkuli ja mukava!

itse sitten käytät? Naisystävää vai? Se jotenkin mun korvaan tärähtää hiukan keski-ikäisemmäksi ihmiseksi kuin mitä me tyttöystäväni kanssa olemme.

ystävä sanaa käytetään toisistamme. Vaikka olemme yli 30 naisia. Hmm... eikä kumpikaan meistä ole "miesmäinen", joten ei toi mies-sanakaan oikein istu;)

Kyllä minäkin puhun mieluummin tyttöystävästä kuin naisystävästä, vaikka olenkin jo 28-vuotias. Samoin puhumme naispuolisten ystävieni kanssa toisistamme tyttöinä. Pidetään joskus tyttöjen iltoja, jutellaan tyttöjen kesken yms.

Minusta muuten kuulostaa varsin hauskalta, kun 60-vuotias isäni käyttää omasta kaveriporukastaan (joka siis koostuu suunnilleen samanikäisistä miehistä) nimitystä pojat. "Käytiin poikien kanssa autonäyttelyssä..."

sanoi Musti kun.....;)
Mulla ei varmaan tuu olemaan naisystävää vaik oisin 80..! Kyllä se on tyttö tai likkakaveri ja sit kun on oikeen..oikeen.. RAKAS kyseessä, hänellä on sit ihan oma hellittelynimensä....;)

Vältä sitten tyttöjä visusti. Me yli viiskymppiset tytöt tapaillaan toisiamme sopivan harvoin muutamaan otteeseen vuosittain (usein olisi kauhistus, olen erakoitumassa ihanasti). Syödään. Tyttöjähän ne, tavattiin kolmikymppisinä töissä, näen heidät sellaisina vieläkin (melkein), tuoreet vain 15v-tuttavuudetkin ovat sujahtaneet joukkoon luontevasti.

Miesten tytöttelyn suhteen ovat anturit herkkinä, tietynhenkiset suvaitsen, suurinta osaa en. Oon feministi, en jaksa selittää tytöttelyn maireudella alistavaa mekanismia, se on toinen tarina se, kuten Kipling sanoisi.

monenlaista mielipidettä. :)

Itse olen tähän asti sanonut seurustelukumppaneitani lähinnä tyttöystäviksi (olen 24 v.) ja he ovat olleet minua nuorempia. Itseäni monta vuotta vanhempaa kumppania saattaisin kyllä sanoa luontevasti naisystäväksikin. Ei se ole mun mielestä keski-ikäistä. Mitä tulee miehiin, mulla ainakin kalskahtaa korvaan jos kolmekymppinenkin nainen sanoo miestään poikaystäväksi eikä miesystäväksi. Poikaystävä kuulostaa teiniltä, mutta sehän on tietenkin jo toinen tarina.

Jos tapailen jotain naista, sanon aina tapailevani naista, käyväni treffeillä naisen kanssa jne. En osaisi sanoa tapailevani tyttöä. Minusta se kuulostaisi siltä että tapailisin ala-ikäistä. En tytöttele muutenkaan edes ystäviäni, vaan puhuttelen rennosti naisiksi tai esimerkiksi leideiksi. Myöskään itseäni en sano koskaan tytöksi, vaan aina naiseksi. Enkä pidä siitä, jos minua tytötellään. Se särähtää korvissa.

Kirjoitin eilen tähän aika kärkkäästi, mutta en mielestäni kyllä niin, että sitä olisi pitänyt sensuroida. Jos kärkästä tyyliä ei sallita, niin yritetään nyt sitten näin:

Rakkaat tytöt! Olette ymmärtäneet viestini väärin. En tarkoittanut alkuperäisessä viestissäni sitä, etten pitäisi sanasta tyttöystävä. Tarkoitin sitä, että ärsyynnyn siitä, kun tyttöystävän synonyyminä käytetään sanaa tyttö. Toistan esimerkkilauseeni: "Onneksi tyttöni ei petä minua."

Aloitukseni ei myöskään käsitellyt tytöttelyä esimerkiksi työelämässä, kuten jotkut olivat sen ymmärtäneet.

tämä sefu. Ihan asiallisia viestejä poistaa. Todella outoa touhua. Ihan kun täällä pitäisi olla pumpulissa.

Minäkin kyllä ymmärsin tuon alkuperäisen viestisi väärin, mutta luettuani sen uudelleen, en tajua mixi ymmärsin sen ensin väärin. Ihan selkeähän se on...

En minä koskaan tyttöystävästäni käytä sanaa "tyttö". hmmm.. tosin joskus txt jonka hänelle itselleen osoitan, käytän nimitystä naiseni.. ts "jumalainen naiseni".. ei hän ainakaan siitä ole pahastunut. Mitä sanaa itse käytät jos muotoilisit tuon esimerkkilauseesi tarkoittamaan omaa tyttöystävääsi?

mitäköhän väliä sillä on miten muut kutsuvat naisiaan sinulle..oli se höpönassu tai tyttö, vaimo, nainen, mies tai kultsipuppeli..miksiköhän sinua itseäsi tyttösi kutsuu? :)

Mitäs tykkäisitte vulvallisista tai ei-miehistä? :D

"Tyttöni"
Kuulostaa setämieheltä