Hyi että minua ärsyttää se, että jotkut puhuttelevat täällä tyttöystäviään nimellä tyttö Tyyliin "minun tyttöni onneksi ei petä minua". YÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄKKKKKKKKKKKKKKKKK!
Tyttö-sana
ällöttää!!!
212673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sentään, tyttö-sanahan on kiva sana! vekkuli ja mukava!
itse sitten käytät? Naisystävää vai? Se jotenkin mun korvaan tärähtää hiukan keski-ikäisemmäksi ihmiseksi kuin mitä me tyttöystäväni kanssa olemme.
miehen korvike? Pitäisikö sanoa "mieheni", koska miehiset rekkalesbot sanovat puolisoitaan "vaimokseen"?
ystävä sanaa käytetään toisistamme. Vaikka olemme yli 30 naisia. Hmm... eikä kumpikaan meistä ole "miesmäinen", joten ei toi mies-sanakaan oikein istu;)
Kyllä minäkin puhun mieluummin tyttöystävästä kuin naisystävästä, vaikka olenkin jo 28-vuotias. Samoin puhumme naispuolisten ystävieni kanssa toisistamme tyttöinä. Pidetään joskus tyttöjen iltoja, jutellaan tyttöjen kesken yms.
Minusta muuten kuulostaa varsin hauskalta, kun 60-vuotias isäni käyttää omasta kaveriporukastaan (joka siis koostuu suunnilleen samanikäisistä miehistä) nimitystä pojat. "Käytiin poikien kanssa autonäyttelyssä..."
Toi jälkimmäinen on totta
sanoi Musti kun.....;)
Mulla ei varmaan tuu olemaan naisystävää vaik oisin 80..! Kyllä se on tyttö tai likkakaveri ja sit kun on oikeen..oikeen.. RAKAS kyseessä, hänellä on sit ihan oma hellittelynimensä....;)
Vältä sitten tyttöjä visusti. Me yli viiskymppiset tytöt tapaillaan toisiamme sopivan harvoin muutamaan otteeseen vuosittain (usein olisi kauhistus, olen erakoitumassa ihanasti). Syödään. Tyttöjähän ne, tavattiin kolmikymppisinä töissä, näen heidät sellaisina vieläkin (melkein), tuoreet vain 15v-tuttavuudetkin ovat sujahtaneet joukkoon luontevasti.
Miesten tytöttelyn suhteen ovat anturit herkkinä, tietynhenkiset suvaitsen, suurinta osaa en. Oon feministi, en jaksa selittää tytöttelyn maireudella alistavaa mekanismia, se on toinen tarina se, kuten Kipling sanoisi.
Tytöt/naiset voi toisiaan tytötellä niin paljon kuin lystää. Eikä ainakaan mun korvaan koskaan särähdä. On ihan ok, niin teen itsekin.
Mutta miehet EI saa aikuisia naisia tytötellä. Se on alentavaa, tulee vielä yleensä sellaisella äänensävyllä, että....... En itsekään esim työpaikalla miehiä pojittele.
linjoilla. Tyttöjen kesken tytöttely kyllä käy, mutta minäkin olen huomannut, että miehet tytöttelevät erityisesti silloin, kun tarvitsevat "pieniä palveluksia" tai haluavat jollakin tapaa vähätellä naisia.
Minun ulkoinen olemukseni ja työni ovat sellaisia, että tytöttely tuntuu olevan joissain tilanteissa erityisen helppoa. Jos 8kymppinen setä tytöttelee, ei minua haittaa, mutta itseni ikäisen, minua paremman sosiaalisen statuksen omaavan (tai niin kuvittelevan) miehen tytöttely joskus ärsyttää.
monenlaista mielipidettä. :)
Itse olen tähän asti sanonut seurustelukumppaneitani lähinnä tyttöystäviksi (olen 24 v.) ja he ovat olleet minua nuorempia. Itseäni monta vuotta vanhempaa kumppania saattaisin kyllä sanoa luontevasti naisystäväksikin. Ei se ole mun mielestä keski-ikäistä. Mitä tulee miehiin, mulla ainakin kalskahtaa korvaan jos kolmekymppinenkin nainen sanoo miestään poikaystäväksi eikä miesystäväksi. Poikaystävä kuulostaa teiniltä, mutta sehän on tietenkin jo toinen tarina.
Jos tapailen jotain naista, sanon aina tapailevani naista, käyväni treffeillä naisen kanssa jne. En osaisi sanoa tapailevani tyttöä. Minusta se kuulostaisi siltä että tapailisin ala-ikäistä. En tytöttele muutenkaan edes ystäviäni, vaan puhuttelen rennosti naisiksi tai esimerkiksi leideiksi. Myöskään itseäni en sano koskaan tytöksi, vaan aina naiseksi. Enkä pidä siitä, jos minua tytötellään. Se särähtää korvissa.
Kirjoitin eilen tähän aika kärkkäästi, mutta en mielestäni kyllä niin, että sitä olisi pitänyt sensuroida. Jos kärkästä tyyliä ei sallita, niin yritetään nyt sitten näin:
Rakkaat tytöt! Olette ymmärtäneet viestini väärin. En tarkoittanut alkuperäisessä viestissäni sitä, etten pitäisi sanasta tyttöystävä. Tarkoitin sitä, että ärsyynnyn siitä, kun tyttöystävän synonyyminä käytetään sanaa tyttö. Toistan esimerkkilauseeni: "Onneksi tyttöni ei petä minua."
Aloitukseni ei myöskään käsitellyt tytöttelyä esimerkiksi työelämässä, kuten jotkut olivat sen ymmärtäneet.
ärsyttää kun puhutaan TYTTÖYSTÄVISTÄ ! Ite puhun vaimosta välillä mutta olemmekin virallisesti vaimoja. Ennen sitä en käyttänyt k.o sanaa mutta aikoinaan törmäsin usein siihen kun monet lepat puhui vaimosta vaikkei oikeasti näin ollutkaan.
eli et vain esteettisessä mielessä pidä sanasta "tyttö", vai siksi et tykkää, kun se tuo jotain mieleesi? Onko se liian lähellä "tytär" sanaa, vai mistä on kyse? :o
Tarkoitit mitä tarkoitit. Ota silti huomioon, että keskustelijat yleensä haluavat laajentaa alkuperäistä aihetta ja ruotia sitä eri puolilta. Se on sallittua ja kuuluu tällaisten palstojen luonteeseen.
korvaani taas sattuu joidenkin tapa kutsua omaa muruaan (tai naisia yleensä) akaksi, eukoksi tai muijaksi. Äärimmäisen rumia ilmaisuja minusta, äijämäisiä ja halventavia. Sääli, että naisetkin sortuvat tähän.
Minulle muru on muru tai tyttöystävä, koska vaimo hän ei ole, enkä usko että olisi sittenkään, jos tämän suhteen virallistaisimme. Vaimo-nimikkeessä on minusta semmoinen ikivanha yksipuolisen omistamisen haiskahdus. Eihän miehelläkään ole koskaan ollut mitään erityistä nimitystä sen jälkeen, kun hän avioituu. Ja tuosta perinteisestä heteroliitostahan tuo vaimo on puhtaasti peräisin.
Isoäitini kutsui aina ihmisiä jonkun naiseksi ja mieheksi. Se on minusta äärimmäisen tasa-arvoinen tapa, joka ei alleviivaa millään tavalla virallista puolta tai omistussuuntia suuntaan eikä toiseen, siinä on olemassa ainoastaan se tärkein - suhde kahden ihmisen välillä. Tästä pidän kovasti ja voisin käyttää itsekin.
Vai pitäisikö sanoa "kuningatar" niinkuin Esa Saarinen? Siinä olisi arjen glamouria.
tämä sefu. Ihan asiallisia viestejä poistaa. Todella outoa touhua. Ihan kun täällä pitäisi olla pumpulissa.
Minäkin kyllä ymmärsin tuon alkuperäisen viestisi väärin, mutta luettuani sen uudelleen, en tajua mixi ymmärsin sen ensin väärin. Ihan selkeähän se on...
En minä koskaan tyttöystävästäni käytä sanaa "tyttö". hmmm.. tosin joskus txt jonka hänelle itselleen osoitan, käytän nimitystä naiseni.. ts "jumalainen naiseni".. ei hän ainakaan siitä ole pahastunut. Mitä sanaa itse käytät jos muotoilisit tuon esimerkkilauseesi tarkoittamaan omaa tyttöystävääsi?
mitäköhän väliä sillä on miten muut kutsuvat naisiaan sinulle..oli se höpönassu tai tyttö, vaimo, nainen, mies tai kultsipuppeli..miksiköhän sinua itseäsi tyttösi kutsuu? :)
Mitäs tykkäisitte vulvallisista tai ei-miehistä? :D
Kulti
Kulti
Kulta
"Tyttöni"
Kuulostaa setämieheltä