lottovoitto. Maaliskuun alussa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan rangaistusvaatimusmenettelyssä tuomittua enintään 20 päiväsakon suuruista sakkoa ei saa enää muuntaa vankeudeksi. Näin siitä huolimatta että tällaisia sakkoja olisi kuinka paljon. Eli kun näpistyksestä tuomitaan yleensä alle 20 päiväsakkoa (ainakin muutamalla ensimmäisellä kerralla)niin varattomat pääsevät teoistaan käytännössä rangaistuksettta. Että tällä tavalla rikollisuutta suositaan. Lainmuutos vietiin läpi vähin äänin ja hyvin nopeasti.
Näpistelijöiden
prokuraattri
12769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ilmeisesti se oli lainsäätäjän tarkoitus.
Tosin, jos tällaisesta näpistelystä tulee tapa, niin jossain kohtaa tulee jo syyte varkaudesta.
tuo tietystikkään hyvä ole, että sakkojen maksamatta jättämisestä ei tule seuraamuksia, mutta toisaalta taas suomen vankilat ovat tupaten täynnä juurikin sakkovankien takia (tai ainakin he ovat iso syy siihen)..
tällä kait yritetään helpottaa sitä, ja toisaalta säästyypä valtiolta jotain, kun ei tarvi hyysätä täyspäivähoidolla pari päivää istuvia vankeja
Tuskin se sakkovankien syy on että vankeja on enemmän kuin vankiloihin mahtuu - sakkovankien määrä ei tainnut kovin suuri olla ottaen huomioon koko vankiluku (heitetään lonkalta 3500 vankia).
Ainoa järkevä motiivi on rahansäästö. Tosin sitä voi miettiä pitkään, onko vankila nyt sittenkään niin kallis paikka, kun ottaa huomioon vapaalla olevalle maksettavat sosiaalietuudet se viranomaistyö, jota nämä samat sankarit aiheuttavat - eli poliisin, syyttäjien, tuomioistuimien ja sosiaalivirkailijoiden työt, heidän tekemiensä rikosten vahingot (niin materiaaliset kuin henkisetkin) jne.
Itse suhtaudun aika kriittisesti tohon "vanki tulee kalliiksi" -hevonpaskaan. Yhtä lailla sanotaan, että yö putkassa/poliisivankilassa maksaa niin ja niin paljon.
No niin varmaan, mutta samat kiinteät kulut (poliisivankiloiden ylläpito, vartijoiden palkat jne.) maksetaan 24h/vrk riippumatta siitä, kuinka monta pidätettyä per päivä otetaan kiinni.
Silminnäkijä-dokumentti "Maksa tai lusi", löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/silminnakija/ ja sieltä arkiston kautta (v. 2007). Vaikka siinä puhutaankin vielä vanhan lain aikasista muuntosuhteista, siinä on aika tavalla tietoa siitä mitä sakkovangit yhteiskunnalle maksavat.
laskennallinen hinta. Kuten jo edellä joku totesi lähes kaikki vankeinhoidon kulut ovat kiinteitä, joten kokonaiskustannukset eivät laske vaikka vankeja olisi vähemmän. Jäljelläolevien kustannus nuppia kohti vaan lisääntyy. Vankipäivän hintahan on laskettu juuri niin että koko vankeinhoidon kulut on jaettu vankimäärällä. Teoreettisia säästöjä syntyy vain esim. ruokakustannuksista. Lisäksi tappiota tulee siitä että sakonmaksuhalukkuus romahtaa. Nykysinhän vain murto-osa menee vankilaan, loput maksavat. Nyt nämäkin sakkorahat jää saamatta. Rahallisesti valtiolle tulee uudistuksesta tappiota.
"Lisäksi tappiota tulee siitä että sakonmaksuhalukkuus romahtaa."
Totta - tosin pirun paljon hankalampi on sanoa, kuinka paljon. Partiopoliiseina työskentelevät tuttavani ovat kertoneet todistaneensa useita kertoja tapahtumaa, jossa virallisesti täysin persaukinen konna otetaan kiinni etsintäkuulutuksen perusteella ("passitettava suorittamaan muuntorangaistusta ellei maksa").
Mutta, asiakkaan soitettua kaverilleen jostain laitokselle singahtaa konnan kaveri tai sukulainen joka on virallisesti yhtä persaukinen kuin linnaan vietävä, mutta ihme kyllä tämä kaveri/sukulainen toimittaa poliisisedän käteen 3.500 euroa ja konna saa jatkaa matkaansa ilman linnareissua.
Edellämainitun kaltaiset tapaukset ovat tietysti historiaa, jos eduskunta hyväksyy muuntorangaistuksen poistamisen.
Vangit kun tulevat yhteiskunnalle kalliiksi myös ollessaan vapaalla. Kumma että tämä itsestäänselvyys on muuntorangaistuksen poistajilta "unohtunut".
"Kokonaistaloudellisesti" mietittynä muuntorangaistuksen - tai vankeusrangaistuksen ylipäätänsä - "kalleus" on korrektisti ilmaistuna tulkinnanvaraista ja kansankielellä ilmaistuna hevonpaskaa.
..useallakin eri tavalla.
"Kuten jo edellä joku totesi lähes kaikki vankeinhoidon kulut ovat kiinteitä, joten kokonaiskustannukset eivät laske vaikka vankeja olisi vähemmän."
Kyllähän se sakkovanki saa ruuan lisäksi myös terveydenhoitoa lääkkeineen, samoin vaatteet, ja eikö ne matkatkin jotain valtiolle maksa. Lisäksi jos sakkovanki on siinä kunnossa että pystyy osallistumaan näihin kuntouttaviin harrastus- ja työtoimintoihin, niin kyllä niiden kulut ohjaajineen kuuluvat muuttuviin kuluihin. Lisäksi nämä puolikiinteät kulut voivat kasvaa, jos osaston ylikuormituksen takia joudutaan palkkaamaan tilapäisiä keikkavartijoita.
"Jäljelläolevien kustannus nuppia kohti vaan lisääntyy."
Halvalla ei saa hyvää, ja mielestäni sen pitäisikin nousta, ainakin jos haaveillaan muinoin vankilan tavoitteena olleista rangaistusvankien päihde- ja muiden kuntouttavien keinojen avulla suoritettavasta takaisin yhteiskuntaan valmentamisesta. Sakkovankien kohdalla aika näihin on liian lyhyt, ja nämä lyhyet vankilavisiitit vievät tila-, kuntoutus,- ja henkilökunnan resursseja suhteettomasti saatavaan hyötyyn nähden. Eli omasta mielestäni koko sakkovankisysteemistä voisi luopua kokonaan, tai nostaa sen käyttökynnys vaikkapa 90 päiväsakkoon.
Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, onko oikein, että muutenkin syrjäytyneet pakotetaan velkasuhteisiin vain sen takia, että taloudellinen sanktio ylittää oman maksukyvyn, jolloin vaihtoehdoksi jää vain vankila.
"Lisäksi tappiota tulee siitä että sakonmaksuhalukkuus romahtaa."
Koko valtiontalouden mittakaavassa puhuttaessa, noiden tappioiden merkitys on valtiolle minimaalinen.
Itselle on jäänyt vähän hämäräksi, että mitä hyötyä tästä sakkovankeudesta oikein on, sillä se porukka joihin se kohdistuu tuskin muuttaa käytöstään sen vuoksi, vaan sakkovankeus muistaakseni kasaantuu vielä tavallistakin rangaistusvankeutta enemmän tietyille henkilöille, lisäten näiden syrjäytymistä entisestään.
No onhan se tietenkin paikalliselle poliisille mukavaa, että edes sakkovankeuden ajaksi pääsee hankalasta asiakkaasta eroon, mutta muuten sakkovankeuden edut henkilölle itselleen tai yhteiskunnalle ovat selvästi negatiiviset.
C.E:ltä tapansa mukaan harkittua ja hyvää tekstiä.
Suureen osaan siitä voin surutta yhtyä, mutta huomautan myös että harkittaessa vankeuden hintaa yhteiskunnalle pitäisi olla jonkunlainen "vastalaskelma" siitä, kuinka paljon yhteiskunta maksaa "vangin vapaudesta" (vertaa aiempi kirjoitukseni) ja vasta jos koppihoidon hinta edelleen ylittää muut vangin aiheuttamat kulut, voitaisiin puhua "kalleudesta" - vaikka tietysti tiedän että tällaista asiaa pidä ratkaista pelkästään matematiikalla. Ja matematiikassakin on omat ongelmansa; laskelmat perustuisivat joka tapauksessa vain arvioon, ei kiistattomiin faktoihin.
Tosin itse olen päinvastaista mieltä muuntorangaistuksen järkevyydestä. Vaikka
"sakkotulojen menetys" yhteiskunnallisesti pientä varmasti olisikin, näen tärkeämpänä sen että muuntorangaistuksen kautta saadaan vankilaan paljon sellaista ainesta, joka kuuluu lukkojen taakse eikä riehumaan kadulle.
Toisena perusteena muuntorangaistukselle näen sen että mr:n poisto tarkoittaisi käytännössä dekriminalisaatiota, joka kohdistuisi vaan osaan väestöstä.
Vaikka pragmaatikko olenkin, en hyväksy sitä että teko, joka on A:lle (työnsä tekevä ja velkansa hoitava) rangaistava sakkojen muodossa, ei kuitenkaan olisi sitä B:lle (syrjäytynyt/alkoholisti/taparikollinen), joka on (virallisesti) maksukyvytön. Näin ollen yhteiskunta todellisuudessa antaisi köyhemmälle väestönosalle lähes virallisen luvan tehdä tekoja, joista varallisuutta (lue: maksukykyä) voivat joutua maksamaan raskaastikin.
Jos halutaan poistaa muuntorangaistus, voidaan tehdä samalla lakimuutos jonka mukaan yli 10.000 euroa vuodessa tienaavia ei voi tuomita mistään teosta ehdottomaan vankeuteen. Periaatteellisesti ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ajatellen lakimuutokset olisivat yhtä tasa-arvottomia. (Tarkoituksellinen kärjistys, kuten järkevä lukija huomaa.)
Siitä, mikä aiheuttaa lakienvastaista käyttäytymistä ja millä sitä voidaan estää, voitaneen perustaa vähintään 573 uutta ketjua, joten en puutu tässä niihin.
"- - - onko oikein, että muutenkin syrjäytyneet pakotetaan velkasuhteisiin vain sen takia, että taloudellinen sanktio ylittää oman maksukyvyn, jolloin vaihtoehdoksi jää vain vankila."
Ilmeisesti en ymmärrä, mitä haet takaa, mutta silti: rikosta ei ole pakko tehdä, ruokaa saa leipäjonostakin. Ketään ei suomessa laiteta vankilaan velkaantumisen johdosta vaan siksi että henkilö on syyllistynyt tekoihin, jotka yhteiskunta on kieltänyt.
Pahoin pelkään että moni näkee sakkovangit vain elämän päähänpotkimina surkimuksina, jotka eivät tee muuta kuin näpistävät lähikaupasta paketin maksalaatikkoa, jotta eivät kuolisi nälkään. Paskaa.
Rikoksia joista sakkoja voi tuomita, ovat tavalliset ja törkeät rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaudet, petokset, kiristykset, seksuaaliset hyväksikäytöt, laittomat uhkaukset, lähestymiskiellon rikkomiset jne - muutamia mainitakseni.
Se porukka joka sakkoja istuu, ei ole pääosin syyllistynyt ylinopeuksiin tai näpistyksiin, vaan rikoksiin, joista on konkreettisempaa vaaraa ja uhkaa muille kansalaisille. Tämän perustan henkilökohtaisiin leipätyössäni hankkimiini kokemuksiin tästä "ammattiryhmästä".
"No onhan se tietenkin paikalliselle poliisille mukavaa, että edes sakkovankeuden ajaksi pääsee hankalasta asiakkaasta eroon"
Väitän että ilo hankalan asiakkaan poissaolosa on naapureille / kadunmiehille suurempi kuin poliiseille.
Jälkimmäiset kun saavat saman palkan riippumatta siitä, riehuuko taparikollinen kadulla vai potkiiko sellinsä seinää, mutta ensinmainituille asialla on konkreettisempi merkitys.
propagandaa asioista täysin ulkona olevalta ihmiseltä. Kyllähän ne sairaalan lääkärit ja ohjaajatkin toimivat kuukausipalkalla, joten säästöt ovat minimaalisia. Sitä paitsi eihän säästöjen pitäisi tähän asiaan mitään kuulua. Tästä lähtien on ihan turhaa soittaa poliisille kun joku varastaa kaupasta.
joku aloitta asiallisen keskustelun niin siihen sekaantuu tietämättömiä.
Kiitokset hyvästä palautteesta, mutta jos siitä huolimatta jatketaan keskustelua.
"...kuinka paljon yhteiskunta maksaa "vangin vapaudesta" (vertaa aiempi kirjoitukseni) ja vasta jos koppihoidon hinta edelleen ylittää muut vangin aiheuttamat kulut, voitaisiin puhua "kalleudesta" - vaikka tietysti tiedän että tällaista asiaa pidä ratkaista pelkästään matematiikalla. Ja matematiikassakin on omat ongelmansa; laskelmat perustuisivat joka tapauksessa vain arvioon, ei kiistattomiin faktoihin."
Periaatteessa asian taloudellisia puolia voitaisiin arvottaa näillä vaihtoehtokulujen laskelmilla, mutta kuten itsekin toteat, niin näiden laskelmien heikkous on siinä, että ne ovat kovin paljon arviointeihin perustuvia, ja jo niissä käytetyn aikajänteen perusteella saadaan hyvin erilaisia tuloksia. Ja muutenkin tuo mahdollisten kulujen arvottaminen ja kohdistaminen on hankalaa, eli nuo ns. oikeustaloustieteelliset laskelmat ovat kovin helposti manipuloitavissa halutunlaisiksi.
Lisäksi nuo law & economics -laskelmat eivät ole objektiivisen yhteiskuntaneutraaleja, vaan perustuvat libertalistisiin ajatus- ja yhteiskuntamalleihin, joita ne tavallaan myös ajavat ja edistävät.
Sen sijaan sakkovankien suorat kulut vankeinhoidolle on kohtuullisen helposti ja luotettavasti todennettavissa normaalin sisäisen laskentatoimen avulla.
"Näin ollen yhteiskunta todellisuudessa antaisi köyhemmälle väestönosalle lähes virallisen luvan tehdä tekoja, joista varallisuutta (lue: maksukykyä) voivat joutua maksamaan raskaastikin."
Ei noin, sillä nykyinenhän järjestelmä toimii pääpiirteittäin siten, että törkeistä rikoksista saa ehdotonta, joka siis suoritetaan vankilassa. Törkeitä rikoksia lievemmistä rikoksista saa tuomioksi ehdollista, joka käytännössä tarkoittaa lähinnä että saa nimensä rikosrekisteriin. Lievästä rikoksesta saa sakkoja, joissa jako menee niin, että ne jotka maksavat, eivät mene vankilaan ja ne jotka eivät, suorittavat muuntorangaistuksen. Eli siis maksukykyinen henkilö A, voi joutua vankilaan vain tehtyään törkeän rikoksen, mutta maksukyvytön henkilö B, voi joutua linnaan sekä lievästä että törkeästä rikoksesta.
Eli ihminen voi saada samasta rikoksesta eri seuraamukset riippuen taloudellisesta asemastaan. Jos tuo kokonaan muuntorangaistuksesta luopuminen tuntuu noin tuskaiselta, niin miksei siitä voitaisi muuntaa vaikka ehdolliseksi tuomioksi?
Edellä oleva on siis yksinkertaistus, josta on jätetty pois nämä nuoriso- yhdyskunta- jne. -rangaistukset, tosin näissäkin pätee sama huomio, eli nekin käytännössä suosivat paremmin toimeentulevia, joilla elämänhallinta on käsissä, eikä ole esim. vaikeaa alkoholiongelmaa.
Tarkoitin tuolla aiemman viestini velkasuhde -maininnalla sitä, että muutenkin jo taloudellisesti heikossa asemassa oleva pakotetaan sakkorangaistuksessa joko velkaantumaan tai menemään vankilaan. Molemmissa tapauksissa rangaistus on merkitykseltään on köyhemmälle suhteessa kovempi kuin varakkaalle.
"Pahoin pelkään että moni näkee sakkovangit vain elämän päähänpotkimina surkimuksina, jotka eivät tee muuta kuin näpistävät lähikaupasta paketin maksalaatikkoa, jotta eivät kuolisi nälkään. Paskaa."
Varmasti siinä porukassa on menijöitä joka junaan, mutta tosiasia kuitenkin on että pääosa sakkovangeista on juuri näitä syrjäytyneitä, joilla ei ole tuloja eikä varoja. Eli työttömiä, näitä ns. nuoria kansaneläkeläisiä ja muita eläkeläisiä sekä jopa noista tukiverkoista pudonneita, joiden ainoa tulonlähde on toimeentulotuki.
Tietenkin siellä on myös näitä opiskelijoita ja yrittäjä -statuksella olevia, joista osa ottaa harkitun riskin rikoksia tehdessään. Lisäksi sitten vielä näitä puhtaita ns. taparikollisia, jotka eivät menesty edes rikollisina kovin hyvin, vaan tekevät säännönmukaisesti pikkurikoksia ja jäävät niistä yhtä säännönmukaisesti kiinni.
Jos en väärin muista, niin pääosin sakkovankien rikokset olivat luokkaa: ratti tai ajokortitta ajo, ilkivalta/vahingonteko, kotirauhan häirintä, lievä pahoinpitely, näpistys, eri asteista niskoittelua tai väärien henkilötietojen antamista viranomaisille, huumeiden käyttörikoksia jne. Eli kuitenkaan mistään kovin isoista rikoksista tai yleisestä haitasta ei ole kyse.
"Kyllähän ne sairaalan lääkärit ja ohjaajatkin toimivat kuukausipalkalla, joten säästöt ovat minimaalisia."
Varmasti osa toimii, ja suurelle osalle tilitetään palkka kerran kuukaudessa, mutta kuitenkin niin että osa saa tilinsä tehtyjen tuntien mukaan. Kaikilla ei ole vakituista virkaa tai kiinteää kuukausipalkkaa.
"Sitä paitsi eihän säästöjen pitäisi tähän asiaan mitään kuulua."
Kyllä ne vankilatkin ovat osa meidän yhteiskuntaa ja vaativat toimimiseensa rahaa. Jos osa vankiloiden tila- tai henkilöstöresursseista kuluu siellä käyviin sakkovankeihin, ja jos lisäresursseja ei tule, niin ne ovat pois näiltä varsinaisilta rangaistusvangeilta. Mikäli tila- ja henkilöstöresursseja ei ole tarpeeksi näille vakavamman rikoksen tehneiden valvontaan, niin tällöin ei saavuteta heidän kohdallaan:
A, että saataisiin edes osa heistä normaalissa yhteiskunnassa selviytymiskelpoisiksi, tai
B, saataisiin rikoskierre katkaistuksi edes kiven sisällä.
Helppo ratkaisu olisi antaa lisää rahaa vankiloille, mutta koska se hankaloittaisi verojen alentamista, se ei ole kovin suosittu ratkaisu, jolloin tarvitaan muita ongelman ratkaisukeinoja.