Olemme ostaneet vuonna 1984 rakennetun talon, tyyliä "pullotalo" eli painovoimainen poisto ja raitisilmaventtiilit "unohtuneet". Talossa on sähköllä toimiva katto/lattialämmitys.
Talo on hyvin eristetty, ja edelliset asukkaat ovat olleet hyvin säästäväisiä joten sähkönkulutus on ollut vaivaiset 10 MWh/vuosi (sisältää lämmityksen, käyttöveden ja kulutussähkön) 115 m2 talossa. Kuin ihmeen kaupalla, homevaurioita ei ole.
Tekisi mieli rakentaa toimiva ilmanvaihto tuohon taloon. Nykyisellään se toimii periaatteella "avaa ikkuna jos haluat raitista ilmaa / käynnistät liesituulettimen / sytytät takan". Lämminvesivaraaja on uusittu pari vuotta sitten, joten en haluaisi sitä taas uusia.
Tehokkaampi ilmanvaihto aiheuttaa auttamatta (?) suuremman sähkökulutuksen, tavoitteena olisi pitää kulutus suunnilleen nykyisellä tasolla. Mikä olisi paras vaihtoehto tämän toteuttamiseksi?
a) lisätään vain raitisilmaventtiilit - halpa ratkaisu mutta ei kovin toimiva eikä mukava. Sähkönkulutus kasvaa hieman.
b) hankitaan LTO-kone putkistot - kalliimpi, mutta toimiva(?). Sähkönkulutus kasvaa hieman, eli ei maksa itseään takaisin?
c) PILP - kallein. Sähkönkulutus pienenee? Plussana viilennysmahdollisuus kesällä (tosin silloin kuluu ylimääräistä sähköä). Löytyykö tällaista edes pelkästään tuloilman lämmitykseen/viilennykseen, vai onko niissä aina lämminvesivaraaja?
Tarkoitus ei siis ole korvata nykyistä lämmitysjärjestelmää koska se toimii ihan hyvin, ainoastaan parantaa ilmanvaihtoa (tosin ilman että talosta tulee vetoisa). Olisi hyvä jos tulevaisuudessa (sitten kun nykyinen lämminvesivaraaja tulee tiensä päähän) voisi yhdistää järjestelmään lämminvesivaraajan.
Talo on hyvin eristetty, ja edelliset asukkaat ovat olleet hyvin säästäväisiä joten sähkönkulutus on ollut vaivaiset 10 MWh/vuosi (sisältää lämmityksen, käyttöveden ja kulutussähkön) 115 m2 talossa. Kuin ihmeen kaupalla, homevaurioita ei ole.
Tekisi mieli rakentaa toimiva ilmanvaihto tuohon taloon. Nykyisellään se toimii periaatteella "avaa ikkuna jos haluat raitista ilmaa / käynnistät liesituulettimen / sytytät takan". Lämminvesivaraaja on uusittu pari vuotta sitten, joten en haluaisi sitä taas uusia.
Tehokkaampi ilmanvaihto aiheuttaa auttamatta (?) suuremman sähkökulutuksen, tavoitteena olisi pitää kulutus suunnilleen nykyisellä tasolla. Mikä olisi paras vaihtoehto tämän toteuttamiseksi?
a) lisätään vain raitisilmaventtiilit - halpa ratkaisu mutta ei kovin toimiva eikä mukava. Sähkönkulutus kasvaa hieman.
b) hankitaan LTO-kone putkistot - kalliimpi, mutta toimiva(?). Sähkönkulutus kasvaa hieman, eli ei maksa itseään takaisin?
c) PILP - kallein. Sähkönkulutus pienenee? Plussana viilennysmahdollisuus kesällä (tosin silloin kuluu ylimääräistä sähköä). Löytyykö tällaista edes pelkästään tuloilman lämmitykseen/viilennykseen, vai onko niissä aina lämminvesivaraaja?
Tarkoitus ei siis ole korvata nykyistä lämmitysjärjestelmää koska se toimii ihan hyvin, ainoastaan parantaa ilmanvaihtoa (tosin ilman että talosta tulee vetoisa). Olisi hyvä jos tulevaisuudessa (sitten kun nykyinen lämminvesivaraaja tulee tiensä päähän) voisi yhdistää järjestelmään lämminvesivaraajan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
jos osaat ite tehä ja saat jonkun kirjoitteleen nimet papereihin... c) tokkopa kannattaa, a)sta ei ole mitään hyötyä.
Älä ajattele investointina, joka tuottaa rahaa, vaan investointina, joka tuottaa paremman sisäilman laadun...!!
b) eihän ole tasakatto tai muuten ahdas vintti?
Niin, ajattelin itsekin että olisi hyvä jos LTO-koneen saisi sijoitettua vintille, on hiljaisempi ja poissa silmistä. Vintti on matala, mutta kyllä sinne varmaan mahtuu LTO-kone ja putket. Kaikkia malleja ei tosin voi asentaa kylmään tilaan.
Mitä nimiä ajattelit papereihin? Tarvitseeko näihin hommiin lupia?
Jos se on kovin matala, sinne on hankala saada putkia... Tuloilma olisi hyvä saada ikkunan yläpuolelle (jos patteriläämmitys) ... Tämä on haastava asia, mutta kyllä yleensä onnistuu... On vain tosi vit**maista...
Luvista; Riippuen vähän kunnasta, ei yleensä lupia vaadita, MUTTA: lupia vaaditaan
"muuhun sellaiseen rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin "
Ja olisihan se nyt ihan hyvä, että joku olisi tarkistamassa asennustyön oikeellisuuden, mittaisi ilmamäärät jne. Ja ennenkaikkea hahmottelisi hieman putkikokoja sekä reittejä. Valitsisi koneen ja eristemateriaalit jne...
kaltevuus lienee 1:2.5 tai jotain. Erittäin loiva.
Talossa on siis kattolämmitys (paitsi pesutiloissa lattialämmitys), joten emme halua tuloilmaa ikkunoiden kohdalle. Keskellä huonetta lienee paras paikka?
Miten muuten liesituulettimen kanssa tehdään, jätetäänkö se puhaltamaan omaan hormiinsa, suoraan ulos? Vai jätetäänkö liesikuvusta puhallin pois ja liitetään LTO-koneeseen? Ja ilmanvaihtoa sitten tehostetaan kun halutaan käryistä eroon?
Eräs sukulainen on juuri asentanut jotain ILP/PILP-järjestelmiä omaan taloonsa, joten saan sieltä varmaan apua suunnitteluun ja asennukseen.
Tuloventtiilit laittaisin makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja saunaan; poistoventtiilit keittiöön ja pesutiloihin/wc:hen. Takkahuoneen ja eteisen jättäisin ilman venttiileitä (molemmat ovat avoimia tiloja ilman ovia). Talossa on myös pieni vaatekomero, n. 3 m2, jonne myös laittaisin pienen tuloilmaventtiilin (en ymmärrä miksi jotkut laittavat poiston vaatekomeroon, eikö ne vaatteet halua pitää raikkaina?).
(Ai niin, onhan tässä talossa tosiaan nytkin yksi tuloilmaventtiili: saunassa, lattian rajassa. Tosi kätevää näin talviaikaan...)
Katon kaltevuus;
niin tutun kuuloista... Ahdasta tulee olemaan, et ole kattoremppaa tekemässä lähiaikoina, saisit samalla kivasti putket tiputettua :)
Kattolämmitys;
Se on ongelma, varsinkin jos sulla pon sitä kalvoa siellä katossa siihen on todella paha löytää putken mentävää rakoa... Seinien veirustoilla saattaa olla, keskellä huonetta ei niinkään... Tiedätkö missä elementit ovat?
Liesituuletin;
Pidä erillisenä putkena.
Tuloilmaventtiilit;
Takanpäälle kun laitat tulon saat kivasti lämpösen ilman kiertämään... Vinkki vinkkinä, jos lämmität ahkerasti takkaa...
Vaatekomero;
Komerron poisto, koska ei se ilma ole likaista. Vaatteet pysyvät raikkaana, koska siirtoilma muualta on "riittävä" puhdasta.
Muista laskee tulo- ja poistot yhteen! Poiston tulee olla hieman suurempi kuin tulon. Ilmamäärät huonekohtaisesti löydät finlex sivuilta...
ei ole ihan vielä ajankohtainen, mielelläni odottaisin muutaman vuoden sen kanssa. Tosin rakentajilta on 'unohtunut' aluskatteen laitto, joten periaattessa vesikatosta (aaltopeltiä) voisi 'helposti' purkaa osan remontin ajaksi...
Kattolämmityksestä löytyy suunnitelmat, tosin ensimmäinen omistaja sanoi ettei niitä ole ihan millin päälle laitettu. Täytyy tutkia kattorakennetta josko lämmityskalvot saisi näkyviin vintin puolelta.
Keittiöön ei sitten tulisi LTO:hon liitettyä poistoa ollenkaan? Koska LTO tekee talosta alipaineisen, niin liesituulettimen hormista ei menisi ilmaa ulos ollenkaan silloin kun tuuletin ei ole päällä -> keittiön tuoksut leviävät tehokkaasti koko taloon?
Ilmanvaihtokertoimella 0.5 talossa pitäisi ilmaa vaihtaa 40 l/s normaalikäytössä. Tulopuolella olisi kolme 100 mm kanavaa ja yksi 80 mm kanava (saunassa), ilmannopeus putkissa olisi 1.4 m/s jos laskin oikein.
Jos keittiöön ei laita poistoa niin sitten varmaan eteiseen, koska muuten wc:ssä ja kph:ssa käy aikamoinen veto.
Vesikatosta; Onkos ne ruosteisilla nauloilla kiinni, valmiiksi jo hieman irtí? :)
Kattolämmitys; Juu suunnitelmat ovat suunnitelmia. Ei sulla sattus olemaan tutun tutulta mahdollisuutta saada lämpökameraa lainaksi. Sillä löydät nopsaan aukot, sillä vintillä könyten menee keuhkot ja (mielen-)terveys... Samalla tulisi varmistuttua, että kaikki lämmityselementit toimivat, alkavat nimittäin tuonikäisissä jo pikkuhiljaa olemaan elinkaaren päässä. Mutt periaatteessa lämmityskalvot näkyy kyllä vintinpuolelta, kunhan höyrynsulku on muovia. Nii-i, muitakin materiaaleja on nähty, mutt 80-luvun taloissa harvemmin...
Keittiö:
Kyllä keittiöön silti poisto pitää tulla... Se on katossa ja imee liesituulettimen ohimenevät höyryt ja esim. tiskialtaan yläpuolelta ja APKsta tulevat höyryt!! Mutta sen lisäksi tarvitset oman, erillisen liesituulettimen TAI katolla olevan huipparin!
Ilmanvaihtokertoimet vaikuttavat kyllä todella pieniltä. Samoin kanavamitoituksesi on melko pieni... Huomioi, että koneeltä lähtee 125 tai 160 lähdöt (yleensä). Kanavakokoa 80 ei oikeastaan ole...
rakennettu ilmeisesti ennen kuin ruuvit keksittiin :)
Niitä on vaihdettu ruuveiksi sitä mukaan kun ne nousevat ylös katon pinnasta.
Kattolämmityksen löytää sisäkatosta ihan kädellä tunnustelemalla (kunhan lämmitys on päällä), ei siihen lämpökameraa tarvita. Kaikki elementit toimivat toistaiseksi. Saa nähdä löytääkö ne yhtä helposti vintin puolelta.
Tuo 0.5/h on minimivaihtuvuus jotta menee nykyvaatimuksista lävitse, LTO-laitteesta voi sitten vääntää lisää tehoa jos haluaa? Joo, kanavat voivat varmaan olla isommat, eihän siitä haittaa ole.
Liesituuletin on jo ennestään, omalla hormilla katolle.
Olen asentanut itse samanikäiseen taloon LTO-laitteen ja putket pari vuotta sitten.
Tosin korkeutta harjalla oli enemmän eikä kattolämmitys ollut haittana.
Ota huomioon LTO-koneen asennuksessa se, että jonkun pitää vaihtaa suodattimet koneesta 2-3 kk:n välein.
Liian ahtaaseen ja huonosti mentävään tilaan ei kannata konetta laittaa, joten harkitsisin ensisijassa vaikka varastoon sijoittamista.
Tee myös putkitus riittävän väljäksi, niin ei vihellä eikä paine-erot eri venttiilien välillä tule liian isoiksi.
"MUTTA: lupia vaaditaan
muuhun sellaiseen rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin "
Tämän mukaan olemattoman ilmanvaihdonkin parantaminen on luvanvaraista. Vaikutus se on parantavakin vaikutus. Edes toimimatonta ei saa korjata. No ainahan voi käydä ulkona haukkaamassa raitista ilmaa.
muiden kanssa, eli ota vain LTO. Ja ilmanvaihdolla et saa taloa vetoisaksi jos on oikein asennettu/säädetty. Yleinen harhaluulo vain tuo. ;)
Ja itsessään tuo ei paljoa sähköä vie, kannattaa ottaa myöskin hiukan tarvittavaa isompi kone. Tarkoitan siis että, vaikka taloon riittäisi malli 100, kannattaa ottaa malli 120. Ihan vain siksi ettei sitä tarvitse käyttää "täysillä" että saataisiin riittävät ilmamäärät. Isomalla saa pienemmillä kierroksilla riittävät määrät ja myös tehostusvara on parempi!
Ja itse kone johonkin kivaan paikkaan missä tosiaan on helppo vaihtaa suodattimet. Nykykoneetkin ovat jo niin hiljaisia että josset nyt ihan makuuhuoneeseen/vastaavaan seinään sitä laita, toimeen tulee kyllä.
Reiska teki tuollaisen remontin oikein tv:ssä. Jos missasit niin löytyy ainakin Nilanin sivuilta www.nilan.fi ellet ole jo käynyt katsomassa. Siinä on sen asiakkaankin kommentteja lopussa. Itselläni 2 kerroksinen rintamamiestalo ja olen tässä koittanut pähkäillä miten moisen vempeleen saisin meillekin asennettua. Itse meinaan tehdä, kanavisto vaatii hieman kikkailua mutta kait sen sinne saa survottua, pitänee pari kotelointia ainakin tehdä.
toimia sellaiset venttiilit mikä seinänläpi tulee suoraan, joka huoneessa oma. Jossakin sellaisen mainoksen näin ja pitäisi vielä olla jotenkin lämmön talteen ottavakin?
Äkkiä aatellen nopein, helpoin ja halvin jos vaan toimii.
Asentelen parhaillaan ilmanvaihtokonetta ja ilamstointia 1965 rakennettuun taloon. Kone on Muh Ilmava, jossa on poistoilman lämmön talteenotto.
Poistoilmalla lämmitetään ulkoa tulevaa ilmaa.
Talossa ei ole muovisulkuja, välikatossa sen sijaan on tervapaperi kosteussulkuna, joka on mielestäni muovia parempi. Hyvin on toiminut ainakin painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa.
Asentamisessa ainut hankaluus on vinttitilan ahtaus, jossa juuri konttaamaan mahtuu. Eristysten asentaminen on hieman hankalaa, mutta sitä pitäisi olla putkien ympärillä vähintään 5 sm. ja niitten alapuolella miel. 20 sm. ja yläpuolella väh. 10 sm. Puhallusvillaa saa olla enemmänkin.