Kaksi uutta järjestelmärunkoa julkistettiin siis tänään. Toisessa kuvanvakaaja rungossa ja molemmissa livekuva-näytöt. Ja ei sovi unohtaa, että markkinoiden ainoa oikeasti toimiva pölynpoistojärjestelmä löytyy näistäkin E-sarjalaisista. ;) Nättejä vehkeitä molemmat.
Olympus E-410: http://www.dpreview.com/news/0703/07030503olympuse410.asp
Olympus E-510:
http://www.dpreview.com/news/0703/07030502olympuse510.asp
Ja lisäinfoa E-1:n seuraajastakin saatiin. Plus uusia objektiiveja tulossa tänä vuonna:
http://www.dpreview.com/news/0703/07030504olympuse1successor.asp
Kyllä sydäntä lämmittää. :)
Olympus E-410: http://www.dpreview.com/news/0703/07030503olympuse410.asp
Olympus E-510:
http://www.dpreview.com/news/0703/07030502olympuse510.asp
Ja lisäinfoa E-1:n seuraajastakin saatiin. Plus uusia objektiiveja tulossa tänä vuonna:
http://www.dpreview.com/news/0703/07030504olympuse1successor.asp
Kyllä sydäntä lämmittää. :)
Vastaukset 35
Vanhimmat
EOS 1D MK 3:n pölynpoiston?
Jos ei tuon hintatason möhkäleessä jo ole toimivaa pölynpoistoa, niin Canonin insinöörit ovat kyllä aivan hukassa! :D
...Oly ei sittenkään ole ainut jossa on toimiva pölynpoisto?
Mutta onkos sillä Olylla kunnon ammattimallia?
Eli sinä olet testannut uuden markin pölynpoiston, vai? Ja se siis toimii? Ei olisi uskonut. Mahtavaa, pitäisi onnitella Canonia.
Ja Olympukselta muuten löytyy edelleen E-1, joka on ammattivehje. Itse juuri ostin sellaisen. Pippurinen vehje 4 vuotta vanhaksi digikameraksi. E-1:n seuraaja tuleekin sitten myöhemmin tänä vuonna.
Tai oikeastaan ammattikamera on sellainen kamera, jota ammattilainen päättää käyttää.
Itsehän tunnustit että kait Canonmökäleessä täytyy olla toimiva pölynpoisto. Kun vastasin kirjoitukseesi, niin siinä oli perässä kysymysmerkki, itse kun en ole mitään pölynpoistokameroita paljonkaan käyttänyt.
Harmittavaa vain, kun E-1 on jo hieman iäkäs malli, onkin aika jo uudistua.
E-1 sulkimen luvataan kestävän 150 000 laukaisua, joista minulla on 130 000 jäljellä, joten kamera kestäisi vielä pitkään.
Jos kamerassa olisi vähemmän kohinaa ja hyvä kuvanvakaaja, ei neljän vuoden ikä olisi minulle mikään syy vaihtaa kameraa.
E-1:n seuraaja tulee loppuvuodesta, joten saatan ostaa kesäkameraksi E-510, sillä tässä iässä haluaa käyttää jokaisen kesän, jolloin vielä voi liikkua.
Hyvältä näyttää tuo Olympus nyt, saattaapa moni vaihtaa nikkoninsa tuohon. Kilpailua tarvitaan.
Harrastajajärkkärien suosio on kasvanut, joten nyt jokainen valmistaja vuorollaan tuo uusia tuotteita peliin. Tämä on helekutin hyvä juttu.
Tuo kennon koko jos se on tuo "Sensor size 4/3 " (18.00 x 13.50 mm) " mitäpä siitä ollaan mieltä ?
on hän...
Onpa todella paljon eroa aps-c -koon kennoon. Käytännössä merkityksettömän vähän. Niin, jos nyt siis taas tarkoitetaan tätä kohina/kennokoko-kysymystä, joka aina pyörii tärkeimpänä canonistien ja nikonistien päissä. Nähtäväksi jää, kohisevatko nämä uudet kamerat merkittävästikin vähemmän kuin edeltäjänsä. Parannuksia on varmasti tapahtunut. Minä tosin en ainakaan valittaisi, vaikkei kehitystä olisikaan juuri tapahtunut.
Olumpuksella oli 60 luvun lopussa puolikoon järjestelmäkameroita .. (siis filmi)
Siis se kuva oli poikittain siinä filmillä ja kuvien määrä taisi lähes tuplaantua .
Mutta kun muistelen niin laatu ei tainnut puolittua katsellessa ja vertailessa tavalliseen.
Kamera kerhossa yleensä Asahi Pentaxeja Topconeita ja monilla Rollein kottaraispönttöjäkin ja sama ystävällinen väittely oli silloinkin
6x9 äijät ottivat aina lukulasit esille kun joku toi heille kinofilmiä näytille... sanoivat että eivät näe noin pientä ilman lukulaseja...
Ne pinnakkaisvedokset vaikka 6x6 tai 6x9 olivat poikaa ... on vielä jossain niitä pinnakkaisvedos kehyksiäkin
Jotenkin heillä on se puolikoko ajatus jäänut käyttöön vaikka siitä nyt haittaa olisikaan..
Ei yksin kohina, vaan valokuvauksessa on muitakin juttuja mihin kennokoko vaikuttaa.
Sanoit että Olyn kenno ei ole paljon pienempi kuin aps-c-koko, niinpä. Aps-c:kin on siinä kipurajoilla kokonsa puolesta, yhtään ei saisi olla pienempi.
http://www.acocms.it/SITES/257/content.asp?Subc=12512&L=1&idMen=1502
Mutta kyllä silläkin pärjää paremman puutteessa.
Sitten puhutaan täyskoosta kun tulee 30X40cm palkkikameraan täyskoko digiperä.
Kyllä jo olla aika täyteläinen.. http://www.fimeko.fi/shop/product_details.php?p=742
Varsin vekkulilta tuntuu toi Mamiya. Oon semmosella muutaman kuvan ottanutkin.
Itselläni ainakin risoo noi omat aps-c kennoiset kamerat kun niiden syväterävyysominaisuudet ovat vajavaiset. Eihän se kinokokokaan tarpeeksi hyvä ole, mutta se on semmonen realistinen kompromissi.
Toisaalta liian kapeakaan syväterävyys ei ole hyväksi, kaikki tarpeen mukaan.
Minulla on aina ongelmana syväterävyyden riittämättömyys kennon/filmin koosta riippumatta.
Syväterävyys riittää vain, jos kohde on sanomalehden paksuinen, tai se on äärettömän kaukana.
On hyvin kiusallista, kun kohteesta on terävää vain pieni siivu.
Kuvasin keväällä kuusenjuurella nukkuvan villisian parinkymmenen metrin päästä vajaakennoisella systeemillä.
2,8/200 mm. Himmennetty F4,5 oli terävyys alue vain 20-25 cm leveä selvästi erottuva raita koivet suorana nukkuvan villin villisian kyljessä.
Kuva liki käyttökelvoton onnettoman terävyysalueen vuoksi.
Valaistus ei sallinut enempää himmennystä, eikä ollut aikaa jalustaa kilistellä.
Vielä vaikeampaa on lähikuvaus.
F22 ei riitä kimalaisen paksuuteen, jos annat AF:n hoitaa tarkennuksen. Käsisäädöllä onnistuu paremmin.
Ihmettelen, miten kansa aina poraa liikaa terävyysaluetta. Tietenkin laajakulmalla (kalansilmä) saa omat varpaansakin teräviksi horisontin kanssa.
Itse en kuvaa makroja enkä villisikoja. Luontokuvat ei yleensäkkään kuulu kuvausaiheisiini enkä kuvaa pitkillä teleillä enkä kalansilmillä.
Tietenkin aiheesta riippuen toisillle käy toiset välineen kuin toisille.
Seuraavan kamerani kenno on kinokokoinen...ehkäpä ensivuonna tai joskus, mitään kiirettä ei kamerainvestoinnille kuitenkaan ole.
Kyllä tällä nykyisellä perus-vajaakennolla pystyy ihan hyvin hallitsemaan syväterävyyttä, muu on taidon puutetta! Sama pätee näihin Olyn kennoihinkin.
olosuhteista.
"Kuvasin keväällä kuusenjuurella nukkuvan villisian parinkymmenen metrin päästä vajaakennoisella systeemillä.
2,8/200 mm. Himmennetty F4,5 oli terävyys alue vain 20-25 cm leveä "
----------------------------------------
DOF http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Camera Canon 30D(vajaakennoinen)
200mm / F4,5
Subject distance 20 m
Depth of field
Near limit 19.2 m
Far limit 20.9 m
Total 1.69 m
Syvyysterävyyttä on 1,69m noilla asetuksilla.
Niin, tuossahan se oli jo yhdessä viestissä laskettu 30D:llä että syväterävyys olisi 1.69m.
Moni ei varmaan ole sitä hahmottanut että syväterävyys on kapeampi vajaakokoisilla kennoilla verrattuna täyskokoisiin tai kinofilmiin.
Mutta 20cm syväterävyys tuolla etäisyydelle ei oikein kuullosta oikealta...
Anyhow, jos joku miettii että miten se syväterävyys samalla linssillä ja samalla etäisyysdellä/aukoilla etc on pienempi kuin täyskokoisella tai filmillä, niin kyse on ns. hajoamisympyrästä eli Circle of Confusionista.
Tämä on erilainen siis erikokoisten medioiden välillä.
Yksinkertaisimmillaan kyse on suurennossuhteesta.
Eli mitä enemmän suurennat sen tarkmmin näet mikä ei ole terävää.
Sekin on melkoinen ylläri monelle, että kun tarkennat kohteeseen X niin kuva on terävä vain siinä kohdassa. Se näyttää terävältä sen edessä ja takana, mutta sen että miten paljon voi laskea kaavalla jossa on COC, etäisyydet, aukot yms mukana.
Oletuksena on kumminkin se että katselet noin A4 kokoista kuvaa n 25 cm etäisyydeltä. Kun suurennat tätä enempi, alat huomata että vain etäisyydellä X kuva on tarkempi kuin muilla etäisyyksillä.
Mutta tule katsomaan kuvaa!
Kun kuvaa katsoo 1/4 ruudun kokoisena näyttää se terävältä, mutta kun suurentaa niin terävyysalue katoaa kummasti.
Jokatapauksessa terävyysalue näkyy selvänä raitana kyljen karvoissa, laskit, miten laskit.
Jos kuvaan vaikka kohti istuvaa jänistä 10 metrin päästä 400 millisellä linssillä aukolla 5,6 ja jos silmät on terävät niin kuono ei ole, eikä vartalo.
Jos jotakin kuvataan kohtalaisella teleellä täydellä aukolla alle 20 metrin on terävyysalue lähinnä sanomalehden luokkaa, sanoi laskelmat mitä tahansa.
Näin on jostakin oudosta syystä.
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Jos tuo pitäisi paikkansa niin esittäisin teille ihmeitä, mutta totuus on 1/10 tuosta ja suurin osa kuvista siksi susia.
Kuvaan paljon itsekin vajaakennoisella Canon 400D ja 300D putkena 200mm/F2,8 joten kokemusta on.
Noin pientä (24 cm) syvyysterävyyttä en ole omissa kuvissani huomannut kun kuvaan 20 metrin matkalta 200mm putkella ja 2,8 aukolla.
Omassa kuvauksessani olisi välillä toivottavaa että syvysterävyys olisi tuota luokkaa, mutta tausta ei blurraannu aina tarpeeksi edes 2,8 aukolla.
Mutta eihän asia miksikään väittelemällä muutu. Itse voi kokeilla ja netistä löytyy tietoa.
Olen tässä 30 vuoden aikana huomannut.
Terävyys alue näyttää riippuvan myös objektiivin rakenteesta.
Ensimmäinen teleeni oli 1976 6,3/400 mm Soligor ja sillä osui aina lentävään lintuunkin, vaikka siinä ei ollut edes automaattihimmennintä.
Terävyysaluekin oli kohtuullinen.
Kun vaihdoin Canonin 4,5/400 milliseen niin en enää koskaan osunut mihinkään liikkuvaan, vaikka kirkkaamman ja tarkemman etsinkuvan olisi luullut auttavan. Käyttöaukko oli kuitenkin liki sama 5,6-8 kuin tuolla Soligorillakin.
Harvoin 4,5 koska sillä ei saanut mihinkään riittävää terävyysaluetta.
Kun Canonilla otti esimerkiksi sivukuvan hirvestä käyttäen leikkoa ja tarkentaen kaulaan ei kylki tullutkaan enää teräväksi, vaikka oli runsas pykälä himmennettykin.
Eräs tuttu oli ottanut venäläisellä F11/1100 mm MTO:lla kuvia peuroista. Vaikka peura tuijotti suoraan kohti kameraa puolivartalokuvassa nin, että pää ja selkä näkyi liki suorassa linjassa kameraa kohti ja oli koko pituudeltaan terävä.
Mahdollisesti kyllä hieman terävöitetty, sillä terävyys oli sama koko syvyydeltä.
Itse en vastaavassa tilenteessa 400 millisellä saanut edes koko päätä teräväksi!
Jos joku väittää, että terävyysalue on liian suuri on vika yleensä liian lyhyessä polttovälissä.
Kyllä minkin saan laajan terävyysalueen laajakulmalla, mutta en silläkään yleensä tarpeeksi.
Esimerkiksi kasvi maisemassa ei onnistu ollenkaan, sillä terävyysalue loppuu, joko edestä tai takaa.
Vain jollakin 10-22 linsillä se onnistuu tappiin himmentäen tai sitten perspektiivinkorjausobjektiivillä (TS).
Ennen muinoin asiaa parannettiin halkaistulla lähilinssillä, jolloin saatiin kaksi terävää aluetta kuvaan, eteen ja taakse, mutta keskelle jäi ikävä tyhjiö.
Liian lyhyt polttoväli=croppikennon aiheuttama kuvakulman kapeneminen, mistä johtuen joutuu käyttämään lyhempipolttovälistä objektiivia saadakseen saman rajauksen kyseiseltä kuvausetäisyydeltä.Tästä johtuu liian pitkä terävyysalue.
Kuvausetäisyys vaikuttaa perspektiiviin joten sitä ei voi kasvattaa lopullisen kuvan luonteen muuttumatta.
On mukavasti tuollaisen vanhahtavan näköisiä, vähän niinkuin ensimmäiset EOS-kamerat kakskytvuotta sitten ;)
Niin se on mustakin kivan näköinen perinteisen näköisine säätimineen.
Ne vanhannäköiset säätimineen eivät ole huonoja lainkaan. Nämä uudet taas ovat.
Siinäpä se kärjistettynä.
Kun otat sen 20v vanhan kameran käteen jossa laukaisunapin vieressä on kiekko jossa on suljinajat ja objektiivissa on rinkula jossa on aukot, niin mitä muuta kameralta voi toivoa?
Jos sitä verrataan näihin tämän päivän valikkosysteemeihin rullasäätöineen niin kyllä tuossa vanhassa on ergonomia kohdallaan.
mikään ei nimittäin estäisi tekemästä uusiakin kameroita samalla analogisella ja erittäin loogisella ergonomialla.
Uskon, että jokainen joka on vanhoja kameroita käyttänyt tietää tämän.
Mulla itselläni on sekä uutta että vanhaa, pidän vanhemmasta enempi, se vain on loogisempi.
oon kuvannut Yachica FX-3:lla ja Nikonin FM2:lla ja kummankaan ergonomia ei ole kohdallaan. Olishan niillä kiva huvikseen naksutella kunhan työt saa tehdä muilla...
FM2 hieman parani kun siihen laittoi moottoriperän, mutta silti sen pystykuvausominaisuudet on hanurista. Sen etsin ei ole paljoa croppidigiä kummosempi ja filminsiirtovipu painaa otsaan.
Ilman valikkosysteemeitä ei yksinkertaisesti tulla nykypäivänä toimeen, senverran pitää digeissä noita valintoja olla, tai sitten se on automaattikamaa jolla ei yksinkertaisesti tulla toimeen.
oikein pystyt mitään kuvaamaan, kun ei pysy kamera kädessä, eikä syväterävyyttäkään oikein pysty hallitsemaan? (Ystävällismielistä naljailua, ei saa suuttua!:D)
Pysyy kamera kädessä kun oon myynyt Wanhat patarautakamerat pois. Toki Mamiya RB on varastossa, ja se onkin ainut kamera joka ei ole myynnissä vaikka en sitä käytäkkään;) Siinä on nippelit kohdillaan ja pystykuvien ottokin onnistuu yhtä hyvin kuin vaakakuvienkin.
Syväterävyyden ylenpalttisuuden kanssa on vain opittava elämään, ja siinähän se menee kun ei liikoja stressaa.
niin, sehän on totta että valikoita tarvitaan nykyisten astuksien säätämiseen, mutta jotenkin osaan vain vieläkin kuvata paremmin siten että vasen käsi säätelee zoomia ja (manuaali)tarkennusta ja aukkoja. Oikea etusormi säätelee aika-arvoja.
Eli olishan se käyttölogiikka edelleen tehtävissä valikoineen kuten se oli ennenkin.
Eli edelleen vaikka sokea voisi ottaa kuvia kameralla jossa on omat säätimet ajalle ja aukolle.
Tosin en tiedä mitä sen sokean kuvista olisi hyötyä mutta kumminkin;)
Itse olen muuten aina ihmetellyt että on meitä sitten joka lähtöön kuvaajia kun itselleni ei pieni kamera sovi mitenkään käteen, eikä paina filminsiirtovipukaan otsaan, pystykuvausta en ole kokenut ongelmaksi kuin Leican M-sarjalla jossa mittaetsimen kautta tapahtuva tarkennus ei toimi koskaan jos kamera on kyljellään namiskat vasemmalle.
Se johtuu siitä että oikean käden joku nakeista on aina tiellä estämässä valon pääsyn tarkennusikkunasta sisään.
Mutta siinä ne oikeestaan on. Enempi on ongelmia näillä uusilla sillä en ole sinut näiden uusien rullien kanssa jotka pyörivät maailman tappiin saakka. Tässä mielessä vanhojen kameroiden fyysinen tappi tulee vastaan kun aukko on joko pienin tai suurin.
Ilmeisesti en siis osaa lukea noita vilkkuvia lukuja etsimessä, luotan enempi tunteeseen sormenpäissä.
"Ilman valikkosysteemeitä ei yksinkertaisesti tulla nykypäivänä toimeen, senverran pitää digeissä noita valintoja olla, tai sitten se on automaattikamaa jolla ei yksinkertaisesti tulla toimeen."
Äkkiseltään en muista mitä muuta tarpeellista vaihdettavaa arvoa löytyy E-1:n valikoista kuin kameran kello. Pitkästä aikaan vilkaisin valikoita ja kamera oli vielä kesäajassa. Kortin formatointi tapahtuu valikossa, mutta minulla on tapana siirtää (ei kopioida) kuvat tietokoneelle, joten kortti tyhjenee samalla.
Valikot ovat oikeasti insinöörien keksimä tapa tehdä tuotteesta monipuolinen ja edullinen.
Eikös tuo valikko-juttu mene niin, että kerran kun esim. EOS-1:n asetukset on räätälöinyt mieleisekseen, ne voi unohtaa?
En minäkään ole Ykkösellä kuvatessani säätöjä enää tarvinnut sen jälkeen kun ne kerran on saanut kohdilleen.
Saahan valikoita tietysti ollakin, kunhan eivät häiritse oikeaa käyttöä. Mielummin niin, kuin kamera täynnä käsittelyä hankaloittavia mekaanisia nuppeja ja säätimitä.
Valikot ovat hyvä valinta, kun asetetaan harvoin muutettavia arvoja, sillä niitä ei pääse silloin vahingossa muuttamaan. Luultavasti E-1 valikosta löytyy väriavaruuden valinta, tiedostolaskurin nollaus, päiväyksen näyttötapa yms valintoja.