testeihin...eli siis meillä on tilanne että yli vuosi jo yritystä takana :/ Ovis tikuteltu ja hedelmällisinä päivinä pupuiltu...mutta mutta...ei tärppää. Eli siis edessä olisi jonkin sortin tutkimus missä mättää ja miten voisi asiaaa auttaa. Ongelma onkin nytten että mieheni ei suostu lainkaan testeihin. Hän sanoo ettei hänessä ole vikaa, vaan minussa. Hän ei suostu testeihin vaan jos jossain on vikaa niin minussa ja saan sitten itse toimia sen mukaan. Mieheni mielestä hänen "miehisyytensä" viedään jos hän joutuu testeihin ??
Itselle on alkanut tulla sellainen olo että olisi parempi etsiä parempi kumppani. 10v ollaan oltu yhdessä ja vuosi vasta koitettu perhettä. Ja heti miehini saa päähänsä että hänessä ei ole vikaa vain ja ainoastaan minussa.
Te viisaammat; pitäneekö yksin käydä testeissä? Ja jos minusta ei mitään vikaa löydy miten hitossa kerron miehelleni että hänellä saattaa olla jotain mikä ei vaan onnistu?
Adoptioon mies ei suostu, lapsi ei kuulemma ole tuolloin tärkeä ellei se ole oma, samoin keinosiemennys(muutoinkuin hänen omansa)
Itselle on alkanut tulla sellainen olo että olisi parempi etsiä parempi kumppani. 10v ollaan oltu yhdessä ja vuosi vasta koitettu perhettä. Ja heti miehini saa päähänsä että hänessä ei ole vikaa vain ja ainoastaan minussa.
Te viisaammat; pitäneekö yksin käydä testeissä? Ja jos minusta ei mitään vikaa löydy miten hitossa kerron miehelleni että hänellä saattaa olla jotain mikä ei vaan onnistu?
Adoptioon mies ei suostu, lapsi ei kuulemma ole tuolloin tärkeä ellei se ole oma, samoin keinosiemennys(muutoinkuin hänen omansa)
Vastaukset 7
Vanhimmat
tosiaan. Ehkä tuo on miehesi ensi reaktio ja hän tarvitsee vielä hieman lisäaikaa asian sulatteluun. Ehkä hän pelkää, että vika onkin oikeasti hänessä ja sen selville saaminen olisi maailmanloppu, se veisi todella hänen "miehisyytensä". Ylipäätään ei tietty ole hedelmällistä (ironinen termi tässä tilanteessa ?1?) lähteä millekään syyttelylinjalle, tyyliin nyt selvitetään kummassa on vika. Onhan olemassa selittämättömästi lapsettomia, silloin "vikaa" ei löydy kummastakaan, ton ryhmän prosenttiosuus kaikista lapsettomista taitaa olla 1/3. Näki selvästi, että munkaan miehellä ei ollut helppo mennä sperma-analyysiin, pelkäs, että simpat on huonolaatusia. Mutta olisittepa sitten kuulleet, kun selitti tuloksia ja sperma todettiin huippulaatuiseksi :) (mun miehellä muuten sama asenne ton adoption suhteen, haluaa vain omaa geeniperimää, saas nyt nähdä miten meitin käy..)Meillä ei ole löydetty tutkimuksissa ainakaan vielä "vikaa" mustakaan ja kaikki perusjutut on tehty. Miehen hedelmällisyys on joka tapauksessa helpompi selvittää kuin naisen, sperma vain analysoidaan. Klinikoissa yleensä eka käynnillä ainakin on molemmat mukana, kun selvitellään asioita. Lapsen saaminen/hankkiminen on yhteinen projekti, johon molempien on osallistuttava. Varsinkin jos ikää on yli 30 v tai hyvin lähellä (lähinnä naisella)ja yli vuosi yritystä takana, ei musta kannata tuhlata aikaa, vaan selvitellä perusjutut.
Ja vielä missään nimessä ei siis kannata lähteä syyttelylinjalle!!!!! Toivottavasti saatte asiat sovittua. Jos on 10 vuotta suhdetta takana, ei sellasta kannata " heittää" herkästi hukkaan..
alukis..
siksi meillä ehkä menikin aikaa parisen vuotta ennenkuin menimme hoitoihin.
Mutta kun mies tuli sinne paikanpäälle ekan kerran, hän huomasi että "vaivaamme" hoidetaan kuin korvatulhedusta tmv eikä ollut ollenkaan paha ja siitä sitten lähti pyörät rullaamaan..
Tosin minäkin olin alkuun vähän skeptinen että eihän meissä voi mitään vikaa olla...
Varmasti voit yksin mennä itsesi tutkituttamaan mutta mies yleens'ä tutkiutaan ensin koska se on huomattavatsi helpompaa.
Älä painosta miestäsi, juttele asiasta välillä ja tsemppaa mutta älä pakota, tämä toimi meillä ja sen jälkeen on joskus tuntunut että mies on enempi tässä mukana kuin minä itse, heheheh=)
tsemiä sekä miehen lämmittämiseen että raskausyritykseen!
Että ei herrassa mitään vikaa??? Ensimmäinen vika on jo korvien välissä,,,,,,, miehisyys menee jos joutuu/menee testeihin? Mihin se menee?? Kai hänellä eteen ottaa, jos hän sen ymmärtää miehisyytenä!?
Voin 2:n lapsen isänä sanoa, että tuossa vaiheessa kaikki miehisyys on jo mennyt. Surkea tyyppi!
Meillä ei ruvennut vuoden yrittämisen jälkeen natsaamaan, niin menin itse tutkituttamaan pallini, kunnossa olivat, samoin "MIEHISYYS"!!
Sitten kävi rouva, kunnossa oli, joten ei kun koinimaan!! 2 vuotta meni ja saatiin tyttö. Haluttiin toinenkin ja aloiteltiin hissunkissun yrittämään! Shakki ja Matti eka laakilla! Tuli poika,,,,,,! Nyt on poppoo koossa ja mukavaa on!!
Ja miehisyys senkuin kasvaa!!
Pankaa akat ne äitinhelmapojat kuriin!!
Te tätä maailmaa pyöritätte!! Varsinkin äitiyslomalla!!
Hei,
Voithan aina itse varmistaa, että lapsettomuus joko johtuu tai ei johdu sinusta. Ei siinä vaihtoehtoja jää, jos vika ei ole sinussa...
Minä ainakin hakeuduin tutkimuksiin 2-vuotisen lapsettomuuden jälkeen yksin, kun asia oli miehelleni liian vaikea purtava. Kaikessa rauhassa minulta tutkittiin kaikki mahdollinen ja kun syytä ei minusta löytynyt, kerroin asian miehelleni. Kova shokkihan se hänelle oli, mutta herätti hänessä halun lähteä hoitoihin. Koska syy sperma-analyysin perusteella löytyi miehestäni, oli se hänelle kova paikka, mutta en ollenkaan lähtenyt syyttelylinjalle vaan tuin ja kannustin hoitoihin. Nyt IVF-hoito takana ja tiistaian tulisi tehdä raskaustesti.
Välillä mieheni puhuu, ettei ole tarkoitettu isäksi, koska sperma oli niin heikkotasoista, mutta siitäkin selvitään keskustelemalla, että kuinka paljon muitakin lapsettomia pariskuntia on olemassa ja koen ainakin itseni tarkoitetun äidiksi!
Et voi noin suoraviivaisesti sanoa, että jos vika ei ole naisessa, se on sitten miehessä. Meitä selittämättömästi lapsettomia on paljon! Eli kummassakaan ei ole mitään vikaa löytynyt, mutta raskaus ei vaan ala.
ei se aina ole naisessa vika,meillä esim.miehellä on jo ennestään monta lasta ja nyt sitten me molemmat kävimme testeissä,mies simppa-testissä ja minä kaikissa muissa mahollisissa,no,siellä todettiin että miehen simpat ei olleet ihan 100% hyvät.Minä olin kunnossa.(4.v yritystä takana)Olen sitä mieltä että molemmat pitäisi olla valmiita tukemaan toisiaan hoidoissa,jos lapsen saanti on sinulle tärkeempää kuin toiselle osapuolelle niin kehottaisin selvittämään asiat ja tekemään oikeet ratkaisut.Ei hoidoissa käynti tarkoita että siellä haetaan syyllistä vaan siellä yritetään auttaa,selvitäpä se ensiksi miehellesi:)