lueskelin aikasempia juttuja "puolikkaista" ja siitä onko he tummia vaiko ei..
Minä olen elänyt kaaleitten elämää nuoruuden ja toisen vanhemman poistuttua olen sijaisperheitten kautta "kasvatettu" valtaväestön mukaan, mustalaisperinteitä kunnioittamatta, mikä on aika yleistä. On vaikeaa olla "puolikkaana" kun et kuulu kumpaankaan. En minä ole pakkautunut kaaleitten porukoihin, mieluummin väistän kun itseäni esille tuon ja valkolaisten kanssa vähä sama, kyllä nimestä ja näöstä hoksataan ja sitte oletkin ulkopuolinen.
Annettais ihmisarvo olipa kumpaa sitten tahansa. Noudatan kaaleitten tapoja ja annan arvon. En kuitenkan kailota mustalaisuuttani vaan se on sydämmessä.
Minä olen elänyt kaaleitten elämää nuoruuden ja toisen vanhemman poistuttua olen sijaisperheitten kautta "kasvatettu" valtaväestön mukaan, mustalaisperinteitä kunnioittamatta, mikä on aika yleistä. On vaikeaa olla "puolikkaana" kun et kuulu kumpaankaan. En minä ole pakkautunut kaaleitten porukoihin, mieluummin väistän kun itseäni esille tuon ja valkolaisten kanssa vähä sama, kyllä nimestä ja näöstä hoksataan ja sitte oletkin ulkopuolinen.
Annettais ihmisarvo olipa kumpaa sitten tahansa. Noudatan kaaleitten tapoja ja annan arvon. En kuitenkan kailota mustalaisuuttani vaan se on sydämmessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuo välillä aika väliin putoojalta tuntuu.
"En kuitenkan kailota mustalaisuuttani vaan se on sydämmessä."
AAMEN
Hei,
Puolikas-keskustelua täällä on tosiaan ollut enemmän ja vähemmän. Jossain vaiheessa keskusteltiin oman järjestön tai vastaavan perustamisesta puolikkaille. Niin, mikäs siinä, jos se ei keskity eriarvoisuuden korostamiseen vaan pikemminkin yhteisymmärryksen tms. lisäämiseen. Meidän kaikkien parhaaksi, siis.
Sydämestähän mustalaisuuden pitäisi tullakin. Ei mustalaisuus ole sitä, että pukeudutaan samettiin ja silkkiin ja korvat roikkuvat kullan painosta... Tietysti pukeutumisella on tärkeä asema romanikulttuurissa, mutta ei se kaikkea kata. Moni romani, joka pukeutuu perinteiden mukaan, käyttäytyy silti enemmän tai vähemmän erikoisesti.
Minulle ainakin ihminen on todellakin ihminen, oli hän sitten kaaleita kokonaan tai puoliksi tai joitain murto-osia... tai ei ollenkaan. Miksi ihmiset pitäisi arvostella sen perusteella, mitä he ovat? Miksi pitäisi tämän perusteella valikoida, kenen kanssa aikaamme kulutamme?
Näkökulmia tähänkin kyllä löytyy varmaan kymmeniä. Jotkut yksinkertaisesti pitävät itseään parempina kun ovat "kokonaan" kaaleita. Mutta voiko yksikään mustalainen sanoa, että kaikki hänen suvussaan ovat sataprosenttisesti romaneja? Jos asiaa lähdetään tällä tavoin ruotimaan, niin luulen että vastaus on Ei.
Terveisin
Eräs Nainen
sanottu Eräs Nainen! Arvostan katsantoasi kovasti ja olen samoilla linjoilla. Toki minulla on kaaleita ystävinä mutta joskus on tullut niin kylmää vettä niskaan ettei ole uskaltanut lähestyä että mieluummin väistää, Ja eikä se ole vanhempaa väkeä.
En ymmärrä omien yhdistysten perustamis juttuja, se on turhaa. Kyllä ihminen on ensin ihminen ja sitten vasta aletaan katsomaan mitä verenperintöä kantaa mukanaan. Voi jopa pahimmillaan käydä niin että yhdistysten perustaminen tekee isompaa kuilua täys tummien ja puolikkaiden välille! (Kamalaa puhua täysistä ja puolikkaista.... )Uskon että muutoksen on lähdettävä meistä itsestämme, jos ei kunnioita toista ei voi kunnioittaa itseäänkään. Erään vanhan viisaan sanoma ja pitää vahvasti paikkansa.
Aurinkoista kevättä kaikille!
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että erilaisuus on rikkaus, eikä yksikään seikka tee toista ihmisarvoltaan jotenkin enemmäksi saati vähemmäksi.
Jokainen ihminen on tärkeä, oli sitten tumma, vaalea tai vaikka sitten vihreä ;)
Annetaan kaikkien kukkien kukkia!