Saamme piakkoin reilun vuoden ikäisen koiran, joka on muuten rauhallinen, eikä räksytä, mutta lenkille lähtiessä on kuulemma niin innokas, että kiljuu koko matkan kotiovelta rapun ovelle. Pelottaa, että tekee tätä meilläkin, enkä haluaisi saada häätöä asian takia. Onko vinkkejä, miten tällaisen käyttäytymisen saisi kitkettyä pois??
kiljuu ulos lähtiessä
koiruli
83608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anna koiran rauhoittua ennen lenkille lähtemistä. Laita itsellesi vaatteet päälle, ota hihna käteen, mutta menekin sitten sohvalle istumaan tai jotain muuta puuhaamaan. Älä kiinnitä intoilevaan koiraan mitään huomiota.
Lopulta kun se on rauhoittunut, voit mennä takaisin eteiseen ja seistä ovella lähtövalmiina. Jos se taas intoutuu, seiso paikallasi äläkä reagoi. Odota, että se rauhoittuu ja esim. istuu alas. Palkitse koira kehuin ja vie se kunnon lenkille.
Tämä voi viedä aikaa ja vaatia toistoa, mutta opettaa koiralle kärsivällisyyttä ja sen, että sinä määräät milloin ulos mennään. Muista myös astua ovesta ulos ensin ja antaa koiran tulla vasta kun sillä on lupa.
Kiitos vinkistä! Olen valmis kokeilemaan kaikkea! Voihan se olla, ettei meillä kilju, mutta olen tämän takia stressannut jo etukäteen, ja naapureita valmistellut tulevaan. Koira on todella energinen, ja se varmasti vaikeuttaa koulutusta. Tärkeää on varmaan pysyä itse rauhallisena. Onko mitään tietoa erilaisista pannoista, esim. sitruunapanta ym.? Tämä on varmasti viimeinen vaihtoehto, mutta toimiiko yleensäkään tällaiseen "vaivaan"...?
En ainakaan ihan ensimmäisenä kokeilisi sitruunapantaa. Tärkeintä on tehdä koiralle selväksi, että sitä ulosmenoa on turha kerjätä ja siitä on turha villiintyä. Kärsivällisyyttähän se vaatii, mutta uskoisin että kunhan saat koiralle opetettua, että vain rauhallisena pääsee ulos, niin ongelma ratkeaa sillä.
Sitruunapanta on parempi haukkumiseen, etenkin jos koira haukkuu yksin ollessaan. Tosin meidän saksanpaimenkoiraa se vain ärsytti (mistä seurasi lisää räksytystä), joten kaikille se ei sovi. On olemassa sitruunapantoja, joita voi aktivoida ns. manuaalisesti, eli kun näet koiran vaikkapa pureskelevan jotain, voit painaa "kaukosäätimen" nappia ja pannasta ruiskahtaa pahanhajuista litkua. Mutta tähän auttaa myös kunnon turaus vettä suihkupullostakin :).
Samaa metodia ollaan käytetty kaikenlaiseen koiran kanssa touhuamiseen, kotiin tulossa, ruuan saamisessa, treeneihin lähdettäessä.
Tehdään kaikki ajan kanssa, tehdään lähtöä vaikka koko päivä (ihan niin kaua ei ole tarvinnut, mutta nyt kun pentu on iässä missä kokeilee, niin aikaa kyllä menee).
Ja koira, vaikka seisoisi päällään, ei saavuta tällä mitään, ainoa millä saa on rauhoittuminen. Ja tämä pitää sisäistää itselleen. Sopii muuten lapsiinkin.
koira vinkuu ja kiljuu ja haukkuu silloin kun ollaan lähdössä lenkille. Vinkuminen alkaa jo silloin kun itse vasta ajattelen että kohta voitaisi lähteä. Mutta sitten koira vasta intoutuu kun alan vetää pitkiksiä ja villasukkia jalkaan! Kaikkein pahinta huutoa pitää kun laitan tuulipuvun housut jalkaan ja takin päälle. Hermo siinä meinaa mennä, ja korvat särkyä kun pitää niin kovaa ääntä. Koitappa siinä saada toiselle koiralle pantaa kaulaan ja nuttua niskaan kun toinen kiljuu korvan juuressa.. Mutta Helenalle kiitos vinkistä, täytyy kokeilla ulkovaatteet päällä sohvalla istuskelua :)
Pitää vaan jaksaa toistaa ja toistaa samaa rumbaa, kunnes koiralle alkaa idea mennä perille :). Ei muuta kun kärsivällisyyttä ja tsemppiä!
Olen samoilla linjoilla kuin *helena*, eli en usko, että sitruunapannasta olisi tähän tapaukseen oikein hyötyä. Vaatii varmasti paljon toistoa, mutta kyllä koria oppii joskus, että kiljunnalla ei lähdetä mihinkään. Eli kun kiljunta tai vinkuna alkaa, niin lyöt jäihin koko lähdön, lähdet vasta sitten, kun koira on hiljaa. Jos rupeaa oven avattuasi uudelleen pitämään meteliä niin takaisin vain sisälle, ja liikkeelle lähdetään taas, kun koira on hiljaa. Rapussakin (matkalla ulos) voisi varmaan pysähtyä, jos koira rupeaa kitisemään, ja jatkaa matkaa vasta sitten, kun on hiljaista. Siinä tosin niillä naapureilla jonkin aikaa kuunneltavaa, mutta parempihan se on opettaa koiralle, että kiljumalla ei pääse mihinkään, kuin että se aina huutaisi? :)
Kiitos kaikille paljon!
Ehkä stressaan turhaa, koska voihan se tosiaa olla, että meillä se ei koe tarpeelliseksi kiljua. Omakotitalossa tämä ei olisi ongelma, mutta kerrostalossa haluan säästää naapuriemme korvia! Eiköhän se tästä! Kiitos vielä kaikille.