Miten olette toimineet virkaa hakiessa, soitatteko aina perään? jos soitatte, mitä tiedustelette / sanotte rehtorille???
Itse haen parhaillaan virkoja, enkä oikein tiedä, kuuluuko nykyään ns. "soitella hakemuksen perään". Voisiko joku ystävällisesti valaista nykykäytäntöjä? :)
Kiitos.
Itse haen parhaillaan virkoja, enkä oikein tiedä, kuuluuko nykyään ns. "soitella hakemuksen perään". Voisiko joku ystävällisesti valaista nykykäytäntöjä? :)
Kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
eli itse olen aina soittanut ensin ja kysellyt paikasta olennaisia ja vasta sitten laittanut hakemukseni. Hakemuksen laittamisen jälkeen olisi aika tyrkkyä soitella perään, että mitäs mieltä olitte?
Jos olet pätevä, niin sinun hakemuksesi kuuluu ottaa huomioon. Jos hakijoina on useita päteviä, joilla on kokemusta sinua merkittävästi enemmän, sinut voidaan jättää kutsumatta haastatteluun. Kokemuksella on hyvin suuri painoarvo.
Nyt tuntuu olevan aika paljon hakijoita (aineenopettajia) liikkeellä. Yhtä virkaa voi hakea 30 pätevää ja suurimmalla osalla on jo kokemusta useita vuosia.
Älä silti lannistu, jos et saa virkaa tässä kierrossa. Yritä löytää pitkäaikainen viransijaisuus tai tuntiopettajan pesti, niin sitten olet taas paremmin samalla viivalla kokeneiden kanssa.
Tämä oli nyt sitten ihan "mutua", kun en voinut tietää sun oikeasta tilanteesta, mutta ehkäpä auttoi vähän.
Kiitos vastauksestasi!
Olen tosiaan vasta kaksi vuotta ollut päätoimisena tuntiopettajana valmistumiseni jälkeen, sitä ennen tehnyt 3 vuotta sijaisuuksia. Joten virkaa saan varmastikin odotella aika kauan...mutta ainahan kannattaa yrittää! :)
Jos joudut odottelemaan, niin kait siitäkin voi päätelmiä tehdä...?
Kuule sinä alaa tuntematon, annahan olla. Jos virkaa hakee 80 ihmistä, niin ei siitä todellakaan voi päätellä muuta kuin että rehtoritkin on vain ihmisiä, jotka ei kaikkia 80 ehdi haastatella. Joten ole hiljaa. Moni ope joutuu kauan odottamaan virkaa, eikä sille voi mitään.
Rehtorille teettää tietysti töitä jos hakijoita on monta kymmentä, mutta kyllä hänen kuuluu haastatella kaikki varteen otettavat eli pätevät ja kokemusta omaavat ja mahdollisia lisäopintoja tehneet. Jos päteviä on monta, niin ränking lähtee sitten tuosta kokemuksesta ja silloin ovat 20-vuotta kokemusta ja 1-vuosi kokemusta eri sarjassa. Eniten kokemusta omaavat on pakko kutsua haastatteluun ja sitten noita muita kutsutaan jos heidän hakemuksensa nousee esille muiden opintojen tai jonkin muun kiinnostavan puolen vuoksi.
Vuodet kasvattavat myös työkokemusta ja virka on sitten aina helpompi saada. Vaikeinta se liene juuri keväällä, kun hakijoita on eniten liikkeellä.
Niinkin voi käydä, että ensin saa sijaisuuden tai muun väliaikaisen ja jos sitten osoittaa olevansa pätevä ja sinut halutaan pitää tässä koulussa, niin sitten viran voi myös saada ilman hakua. Silloin siitä tehdään erikseen eritys johtokunnalle ja hyvästä syystä johtokunta voi sen hyväksyä.
Johtokunta!!!!!!!
Pätevin hakija on se, jolla on koulutus eli 50 pätevästä hakijasta on vaikea valita se sopivin. Haastatteluun kutsutaan, ketkä katsotaan varteenotettaviksi hakijoiksi. Jos hakijoita on vaikkapa 50 pätevää, joista 10 on noin sadan kilometrin säteellä, niin todennäköisesti haastatteluun kutsutaan joitakin lähimpänä olevia hakijoita, ellei kauempaa hae joku huippuhakija. Sekin on epäilyttävää, jos joku "ylivertainen" hakija hakee koulutukseen ja aiempiin tehtäviin verrattuna liian "vähäpätöistä" paikkaa. Eli aina ei haastatella kokeneimpia ja koulutetuimpia hakijoita. Varteenotettavien hakijoiden perään myös soitellaan, joten haastattelu voi tyssätä myös edellisen tai nykyisen esimiehen lausuntoon.
Hakijalta täytyy pyytää lupa, että hänen edelliselle esimiehelleen saa soittaa. Ilman lupaa ei saa soittaa ja jos niin tekee ja se vaikuttaa hakijan asemaan negatiivisesti, niin hakija voi tehdä valituksen.
Hakijat, jotka ovat "ylivertaisia" tai joilla on runsaasti kokemusta voivat tehdä valituksen, jos heitä ei kutsuta haastatteluun. Ei pitkä välimatka ole este - tai ei ainakaan saisi olla.
Soittelu voi olla luvanvaraista virallisesti, mutta...ainahan voi myös soitella muissa asioissa. Epäilyttävää on myös, jos tosi "loistava" ehdokas ei anna lupaa soittaa edelliselle esimiehelleen.
"Ylivertaiset" hakijat voivat tietenkin tehdä valituksen, kuten voivat kaikki muutkin, joita asia koskee. Tohtori ei kuitenkaan ole maisteria pätevämpi virkaan, johon vaaditaan maisterintutkinto. Kokemuksella ei ole kolmen-viiden vuoden jälkeen juurikaan merkitystä eli jos on kokemusta 20 vuotta, ei automaattisesti saa kutsua haastatteluun.
pätevin on aina valittava opettajan virkaan.
Mitä ihmettä kouluista voi kysyä? Oppilasmäärää? Opetettavien tuntien määrää? Kirjasarjaa? Tuntuu jotenkin jännältä soittaa kouluun, jonka ilmoituksen on lukenut, koska opettajan työtehtävät varmaan jokainen tietää. Mitä siis kysyä, ettei kuulosta aivan taukilta? Mutta että jäisi työnantajan mieleen kuitenkin?
kuten entuudestaan tuttu opettaja, viran asettaminen julkiseen hakuun ei tarkoita että se todella olisi kaikille päteville hakijoille "avoin"
Pätevin hakija on se, jolla virkaan vaadittava koulutus. Jos virkaan valitaan pätevä hakija, jolla on jo hieman kokemusta, eipä siihen juuri voi puuttua. Ainahan voi valittaa, mutta ei sillä useinkaan ole mitään vaikutusta, paitsi se, ettei sadan kilometrin säteelle kannata hakea jatkossakaan töihin. Korvauksia saaneet ovat melkoisia harvinaisuuksia.
Perusteluja: "Hakija X:n pitkä kokemus korvaa muiden hakijoiden mahdolliset laajemmat opinnot", "Hakija X:n erikoisosaaminen korvaa muiden hakijoiden kokemmuksen" tai "Hakija X:n aikaisempi tehtävänhoito ja paikkakunnan tuntemus korvaavat muiden hakijoiden mahdolliset laajemmat opinnot ja pitemmän kokemuksen". Sopivuutta voidaan perustella monella tavalla, tietenkin virkaan valittavan täytyy olla pätevä, mutta kuka on pätevin? Oppiaineen sisällä voi olla monenlaisiin asioihin erikoistuneita.