Meidän pojasta tuli tänään virallinen kävelijä! Eilen vähän haparoi ja tänään vaan nousi ja käveli ilman tukea :) On tallustellut koko päivän huoneesta toiseen iloisesti kiljahdellen, mennyt nauraen ovien taakse piiloon ja nyt nukahti väsyneenä mutta onnellisena. Ikää 1v 2kk :):):))))
JEE!!
iloinenäiti
5426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Poikani lähti kävelemään tasan viikon ennen 1vuotis päivää. Parasta oli että mulla oli kamera kädessä ja sain kuvattua eka askeleen =)
Meillä 1 v 2 kk ja kans myöhäinen kävelijä. Viime viikon maanantaina nousi seisoon ilman tukea ja samalle illalle jo seisoi ja antoi itselleen aplodeja. Ei ole vieläkään osoittanut mitään kauheita intoja kävelyä kohtaan, yx yö innostui seisoon ja siitä ei meinannut loppua tulla. Yövirkku ja päivän torkku, niin nykyään kun on tarhan takia joutunut rytmejään muutteleen, ei ole siihen oikein iltavirkkuun asti ehtiny, kun on äiti pakottanu nukkumaan... Pari askelta on ottanut, tänään viimeksi. Että samoja tahteja.
Eilen oli kiipeemässä lelukoppaan seisoon, kun nostin herran lattialle ja se irrotti minut itsestään ja lähti kuin juna -metrin päähän eteni ensiaskeleet ennen kuin kellahti kumoon- ja sit kohta jo olkkarin halki. Yllättävän tukevasti tuntuu askeltavan, mutta onkin jo yrittänyt niiailla tanssin tahtiin seisollaan, että polvet notkuu.. :)
...miten lapset on niin erilaisia :)
Ja aina ihmettelen sitä kun äidit kertoo miten lapsi "yks kaks vaan alkoi konttaamaan/ seisomaan/ kävelemään..." Meillä kun on niin hitaasti ja perusteellisesti uusia asioita opetteleva poika kuin olla ja voi! Kaikki uudet jutut on opeteltu noin 1-2 kk kuluessa, niin että kokoajan vähitellen varmemmin ja varmemmin ja lopulta uskaltaa sitten tehdä kunnolla ja ilman tukea. Kävely on nyt työn alla meilläkin (ikää 1v 4kk). Ekat askeleet ilman tukea otti 2kk sitten, tuen kanssa jo 4kk sitten! Nyt menee 25 askelta, mutta vain isän luota äidin luokse kannustuksen kanssa. Muuten kävelee varsin mallikkaasti mutta aina äidin kädestä kiinni pitäen. Ilman tukea ei siis vaan uskalla vielä, vaikka ihan hyvin osaa... Kumma tyyppi. No, mutta siitä tulee sitten varmaan tosi hyvä kävelijä kun näin huolella opettelee ;)
syytä. Ensimmäiseksi olemme meidän pitkässä suvussa huomanneet, että kaikki isokokoiset hongankolistajat on hitaita liikkeelle lähtijöitä -vie aikaa oppia hallitsemaan niitä pitkiä raajoja ja löytämään se tasapaino- vähän niin ku mäkihyppääjällä menee tekniikka sekaisin vähän isompanakin, jos yhtenä kesänä tuleekin yhtäkkiä paljon pituutta. Ja meidänkin 1 v 2 kk 2 vkoa on samankokoinen kuin moni 1,5 - 2-vuotias ja on kävellyt tukea vasten marraskuun alusta ja eilen otti ensimmäiset askeleet tuetta -eteni heti metrin ja vähän ajan päästä jo olkkarin halki. Tänään on ollut äidillä niin pää kipeä (flunssa), että olen pyrkinyt rajoittamaan pojan kävelyintoa.
Toinen syy sit siihen hitauteen on siinä, että mitä enemmän ikää tulee ja järkeä päähän, niin sitä enemmän lapsi tajuaa itse varoa eikä välttämättä niin herkästi enää uskalla päästää irti. Tietää, miltä tuntuu, kun pää kolahtaa betonilattiaan.. samaa ei voi sanoa 8-kuisesta, joka ottaa ensiaskelia eikä pää sano mitään... että äidille paljon helpompi, kun ei ole kovin aikainen menijä.