Tämä aalto,
joka ylitseni vyöryy
huuhtoo kuvaasi kauemmaksi
mutta tiedä,
sydäntäni karrelle polttaen.
Jokaisen
” rakastaa, ei rakasta, rakastaa -lehden ”
jonka irti nypit yksitellen
ja rinnoilleni sulosti laskit,
hehkui siinä kuin liekki.
Hullua taikauskoisuutta !
( rakasti se viimeinen kuitenkin )
Murensit keskiön hymyillen,
kultahipuiksi lehtien päälle.
Jos tässä olis hetkemme viimeinen
yhteisen tiemme päätös,
poistuisimme onnessamme itkien
ja unohdus peittäisi meidät.
Mutta me elämme nyt,
enemmän kuin ennen
verellä vahvemmalla.
Sisäisen rauhan ja sodan
ottaessa mittaa toisistaan.
joka ylitseni vyöryy
huuhtoo kuvaasi kauemmaksi
mutta tiedä,
sydäntäni karrelle polttaen.
Jokaisen
” rakastaa, ei rakasta, rakastaa -lehden ”
jonka irti nypit yksitellen
ja rinnoilleni sulosti laskit,
hehkui siinä kuin liekki.
Hullua taikauskoisuutta !
( rakasti se viimeinen kuitenkin )
Murensit keskiön hymyillen,
kultahipuiksi lehtien päälle.
Jos tässä olis hetkemme viimeinen
yhteisen tiemme päätös,
poistuisimme onnessamme itkien
ja unohdus peittäisi meidät.
Mutta me elämme nyt,
enemmän kuin ennen
verellä vahvemmalla.
Sisäisen rauhan ja sodan
ottaessa mittaa toisistaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No nyt täytyi oikein miettiä, kun en saanut tolkkua,
ensimmäinen säkeistö tuntui, kuin ei olisi kuulunut joukkoon...noh, sit minä yhistin runoos 'salarakkaan' ja het aukes! :)))))
Niih jotta, ei sitten muuta ku, iloista pvää vaan ! :D
mitäh ? Höpöhöpö, se eka säkeistöhän on tässä se
ydin, mikä lie aalto joka heittelöö ja hulvahtaa
mielen ja sisimmän yli.
Ja sitten siinä huumassa mieli palaa kesän
muistoihin, kun sisikunnassa lainehtii niin maan
mukavasti. Vae vielä salarakas, ko ei oo sitä
vakinaisempaakaan rakasta.
( ai eikö, no ei. Ompas - ei oo. Jaa, musta
tuntuu, että tää menee juupas-eipäs väittelyks,
niin anti olla, hih )
Pääasia, että aukes jotennii * hymyyyy *
Kiitosta ja olkoon se sielläkin wery good !
Nauti päivästäsi "äitee"
oiskohan noin, eiköhän tuo liene meikäläisen
raapustukset saman repun pohjalta kaikki,
roskineen kaikkineen.
Ei, vaan ihan oikeesti, kiitos Margitta -
kyllähän tuo korvaan mieluisalta kuulosti, ei
kai sitä nyt kieltääkkään voi.
Nautintoja, hmmm - no niitäpä sinullekkin
toivon, etkä sitten pillaa :)
niin aidolta kun elämä vain voi, loistavaa tektiä taas kerran, kiitos siitä/Liona
no, täytyy sanoa että jos se tuntui aidolta, niin
hyvähän se sitten - olen onnistunut joltain osin,
koska ei tätäkään ole ikuna, millonkaan
tapahtunut.
Päivänkakkaran lehtiä tietty on tullut
nuoruuden höppänänä nyittyä taikauskossa
" rakastaa, ei rakasta "
Mutta kaiken muunhan hyvä mielikuvitukseni osaa
toki synnyttää, ja rakkauden huumanhan jokainen
tietää, joka sen edes kerran elämässään on
kokenut. Ikuisena romantikkona ahmin itseeni pv
pv:ltä oikeiden runoilijoiden runoja, ja ehkä ja
mitä luultavimmin niistä aina tarttuu vaatteisiin
niin sanotusti jotain. Jotain, josta sitten itse
yrittää leipoa jotain.
Nyt tuli tällainen pitko :)
Kiitos paljon Liona, ikuinen ystäväni.
Heii Rellu.
Mäki yks päivä ,
tuota samaa.
Rakastaa ,ei rakastaa.
Onnea ,ei onnea.
Koitin niitä soveltaa,
Viikunapuuni ,
seki lehtensä pudotti.
Aloin siinä kyseleen,
sekö viimeinenki lehti,
pois riisutaan?
Näin sitä perustusta
koetellaan ,kestääkö se?
Onnea rauhaan ja sotaan ,
uutta lehtee jo esiin pukkaa.
Valon paljastaissa ,taas silmiä häikäisee.
Voimia sinulle ,hyvää päivän jatkoa.Liisa
nyt on ollut vähän rajattua tämä aika tänään,
josko huomenna olisi paremmin.
Niin, rakastaakko vai ei, tuo lähti ihan jostain
lukemastani, joka oli jäänyt mieleen, muun sitten
kehittelin sen ympärille, mutta onhan siinä
asiaa toki, jonka voi suoraa soveltaa elämään.
Sotaa ja rauhaa, niin elämässä konkreettisesti
kuin ihmisen sielunelämässäkin.
Kiitos Liisa että poikkesit, hyvää iltaa
sinulle. Ja kyllähän se kevätaurinko jo alkaa
silmiä häikäistä ja lämmittääkkin.