Tunnetko vesipisaroiden
kevyen kosketuksen ihollasi
Sekoittaako leuto kevättuuli
hiuksesi
Näetkö ensimmäisien pajunkissojen
nostavan päätään kuin uhmaten
vielä raskaasta lumiviitastaan
Kuuletko lintujen kuiskauksen
kohta kevät on
Aistitko kaipaukseni hiljaisen
tietäen sinua rakastan
Kohta kevät on meidän
kevyen kosketuksen ihollasi
Sekoittaako leuto kevättuuli
hiuksesi
Näetkö ensimmäisien pajunkissojen
nostavan päätään kuin uhmaten
vielä raskaasta lumiviitastaan
Kuuletko lintujen kuiskauksen
kohta kevät on
Aistitko kaipaukseni hiljaisen
tietäen sinua rakastan
Kohta kevät on meidän
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja sinä sait sen aikaan kauniilla runollasi.
Päivääsi haleja.
jotain suurta on tapahtumassa, kevät kultainen kynnykselle pyrkii jo, ovet ja ikkunat auki ulkoa tulee kevään tuoksu
Kiitos margitta ja niitä haleja sinunkin päivääsi/iltaasi
Minä tykkäsin tästä..tuli mieleen
kevyt kuiskaus, lempeä ja levollinen
rakastava hellä puhallus kämmenelle;
'rakastan sinua' :)
Reipasta kevään odotusta, lio ! :)
ja minä rakastan kevättä, niin ja sitä "rakkautta"
Kiitti ja kevyitä kevättuulia/Liona
olipas pirteän keväinen tämä runo.
" Näetkö ensimmäisien pajunkissojen
nostavan päätään kuin uhmaten "
mielestäni uusi sana ehkä valikoimassasi tuo
uhmaten, ja sopii tuohon kuin nenä päähän.
Kolme viimeistä riviä kuiskii kaipauksesta,
kevät herättää luonnon ja rakkauden tai sen
kaipauksen.
Erittäin hyvä Liona.
talven jälkeen, sydän vain riemuitsee, kohta kevät on
Kiitti sanoistasi Rellu!
niin hienosta vuodenajasta,
sinulta kaunis kevätruno
kevätaurinkoisia päiviä sinulle lio!
piirrän, kirjoitan, suunnittelen vaatteita vaikka välillä täytyy opiskella, aurinkosta ammennan energiaa, lähetän osan kiitoksesksi!
Aikaa ihanaa taas,
pajukissatki pörröisin
turkkeineen.
Ikkunanlaudallani oli
pieni leppäkerttu ,
sen kukkaruukkuun saattelin.
Keväistä mieltä ja kiitos runosta .Liisa
leppäkerttu ja pajukissoja maljakossa, kevään merkkejä ihania
Iloista kevätmieltä sinullekin, kiittäen vastauksestasi/Liona
pakenisinko, tätä tunnetta
jonka saan iltaruskosta
palaavista linnuista
tai sulavista vesistä
tai juoksisinko rannalle
katsomaan laivoja
tai vain virtaavaa vettä
kuuntelisiko jääpuikkoja
tai oman sydämeni ääntä
miten voikaan olla hämmentynyt
näiden vuosienkin jälkeen
kaikista kevään äänistä
siitä riemusta, kun kaikki kuollut palaa
ymmärryksestä, ettei mikään todella katoa
kuin rakkaus, joka muuttaa muotoaan
syntyy kuin uudestaan
sinussa, minussa, meissä
näiden vuosien aikana, luonto vain nukkui herätääkseen uudelleen koko ihanassa loisteessaan sytyttäen eloon uinuvan rakkauden....