Löytyykö keneltäkään kokemusta pajun kasvatuksesta ja käytöstä polttopuuna takassa/saunassa? Mökillä olisi tilaa kasvattaa "pajumetsää", mutta käytännön toteutukseen kaipaisin tietoa. Millanen lämpöarvo pajulla on, miten nopeasti se kasvaa riittävään kokoon, mikä lajike olisi paras tähän tarkoitukseen jne
nopeasti
polttopuuta
178148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ite en sellasta räkästä puskaa kasvattais missään. Kylläkai ne kuivina palaa, mut laita ennemmin vaikka haapaa. Varmaan ne kuitenki 5 vuotta vaatii, että jonkunlaista risua tulee.. Ei nyt kovin nopeesti kuitenkaan.
Ei käy. Kysyjä haluaa kasvattaa pajua, samoin minä. Yritä ymmärtää ja hyväksyä tämä tosiasia.
Kaikki eivät pidä pajua roskapuuna eivätkä suomen järvistä löytyviä pikkukaloja roskakaloina.
Jotkut jopa pitävät nimenomaan niistä. Itse olen "pajufani". Hoidan kaikki muut puut pois tontilta ja kasvatan tilalle jatkossa vain pajua, sanoo äijämiehet ym. itseoikeutetut asiantuntijat sitten mitä tahansa.
Suosittelisin, että unohda koko juttu. Ei paljoa lämpöarvoa ja puunakin vähän mitätön ja mutkainen ym. Muistaakseni pajua ei edes luokitella puuksi. Leppäkin olisi parempi. Koivu tietysti paras. Sen verran olen pajukoita vesonut, että ei haittaisi, vaikka kuolisivat sukupuuttoon koko pajut.
Koivun kasvua odotellessa menee ikä ja rahat.
Koivuhan on polttopuun kunkku, mutta ei niin erikoisen nopea kasvuinen. Haapa, leppä ja paju ovat polttopuina ihan kohtuullisia. En kuitenkaan pajua lähtisi kasvattamaan, hankalaa vänkkyrää ja paljon pikkurisua. Jos haketuksen kautta niin OK.
Laita kasvamaan leppää, ellei kerran metsää ole niin paljon, että roskapuu riittäisi polttopuuksi.
Leppää ei tarvitse kauan odottaa kun on klapiksi kelpaavaa. Keväällä mahdollisimman varhain, heti kun maa on sulanut, pistelet lepän oksia ja keppejä 1,5...2m välein maahan. Johan tulee lepikkoa ja uudistuu korjuun jälkeen itsestään kun lehdettömänä aikana hakkaat. Toisenpolven leppäversoja on hiukan syytä harventaa että mahtuu kasvamaan paremmin.
tuet jos leppää pistokkaista pistäisi kasvamaan energiapuuksi. Kiinnostaisi kokeilla jos vielä rauduskoivua sekapuuksi 300-400 runkoa hehtaarille tukiksi kasvamaan. Uudistusmateriaalikulut ei ainakaan olisi liian isot.
Onko vaari kasvattanut leppää. Käsitykseni mukaan leppä on vaativa puu eikä kasva joka maalaadussa kunnolla. Lähteeköhän leppä oksaistukkaista juurtumaan, paju ainakin lähtee.
....lepälle ei ainakaan.
En ole "kasvattanut" leppää, mutta jopa maahan tippuneista oksista lähtee.
Leppä hyvin kasvaakseen vaatii tuoreen hyvän pohjan, mutta änkee kyllä joka puolelle luonnostaankin, ei kuitenkin kuiville kankaille.
Lepän istukasviljely soveltuu vain silloin kun pinta-ala ei riitä siihen, että roskapuu olisi ainoa polttopuunlähde. Istukaslepästä tulee herkästi lahovikaista niinkuin vesasyntyisestäkin.
Siis hyvä keino mökkiläiselle omaan polttopuun kasvatukseen. Leppä oikein tykkääkin asutusta ympäristöstä, siellä kun on maassa ainajotain muutakin hyvää kuin mitä metsästä löytyy.
Olen käyttänyt pajua polttopuuna liki pari vuotta. Istutusmetsikössä on kasvanut suuria pajuja. Paksuus rinnan korkeudelta 10 - 25 cm. Keskusta on ihan ruskeaa, muutenkin mutkia ja oksia riittää. Metsänhoidollisesti olen pitänyt edullisena kaataa pajut (?) pois. Kannosta nousee jo kesässä pari- kolmimetriset vesat.
Olen todella ihastunut poltto-ominaisuuksiin. Puu halkeaa helposti käsikonstein. Puu on painavaa kuin koivu. Kuivuu hyvin. Lämmittää liki koivun tavoin. Paljon paremmin kuin sama tilavuus haapaa, leppää tai pihlajaa. Painoyksiköstä en tiedä vertailua. Tuhkaa muodostuu vähän enemmän kuin koivulla. Omituista on mielestäni ääni. Palava paju ratisee kuten kuusi. Myös kipinöitä lentelee uunissa. Ei siksi sopine avotakkaan.
Saattaisi olla tulevaisuuden lämmönlähde uunilämmitykseen. Näin lähinnä vesakasvun takia. Erittäin nopea ja halpa uudistaminen. Ajatuksena aikeesi on mielenkiintoinen.
useita lajeja, jotka kai pensaiksi luetaan.
puiksi kasvavia ovat ainakin raita ja halava.
ovat nopeakasvuisia.
Mikä on paras lajike hommaan?
Aihetta käsittelevät nettisivustot ovat suunnattu koneelliseen energiapajun korjaukseen, pajujen ollessa paljon nuorempia kun ne menevät hakkeeksi /pelleteiksi tms.
Itse käsin vesurilla korjatessa pajujen pitäisi olla hiukan paksumpia, esim. 4-8 cm.
Onko lajikkeilla niin isot erot että kannattaisi ostaa jotain tiettyä lajiketta ihan taimina vai meneekö vaivannäkö hukkaan verrattuna siihen että katkon luonnosta jo löytyvien pajujen oksia ja tökin niitä maahan?
Voiko niin tehdä syksyllä vai pitääkö odottaa kevääseen?
Jos laitat jonnekkin kasvamaan räkäpajukkoa niin mieti tarkkaan se alue, siihen ei saa enään muuta metsää myöhemmin ilman etä kaivaa helvetinmosiet juurakot koko alueelta pois. Itse laittaisin leppää ja koivua
Käsittäneekseni se on väkevien maiden kasvi/puu. Aikoinaan syöttivät sialle lepänlehtiä kurrin seassa. Sika kasvoi ja lihoi. Ja sitten se teurastettiin ja syötiin paistina ym..
Haapa on 1 varteenotettava vaihtoehto myös nopeasti kasvavalle energiametälle. Satoa et tosin ihan heti saa mutta tulevaisuudessa sitäkin enemmän.
Itellä kasvaa isoa raitaa metässä melko paljon. Puu on nätti sisältä. kunnon kuvia. Sahasin siitä leveää lankkua. Useampi kymmenen metriä on pinossa. Helppo työstää, mutta tuoreena tuhottoman raskasta tavaraa.
Pajua on raivauksen jäljiltä poltettu saunanpesässä. Kiuas kuumuu hirveän nopeasti, mutta saa sitä nopeasti syöttääkin.
Pajun jalostusta ja viljelyä energiaksi on selvitelty jonkin verran menneinä vuosina myös Suomessa. Parhaat tiedot löytynevät Ruotsista, missä tutkimus on jatkunut kiivaana. Parhaimmillaan siellä on saatu reilusti yli 50 kuution vuosituotos hehtaarilta neljän vuoden kierrossa.
Veli Pohjonen on kerännyt nettiin energiapajusta tietoja.
http://veli.pohjonen.org/?page_id=53
Energiapaju käytetään yleensä hakkeena. Jos korjuun tekee käsipelillä ja polttaa klapeina, pitää kiertoaikaa kasvattaa.