Täällä aina hehkutetaan rakenteiden kantavuuksia ulkoseinissä niin tässä olisi faktat. Lähteet ovat kunkin valmistajan kotisivuilta tarkistettavissa.
Nurjahduspituus 2600 mm, epäkeskisyys 0,05xh
Maxit (vastaavat ks-harkot saman suuruisia):
LHT300, LTE340: 87 kN/m
LTH380: 129 kN/m
Jämerä:
375: 192 kN/m
Lammin:
LL400 (ilman pystyraudoitusta): 207 kN/m
Nurjahduspituus 2600 mm, epäkeskisyys 0,15xh
Maxit (vastaavat ks-harkot saman suuruisia):
LHT300, LTE340: ei arvoa (0,15xh => 64 kN/m)
LTH380: ei arvoa
Jämerä:
375: 140 kN/m (0,30xh => 85 kN/m)
Lammin:
LL400 (kesk. pystyraudoitettu 8 mm k400): ei arvoa (0,10xh => 88 kN/m)
Eli se siitä paremmasta lammin kantavauudesta!
Nurjahduspituus 2600 mm, epäkeskisyys 0,05xh
Maxit (vastaavat ks-harkot saman suuruisia):
LHT300, LTE340: 87 kN/m
LTH380: 129 kN/m
Jämerä:
375: 192 kN/m
Lammin:
LL400 (ilman pystyraudoitusta): 207 kN/m
Nurjahduspituus 2600 mm, epäkeskisyys 0,15xh
Maxit (vastaavat ks-harkot saman suuruisia):
LHT300, LTE340: ei arvoa (0,15xh => 64 kN/m)
LTH380: ei arvoa
Jämerä:
375: 140 kN/m (0,30xh => 85 kN/m)
Lammin:
LL400 (kesk. pystyraudoitettu 8 mm k400): ei arvoa (0,10xh => 88 kN/m)
Eli se siitä paremmasta lammin kantavauudesta!
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Eli se siitä paremmasta lammin kantavauudesta!"
Mitä häh? Yritätkö mustamaalata?
Haluaisin semmoisen keskustelun nähdä missä lammin paremmasta kantavuudesta ois juttua & kehuja muka ollut?
(olen vissiin missannut moisen)
Lammissahan etuna on palkkien osalta VAIN se että erillisiä palkkiratkaisuja ei VÄLTTÄMÄTTÄ tarvita koska tavalliset seinäharkot voidaan saada toimimaan myös kantavana palkkina (siis tiettyyn rajaan asti).
Esim. meillä pisin palkki on 2600mm ja se on lammin normaalia lämpöharkkoa jossa on Lammin profiiliteräs alapinnassaan.
Palkiksi raudoitettun seinän korkeus on kolme harkkokerrosta eli 600mm. (ehkä koko 4 metriä korkea päätyseinä on jonkun mielestä samaa kantavaa palkkia, mutta ei sitä kait laskuissa huomioida)
Tuon palkin päällä lepää välipohjan pisinpien ontelolaattojen päät. Ja ontelolaattojen päällä mm. 20 metriä VSK100 seinää joka on osittain myös valettu betonia täyteen.
En tiiä onko rakennesuunnittelija laskenut väärin. Mutta onneksi se on ainakin toistaiseksi kestänyt ... ?
ja rakentamisvaiheessa ei tarvittu apumiehiä eikä nostureita kyseisen kohdan tekemisessä. Edes kuivumista ei odotettu kun rakentamista jatkettiin siihen päälle.
Mutta voisin joskus kokeilla.
Mitä tuo epäkeskisyys tarkoittaa?
Onko nurjahduspituus likipitäenkään sama kuin "jänneväli"?
Millä palkin korkeudella nuo on laskettu?
Onkos kotirakennusfyysikolle jotain kansantajuista laskennan ohjesivua jossain? Tai jopa ilmainen laskentasovellus?
raksaajalla vähän käsitteet sekaisin; jänneväli=vakkasuunta
nurjahduspituus=pystysuunta
eli puhe ei ole (ylitys)palkeista, vaan seinän kantavuudesta. Epäkeskisyys esim. täystiiliseinän tapauksessa on ulkoseinillä (välipohja tai yläpohja) (sisäkuorella) 0.15 ja jos on sellainen kantava seinä, jossa väli-/yläpohjan kuorma jakaantuu molemmille puolille seinää on 0.05
kahi-runkopontilla 2.6m korkealle seinälle 0.05=104kN/m ja 0.15=54kN/m
I stand corrected eli kiitos tiedosta.
Aina oppii uutta kun pitää silmät auki.
Epäkeskisyys vielä ihmetyttää...
Jos esim. ontelolaaatan pää lepää TT talon sisäkuoren seinän päällä niin miksi se ois epäkeskeinen kuorma???
(tuli mieleen että ontelolaattojen juotosvalun yksi funkio voi olla poistaa epäkeskisyyttä .... ?)
tulee huomioida pieni epäkeskisyys, mikäli työmaalla ei kuitenkaan saada onteloita asennettua niin, että epäkeskisyyttä ei muodostuisi tällöin seinä kestää kuitenkin sille tulevat rasitukset. Muulloin on vaarana seinän murtuminen epäkeskisen rasituksen aiheuttamasta taivutusmonentista ellei sitä mitoittaessa oteta ollenkaan huomioon.
ja se kellä on laskut hallussaan vois vaikka laskea:
1) Millä laatastoratkaisulla saadaan parhaat kantavuudet, huomioiden vahvuus & jänneväli
2) Millä 100mm paksulla seinällä saadaan parhaat kantavuudet
Ja sekin kiinnostaisi että mieten kansantajuisesti lasketaan teräspalkkien kantavuuksia?
(lämpöharkkoseinissähän sisempi kuori voidaan korvata palkilla lämmöneristävyyden kärsimättä, jos tarve vaatii).
Nyt tarttui kala verkkoon...pyristelee ja vetää kovasti.
Just...Taas nähtiin mitä se teettää kun ottaa liian vakavasti tän palstan.
pitää ulkona vai mihin sitä ylimääräistä kantavuutta oikein tarvitaan.
Onneksi olet olemassa. Muutoin keskustelut olisivat asiallisia.
saa tulla, jos tulee samaan hintaan, mutta kiinnostavampaa on keskustella rakennusoikeuden tehokkaammasta käytöstä ja erilaisista kikoista siinä suhteessa, mitä lasketaan kerrosalaan ja mitä ei.
Kyllähän mikä tahansa herkkuharkko kestää nurjahtamatta, jos suunnitelma on leimattu.
Joo, mua ei enää yhtää pelota että tää sipo-mökki romahtaisi... niin kuinkas monikertainen ylimääräinen kantavuus tuossa mahtaa ollakaan? Nurjahdus on tietenkin mitoittavampi.
on sun kantavuuslukemat ainakin Lammin harkoille.
Nurjahduspituus 2600 mm ja epäkeskisyys e=0,05
antaa kyllä taulukon mukaan arvon 342 kN/m
ja pystyraudoitettu 8 mm K400 epäkeskisyydellä e=0,10 antaa arvon 275 kN/m.
Jämerän lukemat on oikein, muita en jaksanut katsoa, eli Lammi vie voiton kantavuudessa kirkkaasti.
kannatella niillä ylimääräisillä lujuuksilla?
ei mitään älyä tommoisia vetailla, kertokaa jotain ihan muuta. vaikka miten voi huijata
kerrosalassa tai aputiloissa tai ...
huonoa lämmöneristävyyttä.
Tämänhetkinen vaatimus U-arvo
Niinhän raksaaja laski tuossa toisessa ketjussa. Oulu, 230m2, suorasähkölämmitys.
Huono ja huono.
"Huonosta" lämmöneristävyydestä selviää rahalla, riittämättömästä kantavuudesta ei millään, niin että sikäli nämä asiat eivät ole vertailukelpoisia.
kaikki lämmöt sammutettuna, joten U-arvoty riittävät varmasti kaikilla tyypeillä, voitais keskustella siitä, onko menty jo liian koviin vaatimuksiin, jotka eivät ole enää kustannustehokkaita lainkaan. Jos 'säästät' satasen vuodessa, menee monta kymmentä vuotta ennenkuin saat omat ylimitoitetut Uuut maksettua.
"menee monta kymmentä vuotta ennenkuin saat omat ylimitoitetut Uuut maksettua."
Jos samaan hintaan saa paremman U:n niin silloin pitää kyllä miettiä onko järkeä laittaa se huonompi.
Voi ollakin. Mutta kannattaa ajatella.
onko noi kuorman epäkeskisyydet kuitenkin 0,05xd ja 0,15xd, missä d=(sisä)kuoren paksuus (siis ei h, jonka käsitän korkeudeksi)
ne on juuri sisäkuoren paksuuteen verrannaisia eikä korkeuteen.
Normaalisti kuormituksille lasketaan siis perusepäkeskisyys ja tapauskohtaisesti lisäepäkeskisyyttä ja näiden yhteisvaikutuksen mukaan määritetään seinän riittävä kantokyky ja tarvittaessa riittävä raudoitus.