Hei,
Olen nyt elämässäni pahimmassa tilanteessa aikoihin. Olen huomannut, että olen jäänyt ihan yksin. Kavereita ei ole. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Harrastusten takia en ylä-asteella enkä ala-asteellakaan hirveesti kerenny olee kavereiden kaa. Kuitenkin joskus olin. Harrastuksessani en saanut kavereita (älkää kysykö miksi). Nyt kilpaurheilun lopetin ja haluaisin saada kavereita, mutta en saa. Olen ollu entiseen ala-asteen kaverini messenger yhteydessä jo pari vuotta. Ajattelin, että kannattaisiko pyytää tapaamaan, vaikka siitä on 4 vuotta kun viimeksi näimme? Lukiostakaan en saa kavereita, kun se on urheilulukio ja siellä kaverit menevät silleen lajeittain ja lajiani harrastaa tuskin kukaan ja nyt sen lopetinkin. Olen lukion ekalla. Kannattaisiko vaihtaa koulua ja saada uuden hyvän ystäväpiirin, ehkä? Mut kannattaako yrittää ottaa yhteyttä muutaman vuoden takaisiin kavereihin?
Olen nyt elämässäni pahimmassa tilanteessa aikoihin. Olen huomannut, että olen jäänyt ihan yksin. Kavereita ei ole. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Harrastusten takia en ylä-asteella enkä ala-asteellakaan hirveesti kerenny olee kavereiden kaa. Kuitenkin joskus olin. Harrastuksessani en saanut kavereita (älkää kysykö miksi). Nyt kilpaurheilun lopetin ja haluaisin saada kavereita, mutta en saa. Olen ollu entiseen ala-asteen kaverini messenger yhteydessä jo pari vuotta. Ajattelin, että kannattaisiko pyytää tapaamaan, vaikka siitä on 4 vuotta kun viimeksi näimme? Lukiostakaan en saa kavereita, kun se on urheilulukio ja siellä kaverit menevät silleen lajeittain ja lajiani harrastaa tuskin kukaan ja nyt sen lopetinkin. Olen lukion ekalla. Kannattaisiko vaihtaa koulua ja saada uuden hyvän ystäväpiirin, ehkä? Mut kannattaako yrittää ottaa yhteyttä muutaman vuoden takaisiin kavereihin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
sä ainakin ehdottaa vanhalle kaverilles et lähtisitte vaikka joku päivä kahville. :)
Ja tietty sä voit alkaa vaihtamaan koulua jos siltä tuntuu että nykyisestä koulusta et saa kavereita.
Mä en oo lähes koskaan enään yksinäinen ku mulla on tommonen saakelin riesa - nimittäin ukko. ;D
Välillä oikein kaipaa sitä yksinäisyyttä ku ei viel seurustellut ja asun samas kämpäs, heh.
olen seurannut läheltä samanikäisen kuin sinä kummipoikani samantyyppistä tilanetta.Hänen paras ja ehkä melkein ainoakin kaveri pahoinpideltiin kuoliaaksi ja hän jäi kanssa ilman kaveria.
On kavereita mutta näin aikuisen silmissä he käyttävät häntä vain hyväkseen,kuskiksi jne.
Pahinta hänen tilanteessa lienee se että hän ei harrasta mitään eikä tunne olevansa edes kiinnostunut mistään.Hänelle onkin kehittynyt myös paha pelihimo.
Toivonkin sinulle että todella pyydät niitä vanhoja kavereita tapaamisiin,etkä rupea missään vaiheessa kenellekkään esittämään mitään roolia etkä suostu pelkästään antajaksi,että myös itse saat siitä ystävyydestä.
Jos koulun vaihto onnistuu eikä tuo koulumenestykseen negatiivistä niin sekin voisi olla ihan hyvä juttu.Aloittaisit tavallaan puhtaalta pöydältä.
Älä masennu äläkä anna periksi...
Elämä on tarkoitettu elettäväksi joka päivä. Ajattele laulua "Hymy huulet suukon saavat, hymy huulet huomataan..." jne. Pyydä sitä vanhaa kaveria vaikka pelikaveriksi tai jotain. Sano vaikka että et ole vuosiin pelannut kössiä, tennista, snookeria tai keilannut että lähtisitkö pelamaan. Sinun iässä minä olin kyllä enemmän kiinnostunut tytöistä mutta tytöt eivät kiinnostu juroista kavereistä. Ole suoraryhtinen ja nauti elämästä ja olemisesta niin että muutkin sen näkee, kohta ne naiset pörrää ympärillä.
Pelkään vaan, että jos saan heidät tulemaan moikkaamaan minua kesän tienoilla, niin pelkään, että se jää siijen yhteen moikkauskertaan vaan.
Asia olikin jo otsikossa. Ryhdistäydy äläkä ole nynny. Etkö ole urheilusi myötä kasvattanut itsetuntoa ja itservarmuutta?
Hei! Mistähän päin olet kotoisin. Tyttärelläni on sama ongelma ja olette suurinpiirtein saman ikäisiäkin. Asumme pääkaupunki seudulla. Voisikohan teistä tulla kavereita keskenään. Oletan sinun olevan tyttö. Mut vain oletan.
Ei ole vanhemmastakaan mukavaa katseltavaa, kun nuorella ei ole kavereita. Ilmoittele niin voin antaa sähköpostiosoitteen, jos haluat tutustua häneen.
Tiedätkö että tuo "yksinolo" on yleisempää kuin luuletkaan, monellakaan ei ole nk. "kavereita", vaikka luulee näkevänsä toisin. Ala harrastaa jotain muuta liikunta-alaa, olet ilmeisesti lahjakas kun käyt urheilulukiota, jotain josta tykkäät ja jossa on enempi jengiä aina mukana, siitä tulee jo kiva porukkameininki joka korvaa kaveruutta, ja sitten voithan vaihtaa sitä kouluakin, ei se ole mikään este.Ota myös ihmeessä yhteyttä vanhoihin kamuihin. Usko vaan, muutaman ajan kuluttua asia on aivan toisin.