Eli oon yhdessä itteeni muutaman vuoden nuoremman tytön kanssa ja olen ihan lääpällään siihen... Mut sillä on enemmän poikia kavereina ku tyttöjä ni en oikeen 100% uskalla luottaa ja se tyttö on sellanen että saisi kenet vaa ni miks se mua kattois jos muitaki on? Ja sitte jos puhelimessa puhutaa ni ellei kaikki mee "hyvin" ni alan heti kelaan kaikkee päässän ja lopputulos on se et oon ihan hajalla... miten saa sen liikakelaamisen pois ja pystyis vaa keskittyy olennaiseen?? Ellei se tyttö jätä mua jonku toisen takia nii viimeistää sen sitte et kuvittelen jotain omaa..... HELP
Mielipiteitä
Hajoo
5410
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En varsinaisesti vastaa sun kysymykseen mutta mulla on ihan sama ongelma. :(
Ainut ero on se että mä oon tyttö :/
Oon yhessä yhen aivan ihanan ja todella hyvännäkösen kundin kanssa jolla on kamalasti kaverityttöjä, ja
tulee kokoajan kelattua että miks just mä?
Se on surullista, enkä mä tiedä pystynkö koskaa luottamaan siihen jätkään, vaikka miten haluaisin.
:(
Mietipä nyt... jos se tyttö tosiaan saisi kenet tahansa niin miksi hän vielä on kanssasi? Koska hän haluaa, hän on kiinnostunut SINUSTA! Ei niistä muista... Nyt vähän itseluottamusta kehiin! Muuten kyllä pilaat koko jutun...
oon ihan samaa mieltä. itellä on enemmän poika- kun tyttökavereitä (tyttö siis olen). poikaystävä ei oo ikinä ollu mustasukkanen musta mun kavereille ja mm. sen takia mun kaveripojat tykkää mun poikaystävästä niin paljon kun hän ei rajoita mun elämää.
Vastaan nyt, kun olen kuullut vastaavanlaista juttua niin monen muun ikäiseni pojan suusta ja silti tuntuu ettei kukaan ota neuvoistani vaaria. Kommentoikaa toki, jos huomaatte epäkohtia, mutta itselläni tämä on jo toiminut kauan, vaikka en olekaan sitä koskaan pahemmin pohtinut. ;)
Liikakelaamisen saisit varmaan pois pienellä itseluottamuksen lisäämisellä. Itselläni on paljon "tyttökavereita" ja olen kohtalaisen suosittu koulussani, niin poikien kuin myös etenkin tyttöjen keskuudessa. Uskon siis, että voisin valaista hieman asiaa toiseltakin kantilta.
Ensimmäiseksi täytyy todeta, että ulkonäkö ei tosiaankaan ole kaikki kaikessa. Ehkä tyttö arvostaa sinua sen takia, että olet omaitsesi eikä sinulla ole mitään kumman actia päällä. Rohkeus, rentous ja se, että uskaltaa sanoa oman mielipiteensä on myös tärkeää. Kaikki yllämainitut vaativat tietyn määrän itseluottamusta. Niiden yhdistelmä luo juuri sen mitä tyttö luultavasti näkee sinussa, vaikka olisitkin vain keskiverron näköinen. "Hyvännäköisyyshän" nyt yleisesti on suhteellinen käsite.
Liikakelaaminen loppuu, kun tajuat itsekin, että olet hyvä tyyppi ja, että jos tyttö jättää sinut niin se on hänen menetyksensä ei sinun (yksinkertaista !). Et voi loputtamasti miettiä, että mitä tyttö on tekemässä ja voiko häneen luottaa. Oletusarvo itselläni yleensä on kyllä. Eli voi kunnes hän tekee jotakin väärin (... jos tekee, yleensä ei). Luota siis itseesi.
Tässä, hahmottelen sinulle kaksi vaihtoehtoa.
1) Annat mustasukkaisuuden ja pikkusieluisuuden vaivata itseäsi ja jätät luottamatta tyttöösi. Pian hän huomaa miten vittumaista on olla sellaisen pojan kanssa, joka pitää tyttöään kaikkia panevana horona. Siinä kohtaa sinä saat kenkää. Tänk juu ja kudpai.
2) Unohdat nuo typerät epäilysi ja lakkaat vähättelemästä itseäsi. Annat tyttösi hengata kavereidensa kanssa ja pidät mölyt mahassasi. Olet onnellinen kun päivän päätteeksi tyttösi on aina sinun.
Sitten seuraa tehtävä: Valitse jompi kumpi vaihtoehto.