Kuuntelin tänään täällä Australiassa ohjelmaa, jossa haastateltiin Risto Laikkasta Suomen Kouluhallituksesta (vai mikä se on suomeksi?). Ohjelman aiheena oli se, miksi Suomen oppilaat menestyvät niin hyvin kansainvälisissä kilpailuissa muunmaalaisiin verrattuna.
Ohjelman voi kuunnella täältä: http://www.abc.net.au/rn/lifematters/stories/2007/1866137.htm
Ei siinä kyllä mitään salaisuuksia paljastettu. Mikähän tosiaan mahtaa olla syynä siihen, että nykynuoret suomalaiset menestyvät niin hyvin? Onko se osittain jopa siinä ilmaisessa kouluruokailussa - ei tarvitse opiskella tyhjällä vatsalla. Ja koulu alkaa vanhempana kuin monissa maissa. Täällä lapset menevät kouluun jo viisivuotiaina.
Mikä teidän opetustyön ammattilaisten mielestä on Suomen salaisuutena?
Ohjelman voi kuunnella täältä: http://www.abc.net.au/rn/lifematters/stories/2007/1866137.htm
Ei siinä kyllä mitään salaisuuksia paljastettu. Mikähän tosiaan mahtaa olla syynä siihen, että nykynuoret suomalaiset menestyvät niin hyvin? Onko se osittain jopa siinä ilmaisessa kouluruokailussa - ei tarvitse opiskella tyhjällä vatsalla. Ja koulu alkaa vanhempana kuin monissa maissa. Täällä lapset menevät kouluun jo viisivuotiaina.
Mikä teidän opetustyön ammattilaisten mielestä on Suomen salaisuutena?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Riippuu siitä, mitä pidetän hyvänä tuloksena.
Luokanopettajat voivat jälleen kerran provosoitua ihan rauhassa tätä vastausta lukiessaan.
Opettajien koulutus on aineopetuksen osalta ollut korkeatasoista ja on pertustunut oikeaan osaamiseen opetettavan aineen osalta. Osaamisen takeena on ollut laudatur-tasoinen opintosuoritus opetettavan aineen osalta. Toisen opetettavan aineen osalta ollut mahdollisuus opettaa cumun tasoisin tiedoin, mutta tämän tasoisella paperilla ei virkaa ole ilman laudaturia saanut. Nyt tästä linjasta on lipsuttu hyväksymällä aineopettajan koulutuksen tasoksi opetettavan aineen osalta cum laude tasoiset opinnot esim. luokanopettajille. Tulokset tulemme näkemään vasta useiden vuosien jälkeen, sitten, kun on jo myöhäistä.
En ole sanomassa sitä, etteikö myös luokanopettajat tekisi tärkeää työtä ja että myöhempi opiskelu perustuisi sille työlle, jota nämä opettajat tekevät.
On vain niin, että ne aprot eivät riitä osaamisen tasoksi aineopetuksessa.
ettei laudaturopinnoita tarvita alakoulussa. Haittaavat vain, jos luulee niillä ratkaisevansa sosiaaliset, erityisopetus-, isojen ryhmien ym. ongelmat käytännön opetustyössä.
Tipahdamme Pisan-tornista ellei säästöjä saada kuriin ja ryhmäkokoja pienemmiksi sekä erityisopetusta kuntoon. Lisäksi tukea syrjäytetyille perheille ajoissa. Nämä ovat todelliset ongelmat tässä pyrkyri-itsekkäässä kotomaassamme tänä päivänä.
Otin siitä sirkuksesta vapaata jo oman mielenterveyteni kannalta. Pätevät opettajat uupuvat, kun ei suoda kunnollisia työolosuhteita.
Jottei totuus unohtuisi siellä kaukomaillakaan, arki on tätä.
Terveisin "kutsumusope", joka pitää paljon lapsista ja tekee tärkeintä työtä ikinä :)
ps. aprokin riittää joissain aineissa jos muuten pätevä
On totta, että esim. matematiikan cum laudella voit saada matematiikan opettajan viran yläkoulusta, vaikka on OKL:n käynyt. En osaa kommentoida sitä, tarvisiko yläkoulussa mieluummin esim. ma-fy-ke:stä laudatur-opinnot.
Turha kuitenkaan yleistää, että kaikki OKL:n puolelta tulleet aineenopetkaan olisivat jotain alempaa kastia, kuten melko selvästi indikoit.
Esim. moni kielten aineenopeksi lukevakin OKL- pohjainen voi olla jopa parempikin kuin pääaineenaan sitä lukenut. Esim. Jyväskylän JULIET-ohjelma kouluttaa englanninkielisiä luokanopettajia, joiden kielenosaaminen on suurelta osin jopa natiivinomaista tiukan seulan sekä korkealaatuisen opetuksen myötä, myös suurin osa heistä tuntuu tekevän vaihtoa enkunkielisessä maassa.
Nämä opiskelijat hankkivat monesti myös englannin laitokselta aineenopepätevyyden, ja en todellakaan näe, miten englanniksi esim. fysiikat ja historiat heittävien opettajien osaaminen olisi huonompaa, kuin pääaineen sitä lukeneiden, sillä yht heillekin tulee kai melkein laudaturin verran englantia, jotain 45 ov tms.
Aineenopettajien osaamista ei tarvi vähätellä, ilman muuta pääaineenaan opiskellut opettaja on oman alansa ekspertti, mutta se ei vie sitä faktaa pois, että esim. OKL:ssä voi olla jo alunperin kaksikielisiä opiskelijoita, jotka nuo pätevyydet opintojensa lomassa hankkivat kielissä. Tai jos ei kaksikielisiä, niin ainakin laudaturin kirjoittaneita, jotka usein opiskelevat osan ulkomailla, ja koko 5 vuotta englanniksi..
PISA-tuloksiin; uskon että pääsyy menestykseen ovat tasa-arvoinen opetus, tai sanotaanko siihen pyrkiminen. Jokainen opettaja on maisteri, ei siis ole jakoa yksityiskoulujen superopettajien ja valtion koulujen puoskareiden kesken, vaan kaikki saavat lähtökohdista huolimatta yhtä hyvää opetusta. Vierekkäin istuu kirurgin lapsi ja siivoojan lapsi. Eli peruskoulun maksuttomuus ja tasa-arvoisuus on tärkeä pointti.
Toinen on opettajien, lastentarhan,- luokan,- erityis,- ja aineenopettajien hyvä ammattiataito ja korkea koulutustaso. Opettajat ovat lastureita lukuunottamatta maistereita, ja meillä erityisopetukseen pääsy pitäisi olla mahdollista jokaiselle. Lisäksi opettaja-aloille on Suomessa äärimmäisen vaikea päästä opiskelemaan, (paitsi luonnontieteiden alalla).
Opettajia myös arvostetaan, sanoivat tämän palstan puskahuutelijat mitä tahansa.
Ja viimeisin, mutta vaiettu kohta mielestäni on se, että meillä on niin vähän maahanmuuttajia. Suurin osa lapsista opiskelee omalla äidinkielellään ja elää synnyinmaassaan. On aivan ilmiselvää, että esim. Sveitsissä oppilaiden valtava kulttuurikirjo estää sen, että luokan jokainen oppilas saisi omalla kielellään ja kulttuurillaan opetusta. Sveitsissä luokanope muuten tienaa 6000e kuussa, joten sinne vaan töihin.
Huolestuttavaa on se, että valtio on valmis on jatkuvasti valmis leikkaamaan kuntien budjetteja, ja kunnanisät,- ja äidit sitä myötä koulujen resursseja.
Äänestäkää nyt eduskuntavaaleissa ihmiset! Itse preferoin opettajataustaisia ehdokkaista, koska heillä on aito kokemus siitä, mitä budjettien leikkaaminen käytännössä tarkoittaa.
Vai että oikein indikoit!!! Hyvä! Siitä se lähtee...nimittäin vierasperäisten sanojen oppiminen!! Olet päässyt alkuun, onnittelut!
Ja mitä tulee PISA-tuloksiin... Et kai tosissasi usko niihin? Niit suojattua elämää et voi olla elänyt.
Etpä näköjään paljon tiedä totuudesta.
Jos luulet,että jotkut juliet-opinnot ja hirmuiset kielen opintovuodet sekä maassa oleskelut laudatureineen tekevät hyvän kielenopettajan, olet pahasti hakoteillä.
Ollaksesi hyvä kielenopettaja, sinun tulee osata
opettaa- tästä on vastikään ollut jopa opettaja-
lehdessä juttua.Siis opetustaito on kaiken a ja o. Sitä sinä et saa vaikka opiskelisit itse kieltä kymmenen vuotta.Opetustaito on joillekin
sisäsyntyistä,joillekin se vahvistuu vuosien myötä, jotkut sitä ei saavuta koskaan.
Kielenopettajillakin muut kuin ao kielen opinnot ovat tärkeämpiä.Istu vain mieluummin kasvatustieteeen,erkan jne.luennoilla.
Itse kielestä voit opetella tärkeimmät pk:ssa tarvittavat jutut!!!!
Ilman muuta opetustaitoa tarvitaan, mutta tässähän oli kyse siitä, että aineenopettaja sanoi, että luokanopettajat automaattisesti olisivat huononpia aineenopettajia koulutuksensa perusteella. Kuitenkaan mielestäni pelkkä opetustaito ei riitä, kyllä esim. kielissä oma substanssihallinta tulee olla kunnossa. Molempia tarvitaan tasaisesti.
Jokaisella meistä on varmasti kokemusta niistä professoreista, joilla on parikin tohtorin tutkintoa, mutta opetustaitoa ei juuri lainkaan. Ikävintä OKL:ssä on se, että meille puffataan kauniita sanoja konstruktivismista ja oppijalähtöisyydestä, mutta itse luennot ovat kuin 60-luvun behavioristeilta.
Ja minä en usko, että opetustaito on sisäsyntyistä, kukaan ei ole "seppä syntyessään". Taipumusta ja lahjakkuutta voi olla, mutta koulutuksen arvoa ei pidä aliarvioida.
Aikaisemmalla kirjoittajalle sivistyssanoista en viitsi edes kommentoida, jätän tuollaiset ihan omaan arvoonsa.
Anteeks mutta onko 45 ov laudaturin verran opintoja? Ei kai sentään. Aineopinnotkin on ainakin 35 ov.
sanonutkaa että olis! sehän sano että melkein laudarutin verran jos oikein luin,
vaan sen ovat saaneet aikaan kaikille yhtenäinen peruskoulu ja pätevät, asialleen omistautuneet opettajat ja koulutusmyönteinen ajatusmaailma ja "rahanjako" joskus muinoin.
Ei enää! Tilanne tulee huononemaan piankin ja huomattavasti.
Päättäjät vain eivät usko ennen kuin on liian myöhäistä. Valitettavasti...
kun hain (muun alan) opiskeluni jälkeen ensimmäistä työpaikkaa, ja tulin valituksi ala-asteen sijaisopettajaksi yhdeksi lukukaudeksi.
Se oli hieno kokemus minulle, ja lapset pitivät minusta (paitsi pari tyttöä neljälleltä luokalta, jotka jopa repivät minua tukasta kerran). Mutta tunnen syyllisyyttä, kun muistan, miten kolmasluokkalaiset tulivat ensimmäiselle englanninkielentunnille silmät loistaen, ja taitamattomuudellani sain heidän innokkuutensa haihtumaan muutamassa viikossa. Vain pari oppilasta, jotka ilmeisesti oppivat itsekseen, pysyivät kärryillä.
Opettaminen vaatii ammattitaitoa! Olin kai pätevin hakija siihen pieneen kylään silloin, mutta lapsille olin katastrofi.
Aloittaja.
Yläasteella ei tarvita laudaturtietoja.
ps.Niitä minullakin on yli 20v. kokemus