häät ihan kahdestaan

lähti edellisen vaimonsa kanssa kesälomareissuun fillareilla (täältä ruuhka-suomesta kohti rovaniemeä) ja kutsuivat vain yhden ystäväpariskunnan matkalta vihkimisen todistajiksi. vihkiminen tapahtui kirkkoherranvirastossa ja hääkahvit joivat sitten kahvilassa ja hääyön viettivät tämän ystäväpariskunnan sohvalla :-) loman jälkeen sitten kertoivat sukulaisille, että ai niin juu, meidät muuten vihkaistiin tuossa reissun aikana.

vihkimisen todistajiksihan voi pyytää vaikka kanttorin ja suntion tai kaksi ohikulkijaa. todistajien ei tarvitse olla hääparin tuttuja, riittää kun ovat kaksi täysi-ikäistä ja täysijärkistä.

Saimme mieheni kanssa idean "karata" vihille. Vihkiminen oli maistraatissa ja sieltä suuntasimme suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle nenät kohti lämpimiä kaukomaita.

Kammoan kaikkia tilaisuuksia ja rahallisesti halusimme panostaa enemmän häämatkaan kuin tilaisuuteen.

Ennen vihkimistä olimme hankkineet valokuvaajan päiväksi. Valokuvaaja kuvasi matkamme (Lavastetun) maistraattiin ja sieltä lentokentälle. Ideana oli saada vitsikäs mutta tyylikäs "tarina" "häistämme" josta sukulaisille selviäisi mitä olemme tehneet ja missä olemme, ja hyvinhän se onnistui. Kuvista tehtiin pieni kirjanen joka saapui postissa lähisukulaisille meidän saapuessa häämatkallemme. kirjasessa oli paluu päivämme jos joku haluaisi poiketa onnittelemaan.

Hyvin se sujui ja nyt "hääkuviamme" on mukava katsella!!!! ;D

... mukavimmat häät missä olen koskaan ollut, olivat sisareni häät. Läsnä vain pappi, he, minä ja mieheni (oltiin luonnollisesti todistajina, koska olimme heidän parhaita ystäviään ja paljon tekemisissä). Tilaisuus oli kaunis, harras, mutta myös sopivasti huumorilla höystetty. Sen jälkeen menimme yhdessä ulos syömään ja juhlistamaan tapahtumaa.

Myöhemmin he pitivät kahvitilaisuuden muille sukulaisille ja ystäville.

Eipä tuosta kukaan herneitä vetänyt, kyllä ihmiset ymmärtävät. Mielestäni tuota herneenvetomahdollisuutta ei kannata pohtia, koska jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Ei omasta haaveesta tarvitse luopua vain miellyttääkseen sukulaisiaan.

oli ikävää kuunnella sulhasen tilitystä muutamaan päivää ennen heidän häitään. ei olis halunnut mitään suurta juhlaa, vaan ihan pienimuotoisen tilaisuuden. harmi, että ei sitten saanut sanottua mielipidettään morsiamelle vaan kärvisteli läpi päivän.

Nuo kuulostavat hyviltä ideoilta. Ainoastaan, haluaisin kuitenkin vihittävän kirkossa tai kappelissa. Onkohan silloin hankala hankkia todistajia jos ei pyydä edes ketään kaveria todistamaan. Minä myös haluaisin panostaa taloudellisesti enemmän matkaan koska emme ole juurikaan matkustelleen kahdestaan.

Olemme menossa piakkoin naimisiin maistraatissa, sieltä saamme tarvittavat todistajat. Vihkimisen jälkeen kutsumme minun vanhempani ja sisarukseni puolisoineen "kevätkahveille", (arvaavat varmasti jo kutsuttaessa mistä on kyse). Sulhasen suku sen verran kaukana eikä olla paljoa tekemisissä, joten heidät kahvitetaan myöhemmin. Kakkukahvien jälkeen untenmaille ja sitten lähdemmekin yöllä kohti Hki-vantaan lentokenttää ja kaukomaille....

miltä kuullostaa?