Saako tosiaan lapset itselle niinkin helposti kun nostamalla kytkintä yhteisestä asunnosta? Entä jos eksä pistää poliisit perään, sehän on teoriassa jonkinlainen lapsikaappaus?
Ottaa lapset ja häipyy?
Onko se niin helppoa?
403495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
jo valmiiksi yksinhuoltajuus, silloin voi nostaa kytkintä vapautuneesti.
minä otin lapseni ja kimpsuni ja kampsuni ja lähin.ei ukko ja lastenvalvoja perään huudellut.mut jokainen tilanne omansa.
Tein itse niin ; ( ei edes tullut mieleen, ettei niin voi tehdä.
Mitä jos isä tekisi saman? Ottaisi lapsen ja häipyisi, olisiko se lapsikaappaus?
samasta asiasta lienee kyse. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, ei kumpikaan osapuoli saa karata lasten kanssa. Seuraukset riippu lähinnä siitä, miten toinen osapuoli asiaan suhtautuu. Äiti laittaa hädissään katoamisilmoituksen poliisille ja lastensuojeluun jne, mutta isä ihmettelee, että onpas täällä hiljaista tänään.
Yleensä se on äiti, joka lapsia enemmän hoitaa ja yleisimmin se on mies, joka niitä ei itselleen halua, jos jompikumpi ei halua. Mutta periaatteessa se on lapsen kaappaus kumminkin päin tehtynä.
Tai miten kukin asian ajattelee. Hain miehen tietämättä asuntoa ja muutin lasten kanssa pois. Olihan se aika ikävästi tehty, mutta siihen oli syynsä. Ja jos olisi käynyt toistepäin niin olisin pitänyt huolen, että saan lapset takaisin. Mies ei tehnyt mitään - ehkä siksi kun ei olisi lapsia kuitenkaan saanut. Ja en kuitenkaan "kadonnut" mihinkään.
Periaatteessa kyllä, jos olette avo/avioliitossa ja osoitteenne on sama. Mutta silloin voi tehdä katoamisilmoituksen; kun "et tiedä" missä lapsi/et ja tai puoliso ovat,
Jos lapsi on etä-vanhemmalla ja huoltajuussopimuksen vastaisesti ei palauta lapsia lähi-vanhemman luokse, jossa lapsi/et ovat kirjoilla. Niin silloin kyseessä on vakavimmillaan se lapsenkaappaus ---->>>> vrt. O. Kosken tapaus.
Osoita puolisollesi ovea ja tee hänen osoitteenmuutoksensa. Vielä helpompaa. Jos ei ihan vähästä lähde, tee hänen olonsa mahdottomaksi. Kylälähtee!!
Toinen poppakonsti on mennä töihin, hakea lapselle hoitopaikka ja asunto esim. naapurikaupungista ja muuttaa kun kaikki on valmista. Ei kukaan siinä vaiheessa enää kyseenalaista touhujasi. Edes lastensuojelu. Olet näyttänyt että pystyt hoitamaan käytännönjärjestelyt ja saat asiat rullaamaan.
Yllätys on paras hyökkäys!
*Laittaa kädet niskan taakse ja odottaa innolla räjähdystä* :D
Ja joillain naisilla on vielä pokkaa sanoa miehiä sioiksi.
joku jako pitää tehdä. Ei me kaikki voida helmiä olla ;)
Sitäpaitsi kuulostais aika hauskalta "Kylläkyllä, exäni oli oikea Helmi mieheksi ja siksi jätin hänet" :)
Neuvojani voivat noudattaa myös "siat" :D
Sikamaisia neuvoja naaras- ja muillekin sioille.
sitä sentään voi lähteä vastoin puolison tahtoa vaikka viikoksi kyläilemään serkunkumminkaiman luo saamatta syytettä lapsikaappauksesta? Tai jos ukko on vaikka väkivaltainen, niin syytetäänkö muka sitten emoa kaappauksesta, kun on lapsensa turvaan vienyt?
Eiköhän nämä tällaiset ole tapauskohtaisia. Epäilen (siis en tiedä), etteivät poliisitkaan ihan hepposin perustein perään lähde.
Saako lapset itselle? No saa, sitä ei sitten tiedä miten kauaksi aikaa.
Jos on yhteishuolto ei voi tehdä lasten osalta muuttoilmoitusta ilman toisen huoltajan suostumusta. Näin ollen lapsi ei saa uudesta asuinpaikasta päivähoitopaikkaa, koulupaikkaa tms. Poliisit ei siis lähde perään - mutta pahaa sotkua syntyy.
Sanomattakin selvää että tuollainen lapsikaappaus on erittäin törkeä teko sekä lapsen toista vanhempaa että lasta kohtaan.
Toi oli mulle uutta. Asutaan kyllä exän kanssa samalla paikkakunnalla, sillä kai sitten merkitystä?
Minä kirjoitin muuttolilmoituksen ihan ilman lasten isän allekirjoitusta. Silloin oltiin vielä virallisesti aviossa kyllä... En vaan millään muista, että isän allekirjoitusta olisi missään näissä papruissa tarvittu. Käy kyllä järkeen, että sellainen vaaditaan, jos perhe on kauemmas muuttamassa..
Valitettavasti maistraatin käytännöt vaihtelevat - mutta toinen vanhempi voi peruuttaa lasten muuttoilmoituksen jos on tapahtunut vastoin hänen tahtoaan. Silloin lapsen osoite palautetaan oikeaan kotiin kunnes vanhemmat ovat päässeet sopimukseen missä lapset asuvat.
tuli just mieleen, että saattaa silläkin olla merkitystä, että onko esim. avioeron hakijaksi merkitty molemmat, vaiko vain toinen. Ja sillä, onko huoltajuussopimus tehty ja allekirjoitettu ennen muuttoa.. Meinaan vaan, että toimitaanko alusta asti 'yhteistyössä' vaiko ei. (No ei ne sitä siellä maistraatissa kyllä tiedä..)
Monet maistraatit jo huolehtivat siitä ettei toinen voi kaapata lapsia - mutta jos käy niin että toinen muuttaa pois kannattaa reagoida nopeasti. Maistraatti on velvollinen peruuttamaan muuttoilmoitukset lasten osalta jos on tapahtunut vastoin huoltajan suostumusta. Jos kaappaaja on ilmoittanut lapset kouluun/päiväkotiin uudella paikalla kannattaa vaatia että näitäkin peruutetaan.
sinulla käsitystä siitä, miten kauas/lähelle toinen osapuoli voi estää toista lasten kanssa muuttamasta? (Eli jos saa vaikka työn naapurikunnasta ja olisi järkevää muuttaa viitsen kilometria länteen tai itään ja laittaa lapset siellä kouluun/hoitoon.) Kai siinä sentään jonkinlaista maalaisjärkeä noudatetaan? Tää siis siinä tapauksessa, että vanhemmat jo asuvat erillään, ja lasten osoite jo ennestään sen vanhemman luona, joka muuttaa. Ei kai toinen sentään ihan huvikseen voi kapuloita rattaisiin laittaa, niin ettei joku taho sen sellaiseksi huomaisi?
Olennaista on että ovatko vanhemmat sopineet kumman luona lapset asuvat. Jos eivät ole tästä sopineet ei voi tehdä muuttoilmoitusta - vaikka kyse olisi naapuritaloon muuttamisesta. Tai voi tehdä mutta toinen voi peruuttaa sen.
Sen jälkeen kun on sovittu että lapset asuvat esim äidin luona - äiti voi vapaasti muuttaa Suomen rajojen sisäpuolella.
alkuperäisen kannattaisi mieluummin kauniisti hymyilemällä saada nimiä papereihin, kuin häipyä hyvästiä jättämättä :)
Jos tilanne on esim. väkivallan takia paha, ja on pakko päästä äkkiä ja kauas, siihen on varmaan paras hakea apua. Omin päin toimiminen voi kostautua ikävällä tavalla.
Tosiasiassahan kukaan ei kysele mitään sopimuspapereita, huoltomuotoa tai kenenkään nimikirjoituksia kun äiti muuttaa omat ja lapsensa kirjat vaikka toiselle paikkakunnalle.
Siitä en sitten teidä mitä tapahtuu jos se-toinen-vanhempi tekee muutosta valituksen.
asiasat josta et mitään tiedä! Vaikka meillä onkin yhteishuolto, niin yhteenkään viralliseen paperiin en ole exän nimeä tavinnut. En muutto, en koulu, en hoitoilmoitukseen!!!
Jaa, että pitäisikö äidin sitten jäädä samaan asuntoon iskän kanssa? Vai jättää lapset suosiolla isälleen? Hmmm... mitä se sitten isän puolelta on, jos ei päästä äitiä ja lapsia muuttamaan jos kerta päinvastainen on lapsikaappaus?
Nykyään maistraatit ottavat usein yhteyttä toiseen huoltajaan jos epäilevät lapsikaappausta - mutta tässä käytännöt vielä vaihtelevat. Jos taas isä huomaa että lapset ovat muuttaneet vastoin hänen tahtoaan hän voi tehdä valituksen ja silloin alkuperäinen osoite palautetaan.
On kai itsestäänselvyys ettei voi sopimatta lapsen vanhemman kanssa ottaa lapset ja häippäistä. Jos sopua ei löydy voi hakea ratkaisua käräjäoikeudesta - jolloin katsotaan mikä ratkaisu olisi _lapselle_ paras.
Miten olisit suhtautunut jos isä olisi muuttanut lasten kanssa pois? Yhtä paljonhan ne lapset ovat isän lapsia kuin äidin lapsia.
Koulupaikkaa ei voi saada jos on muuttanut toiseen kuntaan ja lapset eivät ole kirjoilla siinä. Samoin on päivähoitopaikan suhteen.
Asumaan ei tarvitse jäädä, mutta viranomaisille, edelleen tarvitsee antaa totuudenmukaista tietoa, muutoin syylistyy rikokseen, esim. rekisterimerkintä, väärän todistuksen antaminen viranomaisille; siinä nyt alkuun. Toki esim. Kela omilla kupongeillaan sekoittaa pakkaa, jos sielä joutuu asiomaan, mutta ainahan voi lisätietohin merkitä: yhteishuoltajuus, mutta lapset ovat kirjoilaa xx-paikassa ja ao. on lähi-huoltaja. Helppoa, kun osaa.
itse ihan kokemuksesta kerron, sillä ex yritti saada "valehtelusta" viranomaisille huoltajuusoikeudenkäynnissä saada ns. pisteitä.
Alkuperäinen tarkoitti varmaan "äkkilähtöä" jolloin ei voi/halua/pysty toisen huoltajan allekirjoituksia hakea. Toki silloin kannattaa käyttää hyväksi kunnan sosiaalitoimen avuliasuutta.
Minun tapauksessa oli niin että jos isän nimi olisi tarvittu yhteenkään paperiin asuisi lapsi kirjoilla vieläkin vanhassa kodissa. Avioeroakin varten kun haastemies haki ukkoa .. ja monesta kapakasta.
sinulla on oikeus nostaa kytkintä lasten kanssa yhteisestä kodista aivan vapaasti, jälkeenpäin selviää kumman luona lapset asuvat joko sossussa tehdyllä sopimuksella mutta jos ex.hankala niin silloin oikeus päättää asian.
taas yksi hyvä syy lisää "vaatia"/ alunperin yksinhuoltajuudelle? Kyllä se vähän vaikuttaa ettei yhteishuoltajuudesta ole äidille muuta kuin harmia.
»jos ex.hankala niin silloin oikeus päättää asian»
Tarkoittaako adjekti "hankala" mielestäsi sitä ettei hyväksy toisen huoltajan yksipuolista "sopimusta"?
Vaikkei yhteishuoltajuuskaan tee isästä yhtä tasa-arvoista kuin äidistä, isän ei koskaan kannata suostua äidin yksinhuoltajuuteen. On edes jotain mahdollisuuksia pitää puoliaan.
Aika pöyristyttävää lapsen omimista. Avioliitossa lapsi on onneksi yhteishuollossa automaattisesti - ja yleensähän sovitaan yhteishuollosta avoliittotilanteesta. Eihän lapsi ole mikään tavara jota noin vaan voi ottaa mukaansa.
Siis - miltä tuntuisi tulla kotiin ja puolisosi olisi muuttanut pois lapsen kanssa? Olisitko "hankala" ja vaatisit että lapsella olisi oikeus sekä isään että äitiin?
Välillä ei oikein ymmärrä näitä jankutuksia. Ensin ei saa muuttaa mihinkään, sitten ei saa valittaa jos etä muuttaa eikä pidä yhteyttä. Miksi näihin lapsesta välittämisiin herätään vasta kun toisella on jo mitta täynnä? Miksi ei pidetä siitä lapsesta huolta jo sitä ennen? Sitten kun itse ollaan oltu huono isä ja paska puoliso niin nyyhkitään että voi voi kun en saa olla isä ja lapsi viedään pois.
Oikein pilkun tarkasti fiilaten voisi sanoa, että KÄRHÄMÄ-tilanteissa yhteishuoltajuus on pahin vaihtoehto lapselle ja koko elatus-tapaamissopimuksen prosessointi haitaksi lapselle.
En voi ymmärtää, että niinkin iso asia kuin huoltajuus pitää sorvata kuntoon kaiken sen muun hässäkän keskellä. Monilta huoltajuusriidoilta/-ongelmilta vältyttäisiin, jos huoltomuoto selvitettäisiin esim. ½-1v. vuoden kuluttua erosta ja sinä aikana olisi voimassa jonkinlainen yleispätevä, väliaikaistapaamis- ja elatussopimus (tai se aiemmin ehdottamani jo äitiysneuvolassa tehty "kaiken vara" -alustava sopimus.
Nolla-huoltajuus ilman päätösvaltaa olisi sillä aikuisella, joka jää olevaan asuntoon/on aiemminkin huoltanut pääsääntöisesti lapsen, eikä kummallekaan koituisi pos./neg. meriittiä esme. käräjille, koska se olisi viranomaisehdotus, jos niin pitkälle joudutaan. Ja riitaisille vanhemmille kevyt lähestymiskielto :D
Saa taas kommetoida aaaivan vapaasti ja kertoa paljon parempia ehdotuksia siinä samassa.
Tosiasia on se, että RIITAISAT EROT LISÄÄNTYVÄT koko ajan ja meillä eronneilla, jos kellä, on tietotaitoa miettiä, miten karikot vältettäisiin parhaimmin, eikö? Eikä nyt mitään besserwissereitä kertomaan miten pitää aikuisten kyetä sopimaan a-sioista, koska jokainen fiksu ihminen ymmärtää, että on tapauksia jossa ei ole sopimisen mahdollisuutta!! ;)
(Isot kirjaimet tarkoittavat boldaamista, koska on hyvä tehdä tietyt sanat näkyvimmiksi väärinkäsitysten välttämiseksi)
Meillä vastaava tilanne vaimo lähti lapsen kanssa, itse isänä olen tehnyt kaiken oikealla tavalla (yhteydessä olen ollut nyt perheneuvolaan ennen tapahtunutta, kummankin kunnan lastenvalvojiin, Asianajaan ja poliisiin), en saa edes tavata lasta niin olen joutunut tehdä ilmoituksen poliisille ja asianajajani sanoi että mitä minun vaimo on tehnyt saattaa täyttää lapsikaappauksen tunnusmerkistön. Jos isä rakastaa lastansa kuten minä tekee hän lapsen eteen sitten ihan kaikkensa. Kannattaa isien ottaa selvää asioista jos vaimo ottaa lapsen/lapset ja lähtee vain muutenvain muuttamaan lapsia eikä anna edes tavata enää.. Ja jos kerran kyseessä ei ole mitään väkivaltaa jne.. niin sitä ei ole oikeutta tehdä.
Jos nyt satut kyllästymään siihen kamalaan puolisoosi (itsessäsihän ei mitään vikaa liene), niin onko mielestäsi tosiaan oikein kostaa se lapselle? Lapsikaappaukset ja kauas muutot ilman yhteistä sopimusta on kyllä hallantekoa lähinnä lapselle.
Jos toisella vanhemmalla ei ole ollut mitään mielenkiintoa lasta kohtaan liiton aikana, mistä luulet sen yht'äkkiä kumpuavan, kun huoltajuusvastuun kantanut puoliso päättää lähteä lapsen kanssa?
Jos et hokaa juttua, minä väännän sen ehtoommalla sinulle rautakangesta ;D
..jotka päättävät häippästä vaikka toisella olisikin mielenkiinto lasta kohtaan. Aloittaja ei ainakaan maininnut mistään mainitsemastasi vaan kyse oli yleisemmin voiko niin tehdä.
ole noin helppoa jos molemmat vanhemmat tahtovat pitää huolta lapsista niin ei toinen voi heitä noinvain viedä ja häipyä.
Huoltajuuskisstahan siinä on edessä ja ainakaan sen häipyjän osakkeita se ei nosta, että noin omapäisesti toimii. ELLEI sitten ole kysymyksessä tilanne jossa lasten henki on ollut vaarassa ja sen takia on pitänyt lähteä.
hyvää huolta lapsista niin miksi olisi tarvetta lähteä tosta vaan? Kyllä siinä aina on jotain takana jos täytyy lähteä jäniksen selässä.
kysymys silloin kun kumppanit haluaa eroon toisistaan. Molemmat voivat olla esimerkillisiä vanhempia mutta eivät tule toistensa kanssa toimeen. Silloin toinen ottaa ja häippäsee lasten kanssa tai ilman.