Täällä koulussa käytetään liikuntatunteja tehtävien korjaukseen ja tekemättömien läksyjen tekemiseen. Mietin onkohan tämä ihan normaali tapa myös muualla? Itse kun olen mieltänyt myös liikunnan kuuluvan tasavertaisena osana opetussuunnitelmaan, enkä ymmärrä kuinka muut aineet voi mennä sen edelle. Koululiikuntatunneilla kuitenkin lapsia ohjataan toimimaan yhdessä, ja oppivat normaalin kanssakäymisen kautta, ottamaan tovereita huomioon, kuin missään luokkaopetuksessa. Kuinka paljon vahinkoa tuollainen mmutaman oppilaan sulkeminen pois liikuntatunneilta vaikuttaa sitten jo lapsen normaaliin kehitykseen, kuinka paljon opettajat saavat tästä eriarvoisesta kohtelusta vastareaktiona takaisin?... Saadaanko jo ihan tällä kierre syntymään.. ei anna kuitenkaan mun osallistua--->en ees viitti yrittää.. Itse aika pian kuitenkin työelämässä tällaiseen puuttuisin vähintään tuon hanskojen tiskiin heittämisen verran, niin miksei myös oppilaat? Jos opettaja tosiaan haluaa saada oppilaat tehtäviään tekemään, niin taitais olla syytä heittää tuollaiset autoritaariset menetelmät nurkkaan, ja miettiä josko ihan vain kannustamalla, tukemalla, olemalla tasapuolinen ja ennenkaikkea aikuinen, ansaitsisi auktoriteettinsä. Ja kukaties ihmeitä tapahtuis myös noissa "ongelma"opppilaissa.
Liikuntatunti
Vain osan oikeus?
161347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valitettavasti lähes joka koulussa on muutamia, joilla läksyt järjestelmällisesti tekemättä. Jos ope on käyttänyt kaikki muut keinot; ollut yhteydessä kotiin, läksyvihko käytössä, kannustanut, muistuttanut, kehunut... On liikunta tunti ehkä eniten se tunti, missä ei "tipu opetuksesta". Usein on rahakysymys, että ope ei voi pitää ylimääräisiä "läksy- tukitunteja".
lapset voivat tahallaan jättää tekemättä läksyt juuri sen takia ettei tarvitse osallistua liikuntatunnille!
Outo juttu kyl...
Mulla oli ainakin koulussa et tekemättömät tehtävät tehtiin koulun jälkeen. Onneksi en usein istuskellut tekemässä tehtäviä. ;D
Sinun kannattaa ryhtyä opettajaksi. Kun olet ensin päässyt OKL:een ja käynyt sitä 4,5 vuotta, palataan asiaan. Voit tulla jo opiskeluaikanasi luokkaani harjoittelemaan- näet mitä on opettajan työ käytännössä. Jotkut liikuntatunnit ovat vain mitättömän pieni osa, et jaksaisi puuttua mitättömiin pikkuseikkoihin.
kun olet opettajaksi yleensä opiskellut.Täällä tuntuu opettajat olevan kovin väsyneitä työhönsä, olisiko ajateltava alan vaihtoa.Mielestäni ap kirjoittaja kysyi ihan asiaa, onhan koulussa hiihtoakin vaikka kaikki oppilaat eivät haluaisi hiihtää. Opettajat sanovat hiihdon kuuluvan opetussuunnitelmaan, eikö muu liikunta kuulu. Vastauksesi voi tulkita vain yhdellä tavalla, ei korppi korpin silmää noki.
Kannustan kaikkia vanhempia pitämään silmänsä auki koska opetus vaihtelee todella paljon. Kun sinäkin olet PÄÄSSYT OKL:een ja käynyt sitä 4,5 vuotta niin luulisi tulevan asiallisempia vastauksia.
Liikunta on tärkeä oppiaine siinä missä muutkin aineet. Koululiikunnalla ja liikunnalla yleensä on tärkeä merkitys kaikenikäisten jokapäiväisen jaksamisen kannalta.
Mielestäni ap. kiinnitti huomiota tärkeään asiaan.Toki opekin saa olla väsynyt,eikä ihme ole,jos suuren ryhmän ope väsyykin. Kaikilla oppilailla on kuitenkin oikeus tasapuoliseen opetukseen,tämä koskee myös liikunnan opetusta.
Minä kysyisin asiasta opelta itseltään tai rehtorilta.
Joskus ne läksyt alkavat unohtumaan,kun ei osaa jotain asiaa. Jos oppilas ei osaa pyytää apua ja ope ei asiaa muuten huomaa niin kierre on valmis. Motivaatio laskee ja läksyjä alkaa unohtua aina vain enemmän. Eikä motivaatio ainakaan siitä lisäänny,jos jatkuvasti suljetaan pois liikuntatunnilta.
Opettaja on lasten kanssa n. 25h viikossa. Luokassani on parhaimmillaan 32 oppilasta. Koulutunteihin voi sisältyä liikuntaa muunakin aikana kuin lukujärjestyksen mukaan. Ope on kuin isä/äiti: joskus on oltava tiukkana ja poikettava kaavoista. Muutamia esimerkkejä: oppilasryhmän kanssa pyöräilyllä, ilkiöt jäivät pois matkasta (jos jotain olisi sattunut-opella olisi vastuu näistäkin, jotka lähtivät omille teilleen). Uimahallissa: oppilas kertoi osaavansa uida, meni kuin kivi pohjaan (perässä piti hypätä vaatteet päällä), liikuntasalissa et voi pitää kädestä kiinni oppilaita: joukossa on, (usko tai älä), sadisteja, jotka lyövät kaveria sählymailalla/nyrkillä kun open silmä välttää. Monilla on liikunavaatteet/varusteet kotona-mitäpä keksit heille tekemistä, kun ketään ei voi jättää ilman valvontaa hetkeksikään.
Lasten mielestä liikunta ei aina ole hauskaa-vaikkakin se on hyvin terveellistä. Miten aikuiset liikkuvat? Ainakin, kun katson suurta osaa suomalaisista, voin vastata: ei mitenkään. Eipä saa lapset kotoa perinnöksi liikunnaniloa, vaan sekin on opettajan loihdittava. Niillekin, joilla on hurjasti ylipainoa jo lapsena, jotka mamma tuo autolla koulun ovelle asti. Jne..Tässä vain pintaraapaisuja siitä, mikä on nykylasten liikuntainto ja taito. Kodillekin jotain vastuuta asiasta, vai?
Enpä odottanut ihan tuollaista purkausta!
Omilla lapsillani on ollut ties kuinka monta liikunnanopettajaa. Usein liikuntaa on opettanut joku muu kuin luokan oma ope. Se on vanhemman näkökulmasta ihan hyvä asia, eri opet opettavat eri lailla.
12-vuotiaallani on 4,5km koulumatkaa. Enimmäkseen hän kävelee sen ihan mielellään. Huonolla ilmalla,kuten kaatosade tai tulipalopakkanen, menee linjurilla. Minun käy sääliksi niitä lapsia,jotka liian vähäisen arkiliikunnan johdosta ovat huonokuntoisia jo ala-asteella.
Nostan hattua opettajille,jotka parhaansa mukaan yrittävät innostaa lapsia liikkumaan. Uskoisin, että joidenkin lasten mieleen jää kiinnostuksenpoikanen liikuntaa kohtaan itämään.
Tuota uimahallijuttua jäin ihmettelemään. Lasteni koulussa on ennen uimahalliretkeä vanhemmilta kysytty lapsen uintitaidon taso.
Pyöräretkelle ei tietenkään lähdetä ilman kypärää. Tällaisessa tilanteessa on oppilas jäänyt koululle tekemään esim. rästitehtäviä.
Ellei koululla ole lainata liikuntavarusteita,on melkein parempi laittaa varusteensa unohtaneet tekemään vihkotehtäviä.
No,nämä olivat vain äidin ajatuksia mainitsemistasi asioista.
Kaikkea hyvää Sinulle. Olen edelleen sitä mieltä,että liikunta on tärkeä oppiaine.
tota uimahalli juttua...Eikös oppilaat eka testata suht matalassa lasten altaassa, että osaavatko uida ennen kuin päästetään aikuisten altaaseen uimaan? Lapsethan vastaavat muutenkin helposti, että osaavat ja apu kelpaa vasta sitten, kun itse huomaavat, että eivät itse onnistu. Kyllä opettajan luulisi tajuavan ensin katsoa oppilaan uintia matalassa altaassa?
Sitten vielä, että jos oppilas käyttäytyy aggressiivisesti muita oppilaita kohtaan, eikös olisi erikoiskoulu/luokka paikallaan tai sitten sanoa tunnin alussa heti et tulee jälki-istuntoa lyömisistä. JA EIKÖS ihan millä tunnilla vaan oppilaalla on mahdollisuus lyödä toista oppilasta? Esim. kun opettaja kirjoittaa taululle!
Ja oppilaat, joilla ei ole liikuntavaatteita, niin heilleppä voisi laittaa jotain liikunta aiheisia kysymyksiä lapulle tai pyytää tekemään esseen missä kertoo liikunnallisuudestaan ja liikunnan tärkeydestä. Ja hyvin voivat olla jossakin salin reunalla tekemässä niitä? Meillä oli ainakin iso sali lava.
Ja MIELESTÄNI LIIKUNTATUNNIT kuuluvat jokaiselle oppilaalle! Aine se on siinä missä muutkin. Liikuntatunneilla kuitenkin on niin laajalti kaikenlaista liikuntaa ja ne voivat antaa virikkeitä lapselle! Ja koostuuhan se 2h koululiikuntaa lapsen viikkoliikunnassa. Ja se on jo tärkeä osa!
Ja kyllä ihmisen luulis tietävän mitä se opettajan työ pahimmillaan on(etenkin jos sitä on opiskellut), kun on kuitenkin kyse erilaisista lapsista! Kaikille se ei sovi ja toivottavasti sellainen ihminen tajuaa sen viimeistään sitten, kun on opettajana.
Itse olen ravintola-alalla töissä ja eikä tämä mitään herkkua ole aina! Välillä klo. 10.00-21.30 töitä. Ja todellakin voin väittää, että ei sovi kaikille! Niinhän se on joka työpaikassa.
Mutta työ kuin työ. Eihän posteljooni voi päättää, että enpä jaakkaan näitä (laskuja, aamulehteä ym.) tänään. Tai en voi päättää, että jätänpäs tekemättä ruuat noille asiakkaille, vaikka tilaus tehty jo! Ensihoitajana et voi päättää, että jätänpäs auttamatta tota!
JA OPETTAJANA EI VOI päättää, että jätänpäs tuon oppilaan opettamatta liikunnassa! Kuitenkin se on pakollinen aine oppilaalle ja arvostelut menevät sen mukaan kuinka aktiivinen on tunnilla ja miten käyttäytyy. Jos lapsi ei saa mahdollisuutta olla liikuntatunneilla. Eipä häntä voi arvostellakkaan?
kovin oli raju purkaus.Oletko kenties nuori ope vai vanhempi?Sinulla tuntuu olevan kovin vaikeaa oppilaiden kanssa, olisiko syytä keksiä joku ratkaisu ongelmaasi?
Huomaatko oppilaita on erilaisia kuten näkyy olevan opettajiakin.En ole kuullutkaan moisista jutuista keneltäkään opettajalta, asenteesi opettajana olemiseen on todella surkea.
No, asiahan on niin että ala-asteella varsinkin monille pojille liikunta on se huipputunti ja paras tunti.Kummastuttaa tän palstan valittelut ettei liikunnasta pidetä, eipä yleistetä. Oon ollu 10v opena eri alakouluilla kaikilla luokka-asteilla ja liikunta on AINA ollu suosituin aine hyvin suurelle joukolle, sekä tytöille että pojille, tosin kutosen tytöt saattaa joskus olla poikkeus... Aika usein juuri pojilla on läksyt tekemättä, ja kun monet muut positiiviset ja fiksumman kuuloset kannustuskeinot on käytetty loppuun siirrytään kiristyslinjalle. Käytäntö on suht.yleinen ja TEHOKAS. Jotta nää innokkaat pääsis liikkatunnille,alkaa kummasti läksyt maittaa. Useimmiten tunteja on useampia viikossa, eli liikkumaan kyllä päästään. Käytäntö ei tietenkään sovellu kaikille, mutta kohderyhmässään toimii, nähty on.
Ei saisi arvioida opettajan toimintaa - niin kuin ei muidenkaan - tuntematta kokonaisuutta! Jossain tilanteessa tuokin ratkaisu saattaa olla se oikea, mutta pääasiassa pyrkisin kyllä johonkin muuhun ratkaisuun. Liikuntatunnin ei pitäisi olla laiskanläksyjä varten.
Liikkatunneilta voi olla pois, jos luki jotain ja siitä mä olin aina onnessa
Ope ihan oikein toiminut. Tälläista tapahtuu kun kotona vanhemmat ei seuraa lastensa läksyjentekoa ym koulutehtävien suorittamista.Nykyajalle tyypillistä että opet joutuvat toimimaan vanhempinakin.
Tottakai liikunta on tärkeää,mutta on opittava myös muuta tulevaisuuden kannalta tärkeämpiä asioita.Jos ei esim.matikassa,äidinkielessä perusasiat hallinnassa, on jatkossa koulunkäynti todella vaikeaa. Jos parilta liikuntatunnilta jää pois,se ei lasta haittaa eikä hänen liikuntamotivaatioita laske.
Opehan voi olla vaikka kuinka tasapuolinen,kannustava, rohkaiseva ja silti oppilaalla läksyt tekemättä. Ei se tosiaan opesta ole kiinni.Verrattiin työelämään,no kyllä töissäkin työt on tehtävä.Lapselle koulu on vähän kuin työntekoa. Kaikki tehtävät eivät aina ole mieluisia,tehtävä ne silti on.
Välillä olevat ruikutukset ja opettajien haukkumiset ym tulevat ihmisiltä joilla ei ole mitään käsitystä nykyajan koulumaailmasta.Menkää vanhemmat kouluihin tutustumaan,ihan siihen arkeen,ja sitten tulkaa tänne palstoille ehdottelemaan ratkaisuja ongelmiin.
Tsemppiä kaikille opeille,kouluissa työskenteleville!
mutta kun kirjoitit nykyään olevan tyypilistä, että opet joutuvat toimimaan vanhempinakin, hätkähdin. Voihan olla, että näin joissain tapauksissa onkin.
Kuitenkin usean vuoden kokemuksella ala-astetta käyvien lasten vanhempana väitän asian ainakin meidän perheessämme olevan aivan päin vastoin. Eli vanhempi joutuu jatkuvasti toimimaan myös opettajana. Ihan jatkuvasti tulee uusia asioista esim. matikassa, joista lapsi on ihan pihalla.
Esimerkki: lapsella oli läksynä matikassa laskuja, joissa jakajana oli desimaaliluku. Tämä oli uusi asia. Lapsen tehtävät järjestelmällisesti kaikki väärin. Kyselin miten oli opetettu tekemään em. laskut. Ei kuulemma mitenkään, ope oli vaan sanonut, että lukekaa ohjeet ja tehkää oheiset tehtävät. Kyselin, että mitä tänään sitten koulussa matikan tunnilla tehtiin, lapsi vastasi, että soiteltiin nokkahuilua. Eli isän ilta kului sitten taas opettajan tekemätöntä työtä paikkaillessa.
Tämä oli vain yksi esimerkki viidennen luokan opetuksesta. Kaksi lastani ovat käyneet yhteensä
vajaat 11 vuotta ala-astetta ja tätä samaa se on ollut koko ajan. Milloin matikassa, milloin englannissa, milloin äidinkielessä jne.
Vanhemipienkin jaksaminen on toisinaan koetteella, kun oman työpäivän jälkeen saa aloittaa opetustyön. Enkä nyt tarkoita tavanomaista läksyjen seuraamista vaan todellakin lapselle täysin uusien asioiden opettamista.
Tuntuu, että suuri osa koulupäivistä kuluu "toisarvoiseen" toimintaan. Juuri tällä viidennellä luokalla tuo nokkahuilun soitto vie kohtuuttomasti aikaa muilta aineilta. Matikan, fysiikka-kemian jne tunnit jätetään surutta pitämättä nokkahuilun kustannuksella.
Toisaalta tietysti on myös totta, että kun opettaja joutuu olemaan vanhempana joillekin lapsille, kuluu siihenkin aikaa. Näin taitaa sitten olla luonnollinen seuraus, että toisissa perheissä asia kääntyy toisinpäin ja vanhempi joutuu tekemään opettajan töitä.
Tai sitten meidän lapsemme vain ovat sattuneet tavanomaista huonompaan kouluun.
Lapsesi on siis sanonut mitä on opetettu ja mitä ei. Luotat sokeasti hänen tulkintaansa asiasta?
Onko lapsellesi tarjottu tukiopetusta? Oletko pyytänyt?
En luota sokeasti mihinkään, en siis myöskään lasten kertomuksiin. 11 vuoden aikana olen ollut useita kertoja yhteydessä luokanopettajiin, yhteen vieraan kielen opettajaan ja kahteen rehtoriin.
Näiden keskustelujen perusteella olen myös oppinut olemaan luottamatta sokeasti yhdenkään yllä mainitun kertomuksiin.
Tuntuu käyvän työstä jo tämä jatkuva yhteydenpitokin, on helpompaa opettaa itse. Lisäksi usein toistuvien yhteydenottojen seurauksena olen saanut hankalan isän maineen. Tai ainakin luulen niin, koska mm. soittopyyntöihini ei läheskään aina vastata.
Tukiopetus olisi hyvä juttu aina tarvittaessa. Ei ole tarjottu. Olen pyytänyt. Valitettavasti sitä ei ole saatavilla, ei kuulemma ole rahaa järjestää. Täällä saavat tukiopetusta vain todelliset ongelmatapaukset, joihin omat lapseni eivät kai siis lukeudu. Toisin sanoen, pitäisi mennä paljon huonommin joka aineessa, jotta tukiopetusta saisi. Tavanomaisella seiskan - kasin oppilaalla ei ole mahdollisuutta tukiopetukseen.
Toiseen näkökulmaan:
Jos resurssi- ja aikapula kouluissa johtuu siitä, että opettajat joutuvat olemaan vanhempina osalle lapsista, niin mitäs ovat? Miksi opettaja on kenellekään oppilaalleen vanhempana? Kuuluuko se opettajan toimenkuvaan? Onko muiden oppilaisen kannalta oikein, että aikaa käytetään muuhun kuin opetukseen? Pitäisikö ne oppilaat, joille opettajan on tarve olla vanhempana, lähettää kotiin koulutettaviksi, kun kuitenkin kasvatus kuuluu vanhemmille? Eli jos vanhemmat eivät ole kasvattaneet vesojaan, niin huolehtikoot myös heidän koulutuksestaan, etteivät kyseiset lapset vie opettajan aikaa opettajan työltä. Onko todellakin koulun tehtävä olla vanhempana kenellekään? Entä jos koulu yksinkertaisesti kieltäytyisi vanhemmuudesta ja keskittyisi vain asioiden opettamiseen?
Melko jyrkkiä ajatuksia, mutta olisiko aika herätä ajattelemaan tätäkin asiaa hieman totutusta poikkeavalla tavalla?