moi!
tyttö melkein 3kk ja tuntuu että pää hajoaa iltaisin. aamuisin tyttö on yhtä hymyä, herää noin klo 9 ja sit aamupala, sit jaksetaan olla tyytyväisenä noin tunnin ja sit melkein tarvitaan pienet unet 15-45 min. sit jaksetaan taas noin tunti olla tyytyväsenä kun taas syödään ja sit alkaa oikeat päikkärit vaunuissa ulkona jotka kestää noin klo 17 asti sit taas syödään, otetaan pienet väliaika unet about klo19, mut sen jälkeen alkaa huuto jos joka hetki ei ole viihdytystä 100%. ja huuto ei meinaa lakata millään, ei kelpaa syli, ei ruoka ei yksinkertaisesti mikään, sit jossain vaiheessa rauhottuu sen verran et nukahtaa hetkeksi tai suostuu iltapalan syömään ja nukahtaa sitten yöunille. mahavaivoja varmaan jonkun verran on, mut hermot alkaa menee näihin iltoihin, kun aina kauhulla odottaa mitä taas tänä iltana. onko muilla samanlaisia ongelmia tai jotain apua ongelmaan? apua kaivattais, ei ole kiva katsoa vauvaa kun huutaa suoraa huutoa!
tyttö melkein 3kk ja tuntuu että pää hajoaa iltaisin. aamuisin tyttö on yhtä hymyä, herää noin klo 9 ja sit aamupala, sit jaksetaan olla tyytyväisenä noin tunnin ja sit melkein tarvitaan pienet unet 15-45 min. sit jaksetaan taas noin tunti olla tyytyväsenä kun taas syödään ja sit alkaa oikeat päikkärit vaunuissa ulkona jotka kestää noin klo 17 asti sit taas syödään, otetaan pienet väliaika unet about klo19, mut sen jälkeen alkaa huuto jos joka hetki ei ole viihdytystä 100%. ja huuto ei meinaa lakata millään, ei kelpaa syli, ei ruoka ei yksinkertaisesti mikään, sit jossain vaiheessa rauhottuu sen verran et nukahtaa hetkeksi tai suostuu iltapalan syömään ja nukahtaa sitten yöunille. mahavaivoja varmaan jonkun verran on, mut hermot alkaa menee näihin iltoihin, kun aina kauhulla odottaa mitä taas tänä iltana. onko muilla samanlaisia ongelmia tai jotain apua ongelmaan? apua kaivattais, ei ole kiva katsoa vauvaa kun huutaa suoraa huutoa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta meillä oli vielä niin, että poika ei nukkunu alle 3 kk ikäisenä ollenkaan päiväunia, muutaman kerran sylissä sen 10 min tirsat. Muuten ei ollenkaan. Ja koko ajan muuten piti viihdyttää ihan 100% ellei 110%. Vieläkin meidän pieni herra kaipaa paljon viihdykkeitä ja on muutenkin aika vaativa tapaus (tempperamenttia löytyy) vaikka ikää on jo 10,5 kk. Että semmosta. Mutta olen ajatellut sen näin, että aika aikaansa kutakin. Kyllä tämä jossain vaiheessa helpottaa, viimeistään sitten kun poika muuttaa aikuisena pois kotoa :) Silti poika on parasta maailmassa ja tärkein pieni ihme, mitä toivoa voi!
elämä vauvojen kanssa on aika kurjaa, muuta lohtua ei saa kuin sen että ei se ikuisesti ole vauva. eli pitää vain yrittää sinnitellä siihen kuin vauva kasvaa. Itse inhoan sitä kun tarvitsee apua ja vastaukset on vaan tälläisiä, mutta kun ei siihen oikeasti muu oikein auta :(
oletko kokeillut toista d-vitamiinia?meillä devitol aiheutti huutoa, jekovit ei
Iltahuuto-asiasta ollaan kyselty jonkin verran. Löysin itse apua hakemalla aikaisemmista keskusteluita tukea..
Rytmitä ilta kellon mukaan samanlaiseksi AINA: kylpy, iltapala, satu -> sänky.
Lapsi todennäköisesti huutaa ihan vaan yliväsymystään. Vanhemmatkin lapset huutaa väsynä, ellei joku ohjelmanumero vie huomiota väsyneisyydestä pois.
Meillä kans poitsu melkein 3kk ja päivät on kun herran enkeli, mutta mutta kun tulee ilta niin sylissä vaan viihtyy ja on sellasta ihme kiukuttelua. n.kk sitten oli vielä kauheempaa, masu vaivas pienellä ihan hirveesti mutta saatiin apua vyöhyketerapiasta. Täytyy vaan ajatella, että tää on lyhyt aika ihmisen elämässä...vaikka se ei juuri nyt siltä tunnu... Ja että toiset vauvat vaatii enemmän syliä ja huomioo...
illat sitä huutoa ja kiukuttelua, mikään ei ollut hyvin. Ainoastaan sylissä suostui olemaan ja koko ajan piti kävellä ympäsri huushollia:) Iltoja tosiaan ooteltiin aina kauhulla, mutta ihan ykskaks se iltahuuto sitten jäikin pois! Poika on nyt vähän päälle 4 kk.
Uskoisin ainakin, että teillä on sitä "siihen ikään kuuluvaa" huutoa, niin monella muullakin kun oli siitä kokemusta. Loppuu ennen ku huomaatkaan!
joo, kituutteluu tunnista toiseen.lohduttaudun sillä, että samaan aikaan eri puolella suomee valvotaan ja itketään tuhansissa kodeissa ja tämä loppuu kohta, ainakin haluan uskoa niin.kattelen välillä telkkarii, keinutuoli on ehdoton, kokeile mallasuutetta apteekista, surffailen netissä, nytki lapsi polvel joten välimerkit jää...nauti päivistä, meillä nekin oli pitkään huutoa, nyt rauhoittuneet...
iltakärttyisyyttä ja sitten kun homma menee ihan mahdottomaksi lykkään pojan sänkyyn ja pienten ponnistelujen jälkeen nukahtaa itse omaan sänkyyn.
tunnin pari poika jaksaa olla hereillä jos pitää seuraa alvariinsa. Tässä vaiheessa ei vielä nukahda vaan suuttuu jos vie omaan sänkyyn.
Kai se on ilta tankkaus äidin ja isin huomiota kun yöllä joutuu olemaan niin pitkän pätkän yksinään???
I don`t know?