HORMONIHÄIRIÖ

vaikee sanoo että miten, kerro millaista tarkoitat

Hormonihäiriöitä on monenlaisia, niin kuin on hormonejakin.
Hormonit säätelevät elintoimintoja, ne ovat siis elimistön kemiallisia viestinviejiä.
Hormonit joko kiihdyttävät tai hidastavat aineenvaihduntaa. Elikkä Hormonisairaudet voivat siis aiheutua joko hormonien liiallisesta tai liian vähäisesta tuotannosta, mutta jos kyseessä on vain hetkittäinen liika tai vähäinen tuotanto kyse on hormonihäiriöstä.

Hormonihäiriöt voivat aiheuttaa esimerkiksi naisilla kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai kuukautisten pois jäämisen, tilanne saadaan korjattua syömällä keltarauhashormonia. Myös liiallinen karvojen kasvu voi aiheutua häiriöstä.
Stressi aiheuttaa myös hormonihäiriötä. Myös vaihdevuosien aikana tapahtuu hormonaalisia häiriöitä, jotka aiheuttavat vakaviakin onhelmia.

Tässä tietoa hormoneista:

Elimistössä on ns. Umpirauhasia, jotka erittävät hormoneja suoraan verenkiertoon. Tärkeimpiä umpirauhasia ovat: Aivolisäke, se säätelee muiden umpirauhasten toimintaa. Aivolisäke sijaitsee aivojen alapuolella, lisäke erittää lukuisia hormoneja joiden avulla se vaikuttaa moniin elintoimintoihin. Lisäksi se erittää kasvuhormonia, joka kiihdyttää ruumiinosien kasvua. Kasvuiässä liian vähäinen eritys johtaa kääpiökasvuun, ja tietysti normaalia suurempi eritys jättiläiskasvuun.

Kilpirauhanen: sijaitsee kaulassa, henkitorven molemminpuolin. Se erittää verenkiertoon tyroksiinia. Se säätelee aineenvaihduntaa. Jodi on välttämätön tyroksiinin tuotannon kannalta, liian vähäinen saanti voi aiheuttaa struuman, eli kilpirauhasen suurenemisen. Tyroksiinin liiallinen eritys vilkastuttaa aineenvaihduntaa, jolloin seuraksena on monia oireita, kuten: laituminen, hikoilu ja vapina. Kasvuikäisissä tyroksiinin puute aiheuttaa kääpiökasvuisuuden ja vajaaälyisyyden.

Haima: Säätelee verensokeripitoisuutta. Se on tärkeä ruuansulatusrauhanen, mutta haimassa on myös hormoneja erittäviä soluryhmiä. N e toimivat umpirauhasina erittäen insuliinihormoonia, joka säätelee verensokeripitoisuutta. Jos insuliinia erittyy liian vähän kyseessä on diabetes, eli sokeritauti. --> verensokeripitoisuus nousee ja sokeria erittyy virtsaan Oireina ovat: jatkuva jano, virtsan lisääntyminen ja väsymys.

Lisämunuaiset: Niissä on kaksi eri rauhasta, kuori ja ydin, joiden hormonit vaikuttavat eri toimintoihin. Ydinosa erittää adrenaliinia, jota tarvitaan silloin kun ihminen suuttuu tai pelästyy. Adrenaliini tihentää sydämen lyöntejä, nostaa verenpainetta ja ohjaa verta enemmän lihaksiin. Se lisää myös hapensaantia ja verensokeripitoisuutta. Näin lihasten toimintakyky kasvaa, joka on tärkeää esim. liikuntaa harrastaessa. Adrenaliinin eritys kasvaa myös jatkuvan henkisen rasituksen myötä, mistä seuraa mm. päänsärkyä, ruuansulatushäiriöitä, rytmihäiriöitä.

Sukupuolirauhasissa: syntyy sukuusolujen lisäksi myös sukupuolihormoneja. Naisissa munasarjojen erittämä hormoni saa aikaan muutoksen murrosiässä ja miehillä kivesten erittämä hormoni saa aikaan muutokset. Miespuolisia hormoneja erittyy lisäksi myös lisämunuaisten kuoresta, siksi myös naisissa on mieshormoneja.

Hormonit vaikuttavat jo pieninä annoksian ja niiden vaikutus on hidasta ja pitkäaikasta.