kiroilu

Saan ainaki kiroilla iha rauhas mis vaa.

kiroilleet juurikaan oikeastaan ei ollenkaan vaikka meiltä vanhemmilta silloin tällöin lipsahtaakin...enhän tiedä kodin ulkopuolella kielenkäyttöä,tosin eivät vielä juurikaan iltaisin kylillä pyöri.
Eli en yksittäisiin mahdollisiin kirosanoihin varmaan puuttuisi koska siitä sitten tulisi varmaan se taisteluase,mutta jos asia olisi toistuvaa ja koko aikaista niin toki sitten.

..heittää kirosanan kun sattuu tai muuten ottaa kupoliin älyttömästi. "Avaa sanaisen arkkunsa mustan lippaan." Eipä ole tarvinnut tuohon puuttua.

ole tarvinnut puuttua.

Onko muilla tätä tilannetta. Muuloin on kielnkäyttö siistiä, mutta...Välillä kun tietsikalla ovat pelaamassa jotain peliä verkkokavereiden kanssa, on kielenkäyttö täysin painokelvotonta. Tällöin päästellään kaikki mahdoliset ( kuulema muutkin käyttävät samanlaista sanastoa ko. tilanteessa)

Silloin kyllä puutun asiaan ja sanon, ettei minun tai kenenkään tarvitse kotona kuunnella tuollaista kieltä.

Tuohon v-alkuiseen sanaan sanon joskus, että koska kaikki tietävät mitä se tarkoittaa, niin sitä ei tarvitse enää mainostaa...

Meillä ei puututa vanhimman (14v tytär) kiroiluun, kunhan se on satunnaista, esim. kun sattuu tai kun harmittaa, kunhan tämä ei tapahdu pikkusisarusten kuullen, silloin kyllä kiellämme jyrkästi. Me vanhemmatkaan emme kiroile lasten, varsinkaan juuri näiden pienempien kuullen.

mites siihen pitäis suhtautua...?

..ja on ne joskus puuttunu mut vittuuks sil on väliä? Kiroilen jos haluun. :3

Ette vain huomaa ku lapsenne kiroilee^^ Kaikki pitää omaa lastaan enkelinä, mutta se onkin kaikkea muuta. Ette tiedäkään miten he puhuvat kodin ulkopuolella, tai mitä tekevät jne.
Kotona pitää usein olla nätisti, mutta muualla ollaan kiroiluhelvetissä. Niin se vain menee, suostuttepa kuuntelemaan lapsenne kiroilua kotona tai ette. Muualla ette sitä voi syrjäyttää. ;)