Miten homma menee, jos puolisoni kuolisi ennen minua. Meillä on yhteistä asuntovelkaa ja molemmilla on täysi-ikäiset lapset. (yhdet molemmilla) Miten esim. mieheni poika voisi vaatia osuutta, kun ei ole kun velkaa Perisikö mieheni poika velkaosuuden isänsä kuollessa ? Meillä ei ole avioehtoa.
Miten homma menee
ei kokemusta
7733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koska teillä on yhteistä velkaa, niin loput velasta jäisi tietysti sinulle, jos miehesi kuolisi ennen sinua ja velkaa olisi vielä silloin jäljellä.
Miehesi kuoleman jälkeen tietysti katsottaisiin mikä on yhdessä omistetun asunnon senhetkinen arvo ja tästä vähennettäisiin jäljellä oleva velka. Kun avioehtoa eikä testamattia ole, niin miehesi pojalle kuuluisi asunnon nettoarvosta perintönä puolet, kun toinen puoli kuuluisi avio-oikeuden perusteella sinulle.
Miehesi poika ei peri velkaanne, ei edes isänsä osuutta, ellei ole mennyt sitä takaamaan.
vaikka sitä ei suoraan peritä. Leskellä oikeus pitää elinikäinen hallintaoikeus.
Yhteisen omaisuuden arvo 200 rahaa. Omistus 50%+50% vaimolla ja miehellä. Asuntovelkaa kummallakin yhteensä 100 rahaa. Kumallakin 50.
Suoritetaan ositus: vaimon osuus asunnosta 100 rahaa, ja henkilökohtaiset velat päälle.
Lapsen osuus asunnosta on periaatteessa 100 rahaa, mutta velkaisena... Velat eivät periydy, joten...
* Mikäli poika haluaa, hän voi maksaa velat pois ja näin omistaa puolet asunnosta jatkossa.
* Mikäki poika ei halua maksaa velkaa, niin pankille jää 50 rahan omistusosuus asuntoon ja pojalle 50 rahan omistusosuus.
* Vaimo halutessaan pitää asunnon neuvottelee pankin kanssa itselleen lainaosuuden maksamisen ja omistaa tämän jälkeen 150 rahaa asunnosta.
* Pankki saattaa vaatia omansa jos poika eikä leski halua ottaa lainaa. HALLINTAOIKUS asuntoon ei koske kuin omistettua asuntoa, eli pankki voi vaatia asunnon myyntiä!!!
* Mikäli poika haluaa, hän voi maksaa velat pois ja näin omistaa puolet asunnosta jatkossa.
Oikein. Paitsi että poika omistaa asunnosta puolet jo muutenkin sikäli, kun on saanut lesken ja kuolinpesän välisessä osituksessa tämän puolikkaan. Velan maksaminen ei vaikuta omistukseen.
* Mikäki poika ei halua maksaa velkaa, niin pankille jää 50 rahan omistusosuus asuntoon ja pojalle 50 rahan omistusosuus.
Ei näin käy, ellei poika päätä myydä osuutta pankille. Tuskin kuitenkaan pankki ryhtyy ostamaan vainajan osuutta! Jos ei vainajan velkaa suoriteta pankille, pankki voi ryhtyä perintään siinä vaiheessa, kun lainaehtojen mukaan lyhennyksiä ja korkoja laiminlyödään (tämä riippuu, mitä lainaehdoissa on sovittu) tai jos kuolintapauksen varalta sovittu jotakin.
* Vaimo halutessaan pitää asunnon neuvottelee pankin kanssa itselleen lainaosuuden maksamisen ja omistaa tämän jälkeen 150 rahaa asunnosta.
Ei onnistu ilman perillisten suostumusta. Poika omistaa perimysjärjestyksen mukaan puolet asunnosta (vainajan osuuden) sikäli kun osituksessa on tämän saanut itselleen. Leski ei voi yksin pankin kanssa sopia, miten vainaja omaisuus siirtyy lesken omistukseen. Aviovaimolla on oikeus pitää asunto jakamattomana itsensä hallinnassa elinikänsä. Jos leski haluaa maksaa pankille vainajankin velan, se onnistuu, mutta ei todellakaan muuta omistusosuutta mitenkään, ellei perillisen kanssa toisin sovita.
* Pankki saattaa vaatia omansa jos poika eikä leski halua ottaa lainaa. HALLINTAOIKUS asuntoon ei koske kuin omistettua asuntoa, eli pankki voi vaatia asunnon myyntiä!!!
Lesken hallintaoikeus koskee velkaistakin asuntoa. Jos poika laiminlyö vainajan lainaosuuden maksamisen, pankki ryhtyy perintään ja lopulta uhkaa pakkohuutokauppa. Pakkohuutokaupassakin kuitenkin säilyy lesken oikeus hallita kuolinpesään kuuluvaa asuntoa elinikänsä. Siten pakkohuutokaupassa ei liene saada kovin suurta hintaa asunnon puolikkaasta, jota leski saa asua kuolemaansa saakka. Pankille jää mahdollisuus yrittää periä saatavansa vainajan muusta omaisuudesta, jos varoja kuolinpesässä riittää.
Käytännössä leski suostunee maksamaan lainan itse. Se ei kuitenkaan muuta perillisen omistusta asuntoon. Toisaalta perintöverot perillinen maksaa asunnon arvosta, vaikka ei saa asuntovarallisuutta edes käyttöönsä.
Täällä vain puhutaan ettei velka periydy, tottakai se periytyy.
Jos on yhteistä lainaa niin puolet lainasta kuuluu vainajalle.
Jos leski ottaa hoitaakseen tuon esim. asuntolainan niin silloin kuolinpesä jää velkaa leskelle kyseisen summan.
Tulevaisuudessa kun perintö jaetaan niin tuo velka otetaan huomioon ja se maksetaan joko rahana tai kiinteänä omaisuutena leskelle.
Eri asia on jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta niin silloin ei perillisten tarvitse ottaa velkaa vastaan.
Ongelma on tietenkin siinä että jos velkaa vastaan on pantattu asunto niin sehän menee silloin myyntiin.
Perilliset eivät vastaa vainajan veloista. Se edellyttää perillisiltä kuitenkin, että he huolehtivat perunkirjoituksesta.
Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varojen ja velkojen suhde.
Pesän ollessa ylivelkainen huolehtivat pesän hakemisesta konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Ennen perinnönjakoa perilliset huolehtivat siitä, että kaikki vainajan velat on tulleet maksettuiksi.
-------------------
Asunnon arvo 100.000
Lesken omistus 25.000 maksettuna, 25.000 lainaa
Vainajan omistus 25.000 maksettuna, 25.000 lainaa.
Pankki vaatii omansa, joten kyseeseen tulee kuka máksaa vainajan velan: halutaanko asunto pitää vai ei, ja suostuuko pankki millaiseen järjestelyyn. Kuolinpesän ei ole pakko suostua ottamaan lainaa leskeltä.
Pelkkää velkaa ei peri mutta jos on omaisuuttakin niin kyllä se velka roikkuu siellä ihan sinne perinnönjako tapaukseen saakka.
Eli ei voi valita että otampa omaisuuden ja jätän velat jonkin muun hoidettavaksi.
Tosi tilanne. Vainaja oli velkaa kiinteistöstä, kiinteistö oli toisen nimissä mutta velka yhteistä.
Kiinteistön omistaja otti vainajan velat hoitaakseen mutta samalla syntyi velkasuhde kuolinpesän ja omistajan välille.
Perinnönjakoa tehdessä perilliset joutuvat maksamaan kyseisen velan pois vaikka asia on usean vuoden ikäinen.
Esittämässäsi tapauksessa leski ottaa velan hoitaakseen mutta ottaa velkaa vastaan myös loppuosan asunnosta. Eikö se näin mene jos perilliset eivät halua perintöä (kieltäytyvät velasta) ja pankki myy jollekkin joka ostaa ½ asunnon (leski). Perillisillä ei ole siinä vaiheessa mitään sananvaltaa (luopuneet perinnöstä).
Jos taasen perilliset ryhtyvät perintöön on heidän huolehdittava veloista, joko kaivettava omaa kuvetta maksaakseen velan tai myytävä osuus jollekkin joka sen ostaa (kukahan ostaa ½ asunnon jossa leskellä elinikäinen asumisoikeus). Veikkaan kyllä vakvasti että leski sen ostaa.