Kun koirassa on virhe, joka voidaan hoitaa kirurgisesti, mutta joka selvästi alentaa koiran käyttöarvoa jalostuksessa tai rehellisesti toimittuna, poistaa sen jalostuksesta.
Miten käytännössä toimii kasvattajan vastuu?
Kasvattajalla on oikeus korjata virhe, tässä tapauksessa kirurgisesti, mutta myös koiran arvoa selvästi heikentävästi?
Mitä voin kasvattajalta vaati? Miten te olette toimineet?
Miten käytännössä toimii kasvattajan vastuu?
Kasvattajalla on oikeus korjata virhe, tässä tapauksessa kirurgisesti, mutta myös koiran arvoa selvästi heikentävästi?
Mitä voin kasvattajalta vaati? Miten te olette toimineet?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Lemmikiksi, jalostuskäyttöä ajatellen, koe- ja/tai kilpailutoimintaa ajatellen?
Kirjasitteko sopimukseen koiran kaupasta mitään näistä?
Minä myyn pennut aina lemmikeiksi. Se on sitten jokaisen oma asia, jos haluaa viedä näyttelyyn tai kokeisiin, tai käyttää jalostukseen. Mutta jos koirasta ei näihin ole, en ole myöskään vastuussa siitä asiasta, koska nimenomaan myin lemmikin.
oli selvästi havaittavissa ollut napatyrä. Sain siitä alennuksen koiran hinnassa.
Kasvattaja olisi leikkauttanut koiran itse tai vaihtoehtoisesti laskemalla hinaa, minä tekisin sen.
Näin me sovittiin. Koska en ottanut koiraa jalostukseen enkä näyttelytarkoituksessa, annoin tyrän olla ja se leikattiin vasta myöhemmin kohdunpoiston yhteydessä.
Napatyrä kai yleensä kuuluukin niihin synnynnäisiin vikoihin mikä korvataan. Moni muu ei kuulu. Olen seurannut vierestä taistelua kasvattaja-ostaja välillä kun koiralla on ilmennyt synnynnäinen epämuodostuma kyynelkanavissa. Vakuutus ei korvaa leikkausta koska se on synnynnäinen. Kasvattaja väittää ettei vika haittaa mitään. Noh, jos haluaa märkäposkisen koiran niin mikäs siinä.
epämuodostunut kyynelkanava hoidetaan, tai onko hoitoa?
Kasvattaja mielestäni voisi tulla vastaan asiassa, onhan juuri tuo napatyräkin (tai siis leikkaus) korvattava.
Napatyräleikkauksen olen luvannut korvata, kohtuuden rajoissa, ts. ei kalleimmalla ja hienoimmalla klinikalla, ja ainahan sitä ei tarvitse leikatakaan.
Leikkauksissakin on riskinsä.
Nartuilla napatyrä hoituu sterilisaation yhteydessä, ja kannattaa odottaa siihen saakka kun ko. asia tulee ajankohtaiseksi.
No, vähän nyt polveili juttu, mutta menköön.
täys takuu pentuja. Kasvattajalla ei ole vastuuta kaikkeen mitä koiralle voi tulla. Itse myyn aina pennun lemmikiksi. Vanhemmat tutkittu ja terveiksi todettu rodun perinnöllisten vikojen osalta. Enempää ei voi tehdä ja ei voi taata.
Kääntäisin kysymyksen toisin päin ja kuuluttaisin OSTAJAN VASTUUTA.
Onhan ostajalla vastuunsa, mutta miksi kasvattajat ovat aina sitä mieltä että vastuu koirasta on pelkällä ostajalla?
Kun et voi tietää mikä vika koiralla on, et voi myöskään kuuluttaa sitä OSTAJAN VASTUUTA!
Aloittaja aloitti ketjun asiallisesti, miksei hänelle voisi vastata asiallisesti, kuuluttamatta kenenkään vastuita?
kasvattajan VASTUUSTA. Eli VASTUUSTA on kyse. NIin miksei silloin saa vastata puhumalla vastuusta? tä??
Kasvattaja ei ole kaikesta vastuussa.
On perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, jotka eivät kuulu kasvattajan korvauksen piiriin.
Jotkut ko. sairauksista puhkeavat vasta myöhemmällä iällä, ja pentua myydessä on mahdoton kasvattajankaan tietää mitä koiralle eteen tulee.
Pevisa-ohjelmilla näitä ennaltaehkäistään ja jos pentueen vanhemmat on terveiksi todetut, mitä kasvattaja voi tehdä? Ei ainakaan luvata, ettei koira koskaan sairastu?
Kysyä kannattaa kennelliitosta, itsekin kerran kysyin yhdestä patellaluksaatio-tapauksesta (epäily). Kasvattajana olisin joutunut korvaamaan leikkauksen, mutta ortopedi totesi koiran polvet terveiksi, eikä leikkausta tarvittu. Muuta hoito-ohjetta kyllä tuli, sekä muutos ruokavalioon ym.
Patellaluksaatiota on jonkun verran rodussamme mutta sellaista en koskaan uskonut omalle kohdalleni sattuvan.
Ostajan vastuu sisältää tiedon siitä, että koiralle voi jossain elämänsä vaiheessa tulla jokin vika tai sairaus, josta ei ollut tietoakaan pennun ostohetkellä. Ostaja sisäistää itselleen tämän asian, ja hyväksyy sen tosiasian, ettei kasvattaja voi millään olla ikuisesti ja kaikesta vastuussa.
Ostajalla on myös vastuu koiranhoidosta ja siitä, että noudattaa kasvattajan ohjeita.
ei koskaan ostajan vastuusta. Siksi käänsin kysymyksen. Omasta mielestäni tukkeutuneet tai ahtaat kyynelkanavat eivät kuulu kasvattajan vastuulle. Toki aina voi neuvotella.
Kuitenkin ostaja ostaa elävän olennon johon ei kukaan voi antaa takuuta sen toimivuudesta. Vielä voisi hieman kärjistää lisää. Jos siis katsomme kasvattajan vastuulliseksi ja kasvattaja on antanut eläinlääkärin tarkistaa pennut ennen luovutusta, ja pennut on terveiksi todetut.........niin miten etenemme. Voiko kasvattaja vaatia tutkimuksen suorittaneelta eläinlääkäriltä korvausta, koska noin olennainen vika kuin ahtaat kyynelkanavat jäivät tarkastuksessa huomaamatta??????
Vai voidaanko ajatella pennun ostajan halunneen täydellisen tuotteen jossa ei ole valuvikoja tai käy terveenä kuin Sveitsiläisen kellon koneisto??
Kannattaa itse kunkin miettiä että kunnon kasvattajat yleensä ottaen tekevät parhaansa tutkituttamalla jalostusaineistonsa, hakemalla vaaditut koe/näyttely tulokset. Kaikesta ei voi kasvattajia syyttää ja vetää vastuuseen.
Aloittajalle sanoisin neuvottele kauniisti keskustelemalla kasvattajan kanssa asiasta. Itse en katso hänen olevan vastuussa eikä millään muotoa korvausvelvollinen.
RE: miksei hänelle voisi vastata asiallisesti, kuuluttamatta kenenkään vastuita? -
Siis kuuluttamatta kenenkään vastuuta!?
No, aloittajahan kuulutti just kasvattajan vastuuta. Ainakin näin ymmärsin. Joten miksei kasvattajat saa itse reakoida siten miten he ITSE toimivat. Aloittajan on tarkennettava juttunsa alusta loppuun jotta siihen voisi edes jotenkin vastata mielipiteensä hänen ko. jutustaan.
auttaa asiassa, ja on siis virallinen kanta.
Turha vääntää kättä kasvattajan kanssa ennen kennelliiton kantaa.
Oma koirani kuoli alle 3 vuotiaana sydänvikaan mikä varmaankin on ollut ihan synnynnäinen.En ostanut koiraa jalostuskäyttöön, joten en vaatinut mitään hyvitystä.
Jos olet nimenomaan ostanut jalostukäyttöön koiran,niin sillon siitä on varmaan paperi.Joten sillon kasvattaja on korvausvelvollinen jos koirasta ei ole siihin mihin on myyty.Mutta jos sinulla ei ole mitään dokumenttiä niin on ihan sinun ja kasvattajan välinen asia miten hoidatte.
Minulle erään rodun kasvattaja sanoi,että omistaja ottakoon vakuutuksen,ei hän korvaa mitään mitä kauppakirjaan ei ole merkitty.
Itse jos kasvattaisin niin listaisin mitä korvaan ja mitä en.Se on sit ostajan päätettävissä ostaako pennun niillä ehdoilla.
Kauppakirjan mukaan kasvattaja on ehdottomasti korvausvelvollinen kivesvian ja napatyrän suhteen.
Muu on vähän miten kukin tapaus tulkitaan.
Jos rodussa on tapana ,että joku vika kuuluu kasvattajan korvattavaksi,niin sillon mun mielestä riittää,että kasvattaja korvaa kulut ei muuta.
"Liite sopimukseen koiran kaupasta", jossa eritellään rodulle tyypilliset viat ja sairaudet, sekä niiden korvattavuus / ei-korvattavuus kasvattajan taholta.
Ennakkotapauksista voi olla myös hyvä hyöty.
Kauppakirjaan merkitty kohta, mihin tarkoitukseen koira on myyty.
tapauksessa kasvattaja on korvausvelvollinen. Itse olisin korvannut pennun joko uudella pennulla tai palauttamalla pennun hinnan, jos olisit avauttanut koiran. Kyllä koiran pitää elää reilusti yli kolme vuotta.
Tälläisessä tapauksessa olisin myös itse vaatinut tilalle uutta pentua.
ehkä kasvattaja olisi antanut uuden pennun ,mutta sanoin etten enää koskaan ota saksanpaimenkoiraa.
Omassa tapauksessa en katsonut,että kasvattaja olisi ollut rahallisesti korvausvelvollinen.
omituinen, positiivisessa mielessä, koiranomistaja. Monet on vaatimassa rahaa takaisin ties mistä asiasta. Raivostuttavinta on omistajat, jotka soittavat joka kerta, kun koira vähänkin vingahtaa, että onkohan tämä nyt perinnöllistä. Onneksi omalle kohdalleni tälläisi omistajia on sattunut vain yksi.
Kyllä vaan kasvattaja olisi ollut tapauksessasi korvausvelvollinen, koska koirassa oli piilevä vika, mikä johti lopulta sen ennen aikaiseen kuolemaan noin nuorena. Sillä ei tapauksessasi ole merkitystä ostitko koiran kotikoiraksi, jalostuskoiraksi, kisakoiraksi tai mistä syystä tahansa.
Ainakin olisi osoittanut hyviä tapoja tarjota tilalle uutta pentua tai pennun hintaa.
voi helpommin tulla vikoja jo värissä olevien geenien vuoksi,kyseessä ei ollut siis tavallinen saksanpaimenkoira,vaan jo valmiiksi "viallinen".Sellaisesta nyt on vähän huono lähteä huutelemaan korvauksia,koska sinisissä tiedetään esiintyvän esim.sydänvikaa.
Oliskohan riva ollut yhtä höveli,jos kyseessä olis ollut normaalivärinen koira?
sitten ymmärrän.
En tiennytkään, että Saksanpaimenkoirissa on myös sinistä väriä. No, aina oppii uutta.
millaisen sopimuksen olet kasvattajan kanssa tehnyt.
Jos kasvattaja on niin typerä, että se myy sulle pennun jalostuskoiraksi ja sulla on mustaa valkoisella, voi vaatia kasvattajalta korvausta.
Itse en koskaan myy pentua jalostuskoiraksi, koska matkalla aikuisuuteen voi sattua ihan mitä vaan ja koirassa voi olla jokin piilevä virhe, mitä en ole kasvattajana pystynyt näkemään/tietämään.
Itse kyllä ostan pentuja jalostuskoiriksi, mutta otan tietoisesti riskin, etten ehkä voikaan käyttää koiraa jalostukseen. Koska otan itse tietoisesti sen, riskin, että koirasta saattaa myös tulla jalostuskelvoton, en vaadi kasvattajalta kotvauksia.
Jos todella haluat jalostuskoiran, sun on ostettava aikuinen koira, jolla on jo jalostusnäyttöä. Tosin tälläisen koiran hintakin on sitten jo ihan eri luokkaa kuin pennun.
Itselleni on tärkeää, että kasvateistani tulee tärkeitä ja raksastettuja perheenjäseniä olivat sitten super jalostus- ja näyttelykoiria tai vain lemmikkitasoisia. En pidä ostajista, jotka etsivät statussympoilia, eivätkä he yleensä edes pentua multa saa. Toski otan kasvateissani esiintyneet viat vakavasti ja mietin mistä ne tulevat ja otan ne huomioon seuraavia pentuja suunnitellessa.
Jos kauppakirjassa on merkintä, että koira on myyty jalostusyksilöksi, niin kasvattaja on hölmö. Pennusta ei voi millään sanoa, että tuleeko siitä jalostustason koira ja kukaan täysjärkinen ei sellaista osta eikä myy. Koira voi olla steriili, hammaspuutoksellinen, uroskselta jää kives laskeutumatta ja monen monta muuta vikaa. Kun itse ostan penun, niin voin vain toivoa parasta, että koirasta tulee jalostukseen kelpaava. Voin itse koettaa valita pennun terveistä vanhemmista ja suvuista, mutta monen monta seikkaa voi aiheuttaa mutkia matkaan. Minulle nekin, jotka eivät ole näyttelytähtiä ja jalostuskoiria, ovat rakkaita kavereita. Joskus niin käy jopa ulkomailta ostetun huippupennun kanssa, vaikka sen on itse käynyt pentueesta valkkaamassa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa! Kasvattaja ei näe pennun piileviä vikoja kuten ei kukaan meistä! Jos haluaa täydellisen koiran, joka on ostohetkellä samanlainen kuin viiden vuoden päästä, niin sitten on ostettava posliinikoira.
kysymystäsi ja annettu hyviä ja asiantuntevia vastauksia.
On kuitenkin vaikea vastata sikäli oikein, kun emme tiedä, oletko ostanut koiran nimenomaan jalostusta ajatellen myös niin, että kasvattaja on tietoinen jalostusaikeistasi. Ja että asia on kirjattu kauppapaperiin.
Vai onko jalostuskäyttö tullut sinulle myöhemmin mieleen, että jospa teettäisit nartullasi pennut?
vähän tarkemmin mikä koirallas on ym.
Tuo vastuu kysymys ei ole koskaan niin selvä. Eihän kukaan kasvattaja voi koskaan tietää mitä koirasta tulee. Esim laskeutuuko kivekset ym...
Mitä taas sitten tulee tahallisesti huiputtaneen, siis tietoisesti myy "vikaisen" koiran luvaten siitä "hyvää", niin se onkin sit jo toinen asia.
Ottakaa hyvät ihmiset selvää rodusta ja kasvattajasta.Tietty mielellään joku asiantuntia mukaan, voitte siten säästyä pettymyksiltä.
siis tuolla asiantuntiajalla tarkoitan ihmistä jolla on jokin käsitys ko rodusta.
Koira on ostettu nimeomaan jalostuskäyttöön ja kasvattaja on ollut tietoinen tästä. Mitään virallista paperia ei ole asiasta, muttei myöskään missään mainita, että koira olisi myyty lemmikiksi. Sana sanaa vastaan tilanne.
Kyseessä on perinnöllinen sairaus, mutta tässä linjassa sitä ei kasvattajan mukaan ole, virallisesti ei olekaan, mutta tiedän että näitä leikkauksia rodussa tehdään ilman virallista merkintää.
Toivottavasti tämä vähän helpottaa?
Ex-Ultimuksen laittamasta linkistä löytyy tämä:
Toinen laista seuraava korvausperuste on se, että myyjä on jättänyt kertomatta sellaisia tiedossaan olleita seikkoja, joilla olisi ollut olennainen merkitys kauppaa päätettäessä. Tällaisia seikkoja ovat koirassa ostohetkellä näkyvien virheiden merkitys, myös koiran mahdollista geeniperimää koskevat tiedot. Myyjän tiedonantovelvollisuus on luonnollisesti sitä laajempi, mitä suurempi merkitys tiedoilla on koiran käyttötarkoituksen kannalta, esimerkiksi jos ostaja kertoo olevansa hankkimassa koiraa jalostuskäyttöön.
Mutta sitä ei ole sopimuksessa ylhäällä.
Edelleen olet ostanut pennun. Jos kasvattaja väittää että k.o. vikaa ei ole hänen linjassaan niinkö, vai onko sanonut että k.o. vikaa ei ole ennen ilmennyt hänen linjassaan. Noissakin on jo ero.
Kuitenkin mikäli kyse on rodussa perinnöllisenä esiintyvästä viasta, jos koirasi vanhemmat ovat tutkitut ja terveiksi havaitut olet vaatimuksinesi heikoilla. Onko k.o. sairaus mainittu rodun jalostusohjesäännössä?? Kyse on monesta seikasta.
Tuskin sentään kukaan kasvattaja lähtee myymään pientä pentua jalostuskoirana. KOSKA KOSKAAN EI VOI TIETÄÄ MITÄ TAPAHTUU. Pentu voi olla erittäin lupaava ja todella rodunomaisen kaunis. Siitä on vielä todella pitkä matka jalostuskoiraksi.
Monella kasvattajalla on sama homma kun ovat ostaneet uutta verta usein todella kalliilla hinnalla ja koiralle tulee joku vika. Eihän sitä silloin käytetä.
Realismi ei ole kenellekään pahitteeksi. Sinulla on koira josta haluat korvauksia kasvattajalta. Pettymyksesi on melkoinen kun et saanutkaan n.s. jalostuskoiraa. Oletko ihan varma siitä että se muuttaa mitään kun vaadit kasvattajaa korvaamaan pettymyksesi??
Tervetuloa kasvattajaksi. Pettymyksiä on enemmän kuin onnistumisia. Niihin pitää suhtautua tyynesti eikä ensimmäisenä alkaa miettiä sitä kenen syytä koko homma on ja onko se loppujen lopuksi kenenkään syytä. Nämä ovat ikäviä asioita. Olemme kuitenkin tekemisissä elävän aineiston kanssa ja aina tähän asti luonto on ollut ihmistä viisaampi.
Mieti sitä jos ensimmäisen vastoinkäymisen tapahduttua alat etsiä syyllistä ja vaatia korvauksia, niin onko sinusta kasvattajaksi?? Kasvattajan tie on kuoppainen ja kivikkoinen.
Voit miettiä myös sitä että mikäli kyseessä on perinnöllinen jutsku, ja se tuli ulos koirastasi, niin ajattele jos se olisi ollut piilevänä mörkönä taustalla ja olisit ennättänyt teettää pentuja ja jos on kyseessä uros niin ajattele mikä onni että se ei ehtinyt astua ketään.
Saarnastani huolimatta tsemppiä sinulle.
Eli tässä hieman saman tyylinen asia ollut kyseessä. Toivottavasti selvisi edes jotain. Jos et jaksa lukea koko juttua niin kannattaa ainakin vilkaista tuota päätöstä ja päätöksen syitä...tässä vähän tietoa mistä siis on kyse ja jatkoa linkkiä klikkaamalla.
KOIRAN KAUPPA. SYDÄNVIKA. KOIRAN KUOLEMA. VIRHEEN OIKAISU. [ 02/36/3376 ]
22.06.2004
Kuluttaja (K) osti 12.9.2002 coton de tuleaur-koiranpennun elinkeinonharjoittajalta (EH). Kauppahinta oli 750 euroa. Pentu oli syntynyt 16.7.2002. Se kuoli kuukauden kuluttua kaupanteosta, koska sen sydän petti.
K vaati EH:a palauttamaan kauppahinnan. EH halusi antaa uuden pennun, mihin K ei suostunut.
http://www.kuluttajavalituslautakunta.fi/paatokset.php?action=read&id=252
Voit ehkä myös kysäistä kuluttajavirastosta, löydät yhteystiedot esim. googlettamalla
nyt on päivän selvä tapaus. Sen pitäisi jokaisen kasvattajan ymmärtää ilman, että sitä pitää kuluttajavalituslautakuntaan viedä.
Ajattelin, että aloittajaa voisi kiinnostaa ainakin nämä kohdat kun miettii tuota kasvattajan vastuuta...
Koirissa esiintyy paljon perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, joiden ilmituloon ympäristötekijöilläkin on vaikutusta. Koiranpentu ei ole kaupantekohetkellä ”valmis”, vaan se muotoutuu valmiiksi esineeksi vasta vuosien kuluttua. On kohtuutonta, että pennun myyjä vastaisi mahdollisista koiran virheistä samalla tavalla kuin elottoman esineen myyjä. Ostajia kehotettiin ottamaan vakuutus monien mahdollisten asioiden sattumisen varalta.
ja tämä
Jos koirassa ilmenee luovutuksen jälkeen sairaus tai muu olennainen vika, joka on ollut koirassa piilevänä jo luovutushetkellä, ostajalla on kauppasopimuksen ehtokohdan 4 mukaan oikeus vaatia korvausta virheen perusteella, jos
- koira ei ole myyjän antamien tietojen mukainen tai
- myyjä on jättänyt kertomatta sellaisista tiedossaan olevista seikoista, joilla oli kaupan päättämisen kannalta olennainen merkitys tai
- koira on kauppahinta, koiran käyttötarkoitus ja muut seikat huomioon ottaen muuten olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa.
ja vielä tämä
Eläimen kaupassa kaupan kohteena on elävä olento, jonka vioista, puutteista ja terveydentilasta ei voi tyhjentävästi tietää kauppaa tehtäessä. Osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia tällaisessa kaupassa voidaan verrata kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:ään. Sen mukaan tavarassa katsotaan olevan virhe muun muassa, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää, vaikka se olisi myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen.
Tässä tapauksessa kauppasopimuksen ehto, jonka mukaan ostajalla on oikeus vaatia korvausta virheen perusteella, jos koira on olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa, on kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n vastainen ja siltä osin mitätön.
Ostajan on koiran ostaessaan otettava huomioon, että koira muuttuu kasvaessaan ja iän myötä. Tämä ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta koirassa kaupantekohetkellä piilevänäkin olleista vioista ja sairauksista. Myyjän vastuuseen ei vaikuta myöskään se, että kyseessä on koiran sikiöaikainen ominaisuus. Myyjä voi kaupantekohetkellä tietyiltä osin rajoittaa vastuutaan, kunhan vastuunrajoitus ei kohtuuttomasti rajoita ostajan lain mukaisia oikeuksia.
Mukava huomata, että aiheesta tulee erilaisia kannanottoja :)
Tiedän toki, että jos hyvän jalostuskoiran haluan ostan "valmiin" koiran eikä jalostusnäyttökään pahaa tee. Pennun ostossa on aina riskinsä, ei kasvattaja tai kukaan muukaan tiedä pentua myydessään edes sitä, pystyykö koira koskaan lisääntymään.
Tiedän kyllä riskit pennun ostossa jalostuskoiraksi, mutta...
Poiminta rivan kirjoituksesta
- myyjä on jättänyt kertomatta sellaisista tiedossaan olevista seikoista, joilla oli kaupan päättämisen kannalta olennainen merkitys
... Jos olisin tiennyt linjassa olevasta perinnöllisestä sairaudesta en olisi pentua ostanut! Virallisestihan sukupuussa ei ole sairautta esiintynyt ;)
Kyse ei ole lonkkaviasta tai mistään muustakaan johon oma toimintani olisi mitenkään voinut vaikuttaa.
Leikkauksen kustannuksiin, vakuutus ei korvaa koska kyse on perinnöllisestä sairaudesta.
Perinnöllisestä sairaudesta jota ei kasvattajan mukaan tässä linjassa ole ;)
ja mikähän se vika on, jonka voi leikkauksella parantaa, mutta mihin et voinut mitenkään vaikuttaa? Jos vakuutus ei korvaa, kyse lienee tyypillisestä perinnöllisestä rodussa olevasta sairaudesta, jolloin kasvatta on korvausvelvollinen.
Mua ainakin kiinostaisi mistä viasta on kyse.
Voisin itse tehdä kaiken samoin mitä epäilen kasvattajani tehneen,
leikata koiran ja käyttää jalostukseen ja jättää mainitsematta geeneissä olevan perinnöllisen sairauden... Minulla on myös lääkäriltä lupaus tehdä leikkaus ilman virallisia merkintöjä.
Mutta olenko sitten liian rehellinen, kun en näin toimi? En koe rodun jalostusta edistäväni mitenkään salailemalla olennaisia asioita.
Liian monta nimimerkkiä... Lainaus oli siis ricen kirjoituksesta ei riva, meniköhän nyt oikein? ;)
ilmoittaisin rotuyhdistykselle kyseisestä viasta, jos kerren kyseessä on selvästi perinnöllinen vika. Voit tosin saada niskaasi viharyöpyn riipuen siitä kuinka yleinen vika on ja kuinka monen kasvattajan hyperkoirat löytyvät koirasi rekisterikirjasta.
Siis onko kyse pevisassa olevasta sairaudesta, jos ell lupasi ol tekemättä virallisia merkintöjä, siis mihin? Vain pevisassa olevat sairaudet menevät Kennelliittoon ja siis tarvitsevat virallisia merkintöjä.
Rotu kuuluu pevisaan.
En ole salailuun perehtynyt, mutta ymmärsin asian niin, että lääkärin pitäisi periaatteessa ilmoittaa asiasta eteenpäin...
sairaus kuuluu pevisaan, eläinlääkärin pitää ilmoittaa siitä Kennelliittoon. Jos ei kuulu, tuskipa kukaan eläinlääkäri on kiinnostunut ilmoittamaan Kennelliittoon mahdollisesti perinnöllisestä sairaudesta.
Yhdeltä omalta koiraltani on mennyt polvesta ristiside poikki. Ristisiteen heikkous on perinnöllistä. Enpä usko, että eläinlääkärillä tuli edes mieleen ilmoittaa leikatusta koirastani Kennelliittoon. Itse infornmoin yhdistystä.