Eli coton de tulear, toukokuussa 8 vuotta täyttää.
Viime viikon oli hyvin hiljainen ja apaattinen. Perjantaina eläinlääkäri sanoi että selkävaivoja on koiralla. Röntgenkuvista ei kuitenkaan löytynyt mitään vakavaa, näin oli lääkäri sanonut.
Koiralle määrättiin b-vitamiinia ja särkylääkettä.
Nyt on pirteämpi.
Välillä kuitenin esim. rapsuttaessaan itseään korvan takaa tai venytellessään ulvahtaa kovaa ja kävelee muutaman minuutin vaivalloisesti. Lepää hetken ja on normaali.
Lääkäri puhui että selkänikamat voivat pullistua ulos tai sisäänpäin. Sisäänpäin pullistuminen ei ilmeisesti ole niin vakavaa?
Onko muilla ollut tällaisia oireita ja miten koira on siitä toipunut? Vai onko toipunut?
Eniten mietityttää että miten koira käyttäytyy sitten kun särkylääkekuuri loppuu.
Olen jo hyväksynyt ajatuksen mahdollisesta lopettamisesta, en halua koiran kärsivän.
Eli siis miten muilla tässä tilanteessa on käynyt?
Viime viikon oli hyvin hiljainen ja apaattinen. Perjantaina eläinlääkäri sanoi että selkävaivoja on koiralla. Röntgenkuvista ei kuitenkaan löytynyt mitään vakavaa, näin oli lääkäri sanonut.
Koiralle määrättiin b-vitamiinia ja särkylääkettä.
Nyt on pirteämpi.
Välillä kuitenin esim. rapsuttaessaan itseään korvan takaa tai venytellessään ulvahtaa kovaa ja kävelee muutaman minuutin vaivalloisesti. Lepää hetken ja on normaali.
Lääkäri puhui että selkänikamat voivat pullistua ulos tai sisäänpäin. Sisäänpäin pullistuminen ei ilmeisesti ole niin vakavaa?
Onko muilla ollut tällaisia oireita ja miten koira on siitä toipunut? Vai onko toipunut?
Eniten mietityttää että miten koira käyttäytyy sitten kun särkylääkekuuri loppuu.
Olen jo hyväksynyt ajatuksen mahdollisesta lopettamisesta, en halua koiran kärsivän.
Eli siis miten muilla tässä tilanteessa on käynyt?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meidän pienpystykorvalla oli reilu vuosi sitten välilevynpullistuma ja -tulehdus. Ikää koiralla tuolloin hieman yli 1 vuotta. Röntgenkuvat olivat ihan "puhtaat". Koira oli todella sairas - kuumeili ja välillä tärisikin. Selkää aristi. Sai särkylääkettä ja lopulta eläinlääkäri määräsi ns. häkkilepoa elikkä rajattiin sen liikkuminen kotioloissakin ihan pienelle alueelle. Tarpeillaan kävi takapihalla tai sitten kannettiin se läheiseen metsikköön. Tuon häkkilevon edetessä muutaman päivän koira alkoi toipua. Toipumisen edetessä lenkkeily aloitettiin erittäin varovasti. Ensin vain ihan pieniä mutkia viikon verran ja sitten hieman lisättiin liikuntaa. Tuon sairastelun jälkeen ei ole selkä vaivannut. Oli ilmeisesti loukannut selkänsä portaissa. Pikaista paranemista koirallenne!
Meillä lääkäri myös määräsi nyt lenkkeilyn pois, ei hyppimistä , riehumista tai muuta vastaavaa seuraavaan 3 viikkoon. Ulkona käydään vain tarpeilla, ja nyt kun on jääkkäät kelit niin takaphan lumipeitteellä kävelee.Silittämistäkin vältetään selän alueella, rapsuttamista vain.Kodin lattioille lisätty pyyhkeitä ja mattoja, lattia kun on liukas. Naapurin coton de tulearilla oli se pullistuma ja koira halvaantui jonka seurauksen koira jouduttiin lopettamaan. Pelko jos meidän koiralle käy samoin. Oli kuitenkin kiva kuulla että tästä voi parantua, toivotaan parasta minun koiralleni. Syö ja juo normaalisti ja puhtia riittää kun särkylääkkeet vie kivut pois.
Välillä kun koira siis tosiaan ulvahtaa, niin voiko olla että selkään vain ns. vihlaisee esim. joku tietty asento? Pelästyin jo että nyt meni joku nikama kun ulvahti kun sitä rapsuttelin ja silitin. Eilen oli vanhempien mukaan ulvahtanut 3 kertaa, esim. juuri kun oli koira itse kuopsuttanut käpälällään korvan takaa.
Lääkäri oli tehnyt jonin testin , taivuttanut etukäpälän ja takakäpälien "varpaita". Etukäpälän varpaita ei ollut antanut taivuttaa juuri ollenkaan, mutta takavarpaiden oli antanut taivuttaa ja lääkäri oli pitänyt niitä hetken aikaa taivutettuna.
Tuntuu että itse varoo koiran liikkeitä enemmän kuin koira itse. Valjaitakaan ei käytetä nyt kun ovat selän kohdalla. Palattiin ainakin toistaiseksi normaaliin talutushihnaan. Syliin ei nostella, ja sohvalle ei enää saa hypätä.
Katsellaan kunnon kehitystä/huonontumista.
Kuljetusboksin voi ottaa avuksi ulos ja sisään viemiseen, jos koira tykkää mennä boksiinsa, sillä silloin sen ei tarvitse kulkea rappusissa. Boksin perälle voi heittää herkun ja näin saada koiran menemään sisään. Meillä kuskattiin näin neitiä pihalle ja takaisin, kun oli satuttanut metsässä varpaansa, niin ei tullut portaissa taivutusta kipeään varpaaseen.