Meidän suvussa on sattunut useita ikäviä kolareita joista lyhyesti tässä.Vuosi oli 1989 kun isosiskoni silloin 17v oli kahden poitsun kanssa ajelulla kesäkelillä.Auto oli suistunut metsään pyörien katolleen siskoni oli lentänyt takapenkiltä ulos ja kuollut heti.Pojat selvis mustelmilla,muistan kun olin katkera siitä ettei hän ollut kiinnittänyt turvavyötä.Perheemme autossa kyllä hänkin käytti kun isä niin määräsi.
Sitten olikin minun vuoroni joutua kolariin oli vuosi 1994 ja itse olin silloin 17 vuotias,olimme tanssilavalla josta saimme kyydin kotikylälle tutuilta pojilta.Sen verran olin oppinut siskoni kolarista etten lähde autoon jossa ei ole takavöitä,niitä oli tuohon aikaan paljon nuorilla.Myöskään juopon kyytiin en lähtisi.
Kun pojat näytti olevan selvinä ja autokin oli isiltä lainattu renault 21 farkku niin hypättiin kyytiin,autoon tulikin sitten viisi henkilöä jo kahden lisäksi,eli yhteensä seitsemän, joista vain ystäväni Tea ja kuski sekä apukuski oli tuttu muut ei.Meidät tytöt tungettiin sitten kolmannelle penkkiriville kun parhaat paikat varattiin.Tuossa autossa on siinä tavaratilan lisäistuimilla sellaiset kiinteät turvavyöt jotka piti säätää sopiviksi.
Sitten matkalla kuski suistui ulos vaikkei mitenkään kaahaillut,auto osui puuhun ja siitä ympäri kerran.Seuraava muistikuva on kun autossa on vain kuski joka huutaa kauhuissaan ja kivuissaan.Vieressä Tea on elottoman näköinen ja muut pojat ovat lentäneet ulos.Ulossuistuneista yksi kuoli kaksi sai pahat vammat,kuski oli viikon sairaalassa,Tea sai aivotärähdyksen mutta muutoin oli kunnossa samoin minä.
Tän kolarin jälkeen olen kiittänyt turvavöitä jotka pelasti minut ja Tean,oli onni että maltettiin säätää ne sopiviksi.Ikävä vaan ettei siskoa jossittelu tuo takaisin.
Eipä kolarit jätä meitä rauhaan kun viime talvena törmäsin juoppoon joka tuli sivusta eteeni,nyt oli lapseni 2v ja 4v mukana tietysti turvaistuimissa.Juoppopoika loukkaantui pahoin mutta me emme kiitos turvalaitteiden.
Kolarit vainoaa minua
13
4503
Vastaukset
- kiitos....
Onneksi sinulla oli vyö kiinni.
Muistatko millaisia turvaistuimia sun laspet käytti?
Oliko ne selkä vai kasvot menosuunassa?- lapinvuokko
Oltiin tulossa silloin kaupasta kotiin eli suht lyhyt matka mutta kokemus on osoittanut etten halua lipsua turvalaitteista lyhyelläkään matkalla.Laitoin lapset turvaistuimiin ja vyöt tiukalle kuten aina,kaksivuotias oli takana selkä menosuuntaan britax two wayssa ja nelivuotias samaisessa istuintyypissä kasvot eteenpäin omissa vöissään.Vanhempi lapsi on kolarin jälkeen ollut hieman poissaoleva ja kärsinyt keskittymisvaikeuksista,mutta lääkärin mukaan ne ei pitäisi olla fyysisiä vammoja.
Kolaripaikalla huolena oli lapseni mutta en voinut olla näkemättä vastapuolta,tuo poika kasvot verissä ja veren tahrima rinta,kun kylkiluiden päät oli repinyt rinnan puhki.En voi kun ihmetellä miksi sen turvavyön käyttö on niin vaikeaa.
No ettei kukaan pääse leukailemaan niin sanottakoon että tuo pojan auto oli 80 luvun alun corolla kun meillä taas uusi tilaauto.Mutta kun tuo poju jäi kuitenkin henkiin niin olisi turvavyö hänelläkin vähentänyt tuskan määrää,vaikkei olisikaan kokonaan voinut estää vammoja. - kiitos...
lapinvuokko kirjoitti:
Oltiin tulossa silloin kaupasta kotiin eli suht lyhyt matka mutta kokemus on osoittanut etten halua lipsua turvalaitteista lyhyelläkään matkalla.Laitoin lapset turvaistuimiin ja vyöt tiukalle kuten aina,kaksivuotias oli takana selkä menosuuntaan britax two wayssa ja nelivuotias samaisessa istuintyypissä kasvot eteenpäin omissa vöissään.Vanhempi lapsi on kolarin jälkeen ollut hieman poissaoleva ja kärsinyt keskittymisvaikeuksista,mutta lääkärin mukaan ne ei pitäisi olla fyysisiä vammoja.
Kolaripaikalla huolena oli lapseni mutta en voinut olla näkemättä vastapuolta,tuo poika kasvot verissä ja veren tahrima rinta,kun kylkiluiden päät oli repinyt rinnan puhki.En voi kun ihmetellä miksi sen turvavyön käyttö on niin vaikeaa.
No ettei kukaan pääse leukailemaan niin sanottakoon että tuo pojan auto oli 80 luvun alun corolla kun meillä taas uusi tilaauto.Mutta kun tuo poju jäi kuitenkin henkiin niin olisi turvavyö hänelläkin vähentänyt tuskan määrää,vaikkei olisikaan kokonaan voinut estää vammoja.Onneksi istuimet suojasi hyvin, menikö ne vaihtoon?
- lapinvuokko
kiitos... kirjoitti:
Onneksi istuimet suojasi hyvin, menikö ne vaihtoon?
Koko auto ja istuimet meni vakuutuksesta korvattavaksi,sen verran paha oli kolari.
- jeah.
lapinvuokko kirjoitti:
Oltiin tulossa silloin kaupasta kotiin eli suht lyhyt matka mutta kokemus on osoittanut etten halua lipsua turvalaitteista lyhyelläkään matkalla.Laitoin lapset turvaistuimiin ja vyöt tiukalle kuten aina,kaksivuotias oli takana selkä menosuuntaan britax two wayssa ja nelivuotias samaisessa istuintyypissä kasvot eteenpäin omissa vöissään.Vanhempi lapsi on kolarin jälkeen ollut hieman poissaoleva ja kärsinyt keskittymisvaikeuksista,mutta lääkärin mukaan ne ei pitäisi olla fyysisiä vammoja.
Kolaripaikalla huolena oli lapseni mutta en voinut olla näkemättä vastapuolta,tuo poika kasvot verissä ja veren tahrima rinta,kun kylkiluiden päät oli repinyt rinnan puhki.En voi kun ihmetellä miksi sen turvavyön käyttö on niin vaikeaa.
No ettei kukaan pääse leukailemaan niin sanottakoon että tuo pojan auto oli 80 luvun alun corolla kun meillä taas uusi tilaauto.Mutta kun tuo poju jäi kuitenkin henkiin niin olisi turvavyö hänelläkin vähentänyt tuskan määrää,vaikkei olisikaan kokonaan voinut estää vammoja.Että eliittiauto pelasti teidät vai sitten?
- xxxzz
millanen on kiinteä käsisäätönen turvavyö.
- aaaggh
Eipä taida pojulla olla ikää kun ei sellaista oo nähnyt,olihan niitä 80 luvulla useissa autoissa takana esim nissan cherry,daihatsu charade mm.Se on ns. kiinteä vyö.
- jokca
tosiaan noi kolarit vainoaa teitä...mun siskoni on kanssa "kirottu" (no ei sentään!) mutta aina tammikuun 14 päivä se joutuu saraalaan ilman sen kummempaa syytä! Outoa?
- tse
tsemppiä sinulle toivotan elämääsi :)
Oletko hakenut mistään apua?
Ajattelin että nuo ovat sen verran mieltä vaivaavia isoja asioita, että voisi olla hyväksi jos jostain saisi apua.
Voimia!
- caurio
...olen ollut, vaikkei itselläni ole edes ajokorttia.
- tarkempia tutkimuksia
tunnen psykiatrin, joka silloin tällöin taistelee oikeutta myöten siitä, että kolareista voi tulla aivovammoja!!!
Ei se lievä aivovamma tarkoita sitä, että ihminen muuttuu ihan tiedottomaksi sairaalatapaukseksi.
Se lieväkin aivovamma voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin.
Viimeistään koulunkäynti ongelmissa sitten muistellaan niitä aikaisempia hoitamattomia vammoja.
Pään retkahtaminen kolarissa voi todella aiheuttaa aivoihin tai niskaan erilaisia paineita ja venähdyksiä jne.
On paljon ihmisiä, jotka kävelevät kolaripaikalta itse ambulanssiin. Käyvät nopeasti tutkimuksissa ja pääsevät samana päivänä sairaalasta pois.
Vakuutusyhtiön kanssa on vaikea neuvotella pari vuotta tapahtuman jälkeen. Siis jos vain kotona kärvistellään se pari vuotta. - jäärata
tarkempia tutkimuksia kirjoitti:
tunnen psykiatrin, joka silloin tällöin taistelee oikeutta myöten siitä, että kolareista voi tulla aivovammoja!!!
Ei se lievä aivovamma tarkoita sitä, että ihminen muuttuu ihan tiedottomaksi sairaalatapaukseksi.
Se lieväkin aivovamma voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin.
Viimeistään koulunkäynti ongelmissa sitten muistellaan niitä aikaisempia hoitamattomia vammoja.
Pään retkahtaminen kolarissa voi todella aiheuttaa aivoihin tai niskaan erilaisia paineita ja venähdyksiä jne.
On paljon ihmisiä, jotka kävelevät kolaripaikalta itse ambulanssiin. Käyvät nopeasti tutkimuksissa ja pääsevät samana päivänä sairaalasta pois.
Vakuutusyhtiön kanssa on vaikea neuvotella pari vuotta tapahtuman jälkeen. Siis jos vain kotona kärvistellään se pari vuotta.Turvavyön käyttö kyllä kannattaa, pienemmilläkin nopeuksilla ja lyhyilläkin matkoilla!
Oma tarinani (vaikkei kenellekään niin kauhean pahasti käynyt, mutta silti)
Ajelimme n.vuosi sitten jääradalla. Autona oli Sierra 84-vuosimallia. Radalla oli yhteensä 4autoa silloin enimmäkseen 70 ja 80 luvun pehmeäpeltisiä japseja :). Ajelin Sierralla 3henkilöä kyyttissä suoralla johon yhtyi toinen vieressä ollut suora. Vauhti oli noin 80km/h. Säädin siinä sitten soitinta tai jotain enkä katsellut sitä kohtaa missä radat yhtyvät. Yht-äkkiä kaverini huutaa VARO! silloin oli muistaakseni jarrutusmatkaa jäljellä parin auton pituuden verran. Vaistomaisesti käänsin penkkaan mutta sillä kohtaa penkka oli hyppyrimäinen ja jäinen. Auto lensi siittä ja veti pari kierrosta katon kautta. Minä löin rintani rattiin ja pääni lasiin seurauksena 2murtunutta kylkiluuta ja aivotärähdys, apparinpaikalla istunut kaverini lensi ulos autosta (sierran ovi ei ollut koskaan pysynyt kunnolla kiinni) seurauksena: käsi pahasti murtunut ja jalassa hiusmurtuma. takapenkillä toinen satutti päänsä ja sai jotain pieniä nyrjähdyksiä ym, toiselle ei käynyt mitään.
Turvavyö olisi säästänyt ainakin minut ja etupenkillä istuneen kaverini noilta vammoilta, jotain lievempää olisi varmaan tullut. Tosin tuossa onnettomuudessa olisi voinut käydä paljon pahemminkin. Turvavyötä siis kannattaa käyttä liikenteessä ja muuallakin. Ja auton kuntoa kannattaa kans katsoa hieman myös pelto/jääauton: ovien oltava kunnossa,penkkien kunnolla kiinni mahdollisimman vähän irtotavaraa ja auto ei saa olla läpimätä!
- Vuonna 2006
Itsekin olen joutunut ikävin tilanteisiin.. Tunnen siitä illasta syyllisyyttä koko lopun elämäni.. Kello oli noin 10 illalla kun oltiin kavereiden kanssa ajelemassa kevareilla. Itse olin juuri saanut suht uuden 2-tahti ktm exc joka sitten kulki niin perkeleesti liikaa.. muistikuvani on niin hirveä.. Ajoin toisena meidän omassa letkassa, meitä oli letkassa kait 6-8 pyörää. Oli ilta, tie oli liukas, mutta eihän me hurjapäät sitä silloin ajateltu kun lähdimme kiihdyttämään pitkällä suoralla. Olin ensimmäisten joukossa juuri hiljentämässä vauhtia, kun näin että takaa tulee joku 2-pyöränen ohi, noh painoin sitte kaasua ja vauhti nousi taas siihen 145-150 km/h. Kyydissäni oli joku kaverin kaveri, todella mukavan tuntuinen jätkä johon halusin tutustua paremmin. Mutta siinä sitten 150 km/h vauhdeissa katsoin, että kyllä se toinen kevareilla taakse jäi, kunnes näin loivan mutkan. Ehdin tiputtaa vauhtia reiluun 135 km/h kun katsoin peiliä, ja 2-3 sekuntia myöhemmin sitten rysähti.. Pyörä lähti alta.. Takapää edellä.. menetin tajuntani varmaan viimeistään silloin kun lensin pyörän kanssa ojan pohjalle. Heräsin sairaalasta ja sain kuulla kammottavan uutiset.. Kaverin kaverini Marko ei ollut selvinnyt kolarista, vaan takanamme ajanut kevari oli ajanut markon päälle ja suistunut itsekin pois tieltä. Hänellä oli myös hengenvaaralliset vammat, kuten minulla. Minulla oli pää veressä koska kypärä oli mennyt pirstaleiksi kun olin lyönyt sen johonkin. Vasen jalka oli täysin rikki. Luut sohottivat ulos polvesta. Minulla oli murtunut myös muutama kylkiluu ja solisluu. Minua vaivaa koko loppuelämäni se, että minun takiani 16-vuotiaan markon elämä loppui niin lyhyeen.. Tunnen siitä syyllisyyttä koko loppuelämäni. Ja kevarista nyt ei mitään jäänyt jäljelle. Tämä on niin vaikeaa elää tälläisen asian kanssa.. Minun törppöilyn takia kuoli ihminen.. En voi ikinä antaa sitä itselleni anteeksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606664- 1003432
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.262750- 212428
- 271953
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3571832- 251670
- 321518
- 491492
- 111472