Varjoisia kujia kuljin,
tietämättäni sinua etsien.
Vieraita kasvoja,
vieraita ääniä,
horjuvien askelten etenemistä.
Lukematon määrä
kylvettyjä kyyneleitä,
lohdutuksetonta itkua öihin,
kunnes tulit
ja pääsin sylisi suojiin.
Sinä olet tässä,
eilinen on vieras.
Juonteeni entisestään syventyneet,
mutta suudelmasi antavat unohduksen,
vaikka suola niissä vielä kirveltää.
Anna meille ikuisuus.
tietämättäni sinua etsien.
Vieraita kasvoja,
vieraita ääniä,
horjuvien askelten etenemistä.
Lukematon määrä
kylvettyjä kyyneleitä,
lohdutuksetonta itkua öihin,
kunnes tulit
ja pääsin sylisi suojiin.
Sinä olet tässä,
eilinen on vieras.
Juonteeni entisestään syventyneet,
mutta suudelmasi antavat unohduksen,
vaikka suola niissä vielä kirveltää.
Anna meille ikuisuus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
anovat pientä palasta onnea, Sinä pyydät ikuisuutta.
Hienoista kielikuvista koostuva runo, vain tuo viimeisen lause on tarpeeton. Sama muuten tuossa edellä olevassa runossa, viimeinen osa tarpeetonta selittelyä. Uskalla lopettaa siihen, kun runon ydin on tullut selväksi.
niin, en tiedä mistä syövereistä noita sanoja
aamulla oikein syntyi, mieleni myllerryksessä.
Se ikuisuuden saaminen on kuitenkin
epätodellista, sopii kuitenkin toisaalta
runoihin, määrätyillä asioilla on joskus mukavaa
leikitellä olematta mahdollista silti.
Kuule, sitä viimeistä lausetta ei alunperin edes
ollut, mistä lienee siihen sitten viimehetkillä
pompanneen, kukapa tietää.
Kiitos, minä yritän muistaa sinunkin oivat
ohjeistuksesi jatkossa. Kuten olen aina sanonut,
on minulla huono tapa sortua rönsyilyyn, vaikka
tämä runo nyt ei kuitenkaan sitten loppujen lo-
puksi mahdottoman pitkäksi kuitenkaan venähtänyt.
* kiittää, niiaa ja yrittää muistaa *
Eilinen vieras tänään jotain muuta
Ehkä se joka antaa tien helpomman kulkee.
Tässä ja nyt!
Taivas itkee, tiet vaikeat kulkee, mutta kesää kohti... Tiistait, R ! :)
niimpä niin. En tiedä, kovin vaikea tuntuu nyt
tie olevan kulkea, jaksa on melkoisen loppu
oikeesti, ja siksi en ole täälläkään ollut.
Yritän kovasti kompuroida eteenpäin, upottaa it-
seäni teksteihin, ja tämä nyt todella syntyi
aamun jumalattoman aikaisina tunteina.
Aurinko paistaa, lumet häviää silmissä ja
liukasta on, ei ollut mihinkään metsäteille
koiran kanssa asiaa, luistinratoja kaikki tyynni.
Parempaa päivää sinne, ja kessee kohti.
* kiittää *
Lainattua, mutta jotenkin sopi sinulle laittaa siskosein sielujen.
Olet ihana runoilija kiitos.
Aurinko paistaa sielläkin, olet niin liki.
ihana lainaus :)
Kiitän mitä lämpimimmin, nyt syntyi tällaista
elämän potkiessa pahemmasti päähän.
Ei anna äitee periks, yrittää niin pirusti
porskuttaa eteenpäin " polvet verillä "
Paistaahan se aurinko, pikkanen toivonkipinä
tulee sen säteistä.
Pentuni, uskollinen sellainen.
Kyllä minä huomenna palaan, toivottavasti olen
edes hitusen korkeammalla.
* liki, liki *
kesäinen kuja meitä vie,
kuljemme,nauramme,
kujeilemme,,,
niittyjen tuoksu,se meitä hurmaa
tunnemme kerrankin,mitä on toistemme läheisyys
Sinä naurat minulle,
punastun ja ujosti vastaan
Voi miten me näin,tosikot,
riehaannuimme
Ja vielä sylikkäin,,,
ps.kiitos kauniista runostasi
oi, miten soma runo. Tuohan olisi ollut kelpo
ihan palstallekkin omanaan.
" tunnemme kerrankin, mitä on toistemme
läheisyys "
Herttainen lause, kuin seuraava säekin - koko
runo.
Kiitos kuuluu sinulle.
Hyvää kevään jatkoa, aurinkoa ja rakkautta
runsain mitoin sinulle toivon.
Rellutarelle
Kun kuljet kujilla iltaisin
etsien ystävää aarmasta
joukosta kasvojen monien
outojen ja somien
tulet löytämään ystäväs uudelleen
ja hänet syliisi otat suudellen
Hyvää jatkoa runon maailmassa / ec
Monien kasvojen joukosta,
löytyy aina yhdet
muita tärkeämmät.
Syli on niin suloinen,
turva ja autuus.
Kiitos vakava riimeistäsi, joskus tämä elämä
vain tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, ja
pitää yrittää runoissa löytää ainakin se hyvyys
ja rakkaus, jos se muuten onkin karkuteillä.
Runoja kyllä syntyy, taitaa syntyä vielä
enemmän kuin seesteisenä aikana, katsotaan mitä
huominen eteemme tuo.
Olkoon päiväsi hyvä ec.
Hiljaa,aivan hiljaa.
Kuule ajattomuuden henkäys,
vaimennetut sanat.
Etsi totuutta,rauhaa itsestäsi.
Osaatko arvostaa sitä?
kun on niin aikaista vielä, ettet säikähdä siellä
unesi keskellä.
Aivan mahtava teksti sinulta MK,
wautsiwau, huh - tässähän ihan herkistyy näin aa-
musta, kun silmissä on vielä unta ja mielikin on
kovin haperoinen yön jäljiltä.
Mahdottoman kaunis kiitos, pidin ihan oikeesti
noista lauseista, niissä huokui jonkinlainen
rauha, yön hiljaisuutta.
* kohta pitäs jo kömpiä sängystä pois, haista -
kahvi tuoksahtelee, kohtaa sieraimesi ...