Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot, mutta myös rapistuvat pientalot voivat jäädä omistajien käsiin.
- Suomessa on tällä hetkellä noin 35 000 kerrostaloasuntoa, jotka odottavat peruskorjausta. Niistä ehkä 15 prosenttia eli 4 000 - 5 000 asuntoa sijaitsee muuttotappioalueilla, kertoo hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen Vahanen Yhtiöistä. Konserni on erikoistunut muun muassa korjausrakentamiseen.
Taantuvilla alueilla asunnoille ei ole enää kysyntää, ja niiden korjaaminen on kalliimpaa kuin kiinteistön jäännösarvo.
- Asunnot käyvät yksinkertaisesti arvottomiksi, Vahanen kuvailee.
Hän muistuttaa että edessä on monta henkilökohtaista katastrofia. Suomalaisten varallisuudesta suuri osa on kiinni asunnoissa.
- Tuntuu melkein perusoikeuksien vastaiselta, että muuttotappioalueilla ihmiset ajetaan varattomiksi ilman omaa syytä, Vahanen sanoo.
Vanhoille taloille uusiokäyttöä
Vahasen mukaan väestön siirtyminen maaseudulta muutamille kasvualueille näyttää vain jatkuvat. Viimeksi Vaasan yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että väestö pakkautuu pääkaupunkiseudun lisäksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.
Vanhojen kiinteistöjen rapistuminen on ongelma lähes kaikkialla muualla Suomessa, myös Väli-Suomen kaupungeissa.
Hänen mukaansa kuntien pitäisi pikaisesti herätä asiassa, ja miettiä asunnoille uusia käyttökohteita.
- Yksi ongelma mutta samalla mahdollisuus on se, että muuttotappioalueilla väki ikääntyy. Palveluja joudutaan karsimaan eikä kunnilla ole varaa esimerkiksi vuokra-asuntojen korjaukseen. Ensimmäiset talot onkin jo tämän takia purettu.
Vahasen mukaan vanhoja kiinteistöjä voitaisiinkin muuttaa senioriasunnoiksi tai kuntoutuskeskuksiksi. Tällä tavoin voitaisiin pidentää vanhusten mahdollisuuksia asua kotonaan.
Toinen uusiokäytön muoto vanhoille asunnoille olisivat loma-asunnot.
- Esimerkiksi Kemijärvellä kerrostaloja on jo korjattu loma-asunnoiksi. Myös pientaloja voisi osin muuttaa vapaa-ajan käyttöön.
Kaavoitus tukemaan vanhoja asuinalueita
Vahasen mukaan kuntien pitäisi huomioida vanha asuntokanta myös kaavoituksessa.
- Jos alueen väestönkasvu on nollassa, kaavoitusta ja sen mukana palveluja pitäisi ohjata jo rakennetuille alueille eikä kaavoittaa uusia rakennusalueita, hän sanoo. Muuten kaavoituskin vauhdittaa vanhan kiinteistökannan käymistä arvottomaksi.
Vahasen mukaan kunnissa pitää hyväksyä, että kaikkia kiinteistöjä ei enää voida kunnostaa.
Suomi jakautuu jo kolmeen ryhmään. Kasvukeskuksissa rakennetaan uutta ja vanhoja kiinteistöjä korjataan. Se on helppoa, koska asuntojen arvo koko ajan nousee.
Nollakasvun alueilla kiinteistöjä voidaan ylläpitää enää tarvittava määrä. Asunnot pidetään käyttökunnossa, mutta niiden arvoa, esimerkiksi asumisen tasoa, ei enää kannata nostaa. Osassa alueista on edessä myös rapistuvien kiinteistöjen alasajo.
- Suomessa on tällä hetkellä noin 35 000 kerrostaloasuntoa, jotka odottavat peruskorjausta. Niistä ehkä 15 prosenttia eli 4 000 - 5 000 asuntoa sijaitsee muuttotappioalueilla, kertoo hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen Vahanen Yhtiöistä. Konserni on erikoistunut muun muassa korjausrakentamiseen.
Taantuvilla alueilla asunnoille ei ole enää kysyntää, ja niiden korjaaminen on kalliimpaa kuin kiinteistön jäännösarvo.
- Asunnot käyvät yksinkertaisesti arvottomiksi, Vahanen kuvailee.
Hän muistuttaa että edessä on monta henkilökohtaista katastrofia. Suomalaisten varallisuudesta suuri osa on kiinni asunnoissa.
- Tuntuu melkein perusoikeuksien vastaiselta, että muuttotappioalueilla ihmiset ajetaan varattomiksi ilman omaa syytä, Vahanen sanoo.
Vanhoille taloille uusiokäyttöä
Vahasen mukaan väestön siirtyminen maaseudulta muutamille kasvualueille näyttää vain jatkuvat. Viimeksi Vaasan yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että väestö pakkautuu pääkaupunkiseudun lisäksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.
Vanhojen kiinteistöjen rapistuminen on ongelma lähes kaikkialla muualla Suomessa, myös Väli-Suomen kaupungeissa.
Hänen mukaansa kuntien pitäisi pikaisesti herätä asiassa, ja miettiä asunnoille uusia käyttökohteita.
- Yksi ongelma mutta samalla mahdollisuus on se, että muuttotappioalueilla väki ikääntyy. Palveluja joudutaan karsimaan eikä kunnilla ole varaa esimerkiksi vuokra-asuntojen korjaukseen. Ensimmäiset talot onkin jo tämän takia purettu.
Vahasen mukaan vanhoja kiinteistöjä voitaisiinkin muuttaa senioriasunnoiksi tai kuntoutuskeskuksiksi. Tällä tavoin voitaisiin pidentää vanhusten mahdollisuuksia asua kotonaan.
Toinen uusiokäytön muoto vanhoille asunnoille olisivat loma-asunnot.
- Esimerkiksi Kemijärvellä kerrostaloja on jo korjattu loma-asunnoiksi. Myös pientaloja voisi osin muuttaa vapaa-ajan käyttöön.
Kaavoitus tukemaan vanhoja asuinalueita
Vahasen mukaan kuntien pitäisi huomioida vanha asuntokanta myös kaavoituksessa.
- Jos alueen väestönkasvu on nollassa, kaavoitusta ja sen mukana palveluja pitäisi ohjata jo rakennetuille alueille eikä kaavoittaa uusia rakennusalueita, hän sanoo. Muuten kaavoituskin vauhdittaa vanhan kiinteistökannan käymistä arvottomaksi.
Vahasen mukaan kunnissa pitää hyväksyä, että kaikkia kiinteistöjä ei enää voida kunnostaa.
Suomi jakautuu jo kolmeen ryhmään. Kasvukeskuksissa rakennetaan uutta ja vanhoja kiinteistöjä korjataan. Se on helppoa, koska asuntojen arvo koko ajan nousee.
Nollakasvun alueilla kiinteistöjä voidaan ylläpitää enää tarvittava määrä. Asunnot pidetään käyttökunnossa, mutta niiden arvoa, esimerkiksi asumisen tasoa, ei enää kannata nostaa. Osassa alueista on edessä myös rapistuvien kiinteistöjen alasajo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aikapommi ei koske vain muuttotappioalueiden vanhoja kerrostaloja vaan Suomesta löytyy runsaasti keskisuuria 25000-100000 asukkaan alueita, joissa on vähintään yksi tai kaksi 60/70-luvulla rakennettua slummialuetta, joihin ei haluta muuttaa alueen huonon maineen takia. Eikä huono maine ole tietenkään ansiotta hankittu.
kaveripiirissä yksi heppu yrittänyt myydä vajaan 70neliön kerrostalo osaketta "ei niin halutulta paikalta" johon putkiremppa suunnitteilla... nyt sieltä oli tullut kustannusarvio kyseisen osakkeen osalta -> 35 000Eur!!!!!!!
TÄYSIN KÄSITTÄMÄTÖN SUMMA!!!!!!
Tähän mennessä isoimmat hinnat mitä olen kuullut ovat liikkuneet 25 000Eur pinnassa... Touhussa ei ole enää järjen hiventäkään!! Remontin hinta on jopa yli puolet asunnon arvosta ja se on vasta ensimmäinen suurempi remontti mitä yhtiöön tehdään...
tehdään?
Pistetään ne tietysti vuokralle. Siellä on hyyryläisen hyvä postata rommausviestejä foorumille.
Ei taida poika paljoa ymmärtää asuntosijoittamisesta. Sijoitusasunto pitää hankkia mahdollisimman hyvältä paikalta, niin että asuntoon on tunkua kun vuokralaista hakee.
tapaukset. Ja rahan tuloa ei voi estää. Itse saan noin 6x vuokran kun olen vuokrannut kalustetun kämpän kunnalle hätämajoitusta varten.