Haluaisin tietoa siitä, mitkä ovat sellaisia syitä, että vanhemmalta voidaan kieltää tapaamiset lapseensa tai millä perusteilla voidaan määrätä tapaamiset järjestettäviksi aina valvotuiksi? Esimerkkinä tulee mieleen sellainen, että voiko lapsen (erityisesti pienen) tapaamiset järjestää ilman valvontaa sellaisen luona, jolla on vakavaa rikostaustaa esim. vakavavista henkirikoksista.
Entä onko tapaamisia toteutettava vastoin lapsen tahtoa, jos lapsi ei halua tapaamisiin ja itkee, raivoaa ja on selvästi muuttumassa tapaamisten takia ahdistuneeksi. Onko tapaamisiin lasta tällaisissa tapauksissa annettava, vaikka ne selvästi ovat lapsen edun vastaisia?
Entä onko tapaamisia toteutettava vastoin lapsen tahtoa, jos lapsi ei halua tapaamisiin ja itkee, raivoaa ja on selvästi muuttumassa tapaamisten takia ahdistuneeksi. Onko tapaamisiin lasta tällaisissa tapauksissa annettava, vaikka ne selvästi ovat lapsen edun vastaisia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
jo maalaisjärkikin sanoo, että AINA lähdetään LAPSEN eduista ! Jos lapsi pelkää tapaamisia ja toista vanhempaansa, ei sellaisia tapaamisia järjestetä. On muistettava että se éi ole velvollisuus vaan LAPSEN oikeus.
jos on rikollista taustaa ja alkoholismia ja muuta rötöstelyä joka voidaan katsoa lapselle haitaksi tai vaaraksi, ei lasta pidä antaa sellaiselle vanhemmalle.
Eli tapaamisia ei toteuteta lapsen tahdon tai turvallisuuden vastaisesti.
Olen keskenkasvuinen pentu. Käyttäydyn ja muodostan mielipiteeni sen mukaan. Lokeroin ihmisiä mm. etnisen/uskonnollisen taustan, sosiaalisen aseman ja terveydentilan perusteella. En ole asiasta pahoillani sitten penninkään edestä.
Jos istunut linnassa=> ei lasten esikuvaksi. Ei isäpuoleksi, ei opettajaksi, ei minkä tahansa kerhon vetäjänä, ei miksikään. Tässä valtakunnassa joutuu kuitenkin törttöilemään aika pahasti jos todellakin on ollut ehdottomassa vankeudessa.
Ja minkäköhän takia ao. tietoa tarvitset, ehkä evätä isän myöhäissyntyisen vietin ? ? ? ? ?
Osaltasi itse päätät, millainen isä lapsensa tapaa; ei ole sanottu, että automattisesti miehen tappanut olisi lapselle vaaraksi. Kannattaiskohan keskustella sos.viraston kanssa, miten tapaamisia voisi järjestellä, vaikka ensin valvotusti. Lähinnä mieleen tulee sellaiset reppanat, jolla on pedofiliasta tuomio tai kovia huumeita käyttävä, joille ei lasta tulisi antaa valvomattomasti.
Ah, lapsen mielihän on helppoa manipulointi alustaa ja jos lähtokutoisesti olet vastaan, niin eihän se lapsikaan "halua" silloin. Ja vain sinäkö se määrittelet lapsen edut, vaikkakin olisit huoltaja; pahimmillaan voi jopa kääntyä sinua vastaan, jatkossa.
Kuten huomaat, asiassa on aina kaksi puolta ja lapsen isälläkin on oikeuksia, sinun "pyristelyistä" huolimatta, nimittäin "linnanvenkulathan" osaa pelin hengen, kun oikeutta aletaan käymään.
, sinä kaappiin lukittu pelokas pikkumies!
En tiedä mitä taustaa vastaa kysyt tai mikä on tilanteesi.
Kerron omani. olen siis tuo ym. yh. Lapsen isän kanssa olin aviossa. Avioeroa hain n. vuoden koska lapsen isä ilmoitti ettei aio antaa sellaista. (Nyky lain säädännössä onneksi siihen ei vars. lupaa tarvita x.ltä)
Huoltajuusoikeudenkäyntiin häntä ei saatu kutsuttua ennen kuin haastemies tavoitti. Elareita ei ole maksanu mitään, päinvastoin vaati niitä minulta. Lapsi on asunut koko eron jälkeisen ajan kokonaan minun luonani. Olen maksanut kaikki lapsen kulut (vakuutus, päivähoito, ruoka, vaatteet, lelut, lääkkeet, lääkärit ym.).
Huoltajuusoikeudenkäynnin päivämäärän "unohti". Tuli paikalle kun tuomari soitti oikeussalista ja pyysi. Tällöin päätti oikeudessa haukkua minut etten ollut muistuttanut.
Yhtään sovittua tapaamista ei ole voitu toteuttaa ilman montaa uudelleen sopimista kun on "unohtanut". Ei vastaa puhelimeen, vaan haluaa tapaamiset päivän varoituajalla kun hänelle sopii.
Loppukaneetti:
Olen yksinhuoltaja. Päätän yksin tapaamisista. (joita ei enää ole yhtään) Saan elatustukea valtiolta.
En valita missään nimessä. Kerron vaan että tällainen tapaus.
Missään tapauksessa en kannata vaihtoehtoa jossa lapsen ja isän tapaamisia rajattaisiin. Mutta on tilanteita joissa ei ole vaihtoehtoja. vaikeaa on löytää se kohta missä on oma viha ja katkeruus ja päästä sen yli. Onneksi lastensuojeluviranomaiset auttavat.