Sain eilen päätöksen osatyökyvyttömyys eläkkeestä,en osaa sanoin kuvata tunnetta mikä minulla oli kun kuoren avasin ja päätös oli myönteinen.Oli itku silmäkulmassa,oli ilo,huojentunut olo ja silti tyhjäkin olo..vaikea selittää,on myös huoli tulevaisuudesta.(minulla on yksi nuori vielä huollettavana)Uskon että jonkinlainen työ on tehtävä itsensä kanssa taas kerran ja todettava kuten monasti ennenkin että kyllä tämä tästä..Olen vielä "puolittain"työelämässä, vuoroviikoin,näin kokeilen eteenpäin,jos jaksaisi paremmin.Mitä ajatuksia teillä oli kun jäitte osa/koko eläkkeelle?Tämä on uusi elämäntilanne ja olisi mukava lukea kokemuksistanne.
Uusi elämäntilanne
Saara - 07
12853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tilanne aika lailla erilainen kuin itselläni. Jäin "koko"eläkkeelle, sinä jatkat vielä. Mutta sama tunne oli minulla, ilo ja huojennus. Se on ohi lopullisesti. Menihän siihen aikaa ennenkuin tottui kiireettömyyteen. Tosin tilalle tuli muita kiireitä, mieluisia. Nyt aika on omaa ja siihen eivät muut voi puuttua. Työstä saadut ystävät jäivät. Meilaamme, soittelemme, tapaamme. Ja kaikki laskevat viikkoja, päiviä omaan "vapautumiseensa".
Uskon että pärjäät. Tee vaikka mielessäsi lista plussista ja miinuksista. Huomaat että plussalista on pidempi.
osaaikaeläkettä,mutta siinä varmaan on hyvä totutella eläkkeelle siirtymistä.Jouduin ensin työttömäki,sitten työttömyyseläkkeelle ja eläkkeelle.Nykyään on kerhoja joihin voi mennä.Matkustelen,luen,tietokone,käsityöt,lastenlapset.Monesti tuntuu että päivä ei riitä kaikkeen.Toivon että vapaaajallesi löytyy hyviä harrastuksia ja aikasi kuluu.
heti, kun se oli mahdollista eli 56-vuotiaana. Minulla oli vaativa työ ja tuolloin hankala pomo. Oli aikaa tehdä muutakin kuin työtä, olin mm. kunnallispolitiikassa yhden kauden. Lisäksi ehdin olla enemmän mieheni kanssa. Se oli hyvä, sillä hän kuoli äkillisesti ennen kuin jäin kokonaan eläkkeelle. Nytkään minulla ei ole työstä puutetta, hoitelen erinäisiä hommia mieheni jälkeen ja teen keikkaa työnantajalle. On ihanaa, kun ei tarvitse elää herätyskelloaikaa. Nauti Sinäkin- elämä on tässä ja nyt.
Omalla kohdallani muutos oli suhteellisen raju. Siirtyä kiireisestä asiakas palvelusta, ensimäistä kertaa elämässäni, ns. "kotirouvaksi".
Ensimäiset viikot tuntuivat lähinnä lomailulta, vaikka elämän muutokseen kuului myöskin muuttaminen, ei vain asunnosta toiseen, vaan kokonaan uuteen maahan.
Pikkuhiljaa uutta kotia kunnostaessa meni aikakin kuin siivillä. Vähitellen tuli kuvaan mukaan myöskin jo kauan paitsiossa olleet käsityöt, samoin kuin oli taas aikaa lukemiseen, ulkoiluun ja kaikkeen muuhunkin mukavaan.
Ihana tunne aamulla oli se, ettei herätyskellon kilinä ollut ensimäinen tajuntaan tunkeutuva havainto.
Tässä vaiheessa eläkkeelle jäämisestä on aikaa jo noi puolitoista vuotta. Ihmeellistä kyllä ei vielä koskaan ole tullut pitkäveteistä päivää.
Mahdollisuus matkusteluun on tietenkin ollut suurena apuna sopeutumiselle.
Sinulla on mahdollisuus "pehmeään laskuun", nauti siitä ja totuttele kaikessa rauhassa uuteen uljaaseen elämään!
Tein arkisin joka päivä viisi tuntia töitä. Tykkäsin järjestelystä. Tulot hieman laskivat, mutta ei niin, että olisin joutunut luopumaan jostain. Nyt olen jo ollut työeläkkeellä yli 7 vuotta. Olen yrittänyt arvioida olisiko minusta vielä työhön ja tullut siihen tulokseen ettei onnistuisi. Työelämässä olin 1952 - 2000. Eiköhän tuo riitä.
Totuttelua varmaan vaatii,olen ikäni ollut töissä,aloittelin lapsenlikkana 14 vuotiaana ja siitä se jatkui.Tämä "sekava"olotila kai johtuu että on niin uusi tilanne että osan kuukautta on kotona.Kyllä olen laittanut tässä elämäni hyviä ja huonoja asioita paperillekkin ja kyllä sieltä plussaa paljon löytyy.Huomasin että samanlaista huojennustakin ja iloa löytyi,kun itellä oli jne..joltain kirjoittajalta.Kyllä se tunne myös vahvistui että olen oikean ratkaisun tehnyt.Vaikka ympäristöstä varmaan tulee monenmoista kommenttia,he kun pakkaavat niin hyvin tietää mikä muille on hyväksi.Uskon että nautin kun pääsen vain alkuun kevät ja kesä edessä..Hyvää kevään jatkoa teille,palailen palstalle vielä kertoileen mitä kuuluu.
aikaeläkkeellä jo melkein vuoden. Vielä vähän yli vuosi lisää ja "täysipäinen" eläkeaika odottaa. Moni eläkkeellä oleva on alkanut varoitella, että sitten ne kiireet vasta alkavat kun jää täysiaikaiselle eläkkeelle. Sitä olen ihmetellyt, että mitähän he ovat töissä ollessaan puuhaileet...kiireet alkavat vasta sitten kun niiden, kaiken järjen mukaan, pitäisi vähentyä. Tälläkin hetkellä on niin, että kun olen eläkejaksolla, niin minulla ei ole kiire minnekään, mutta ollessani töissä homma kyllä piisaa, joskus ihan kiireenkin kanssa.
helpotus oli kun eläkkeelle pääsin. Ei kellon orjuutta, ei jatkuvasti kiusaavaa pomoa jonka silmätikkuna olin 30 v, ei narsistia työparina 25 v kärsimyksen jäkeen. Tunne oli sanoin kuvaamaton: SE ON TÄYTETTY!
useita vuosia työttömänä. Kyllä aika meni mutta jatkuva pelko jostain helvetin jonninjoutavasta kurssista tai muusta risusavotta ja vastaavasta näennäistyöstä, eikä saisi matkustaa oikein minnekään. Kyllä helpotti, kun pääsin eläkkeelle, pois työvoimakiusaustoimiston kirjoilta täyttämästä heidän "työtön työtön" lappujansa. Se on kyllä pahin työttömien vihollinen.
Nyt voi matkustella vapaasti, eikä ole mitään huolia, kertakaikkiaan elämän parhainta aikaa, kun terveyskin on tallella.
Kun jäin vapaaehtoisesti varhaiseläkkeelle perhesyistä, tuntui jotenkin hävettävältä mennä ulos asioille muitten työaikana. Ikäänkuin syyllistyin siitä, että kehtasin olla poissa töistä. Nyt kun siitä jo on vuosia, kaipaan säännöllisiä hommia. Ei siksi että en saisi aikaani kulumaan, minulla on harrastuksia ja lastenlapsia, mökkielämää ym. Onneksi olenkin löytänyt uusia mahdollisuuksia.
Uusihan se on tuo elämäntilanne, mutta Ah, niin nautittava. Helposti siihen tottuu.
Itse jäin ensin osa-aikaeläkkeelle ja kahden vuoden päästä "koko"eläkkeelle. Molemmissa tapauksissa tunne oli hieno. Paras tapa tällainen 'pehmeä lasku' töistä reserviin. Kuten kaikista ketjun kirjoituksista näkyy, kukaan ei kadu ratkaisuaan, ja kaikilla aika kuluu hyvin.
Itseltäni ei riitä aikaa mihinkään eläkeläiskerhoihin. Muu tavanomainen kotipuuhastelu, jotkin kulttuririennot ja matkustelukin vievät kaiken ajan, niin, että kiirettä välillä pukkaa. No, ei-kelloonsidottu eläkeläinen ehkä tekee puuhansa vähän hitaammin, kuin ennen. Siitä ehkä johtuu, että vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää.
Joka tapauksessa: HIENOA AIKAA.
Onnittelut Sinulle Saara
Kiitos,oli mukava lukea erilaisia tapoja viettää vaapaa aikaa ja tunteet oli monella samanlaiset,huojentuneen,
varovaisen,onnellisia.Tyytyväisiä kaikki tuntuivat olevan,eräs kirjoittaja oli loytänyt uusia asioita arkeensa,tekisi mieleni kysyä mitä ja mistä..jos sais uusia vinkkejä,mökki minullakin on,ja siellä aikaa kuluu enempi.Asun pienellä ja uudella paikkakunnalla,ystäviä ei ole vielä monia ja ukot heillä kaikilla,että naisystävää etsin.