Tässä samat kysymykset Odottelevalle... (en oikein tiedä mitä kautta sinut löytää.)
Olen lukenut viestejäsi ja ne ovat todella surullista luettavaa, miten joillekin voikin käydä noin. Kiitos, että olet välittänyt omat tuntemuksesi muillekin...pistää miettimään leikkaukseen menoa. Minua kiinnostaa mitkä olivat silmiesi lähtöarvot ja minkä ikäinen olet? Missä kävit leikattavana? Ja kuinka sinä/silmäsi nyt jakselevat?
Olen lukenut viestejäsi ja ne ovat todella surullista luettavaa, miten joillekin voikin käydä noin. Kiitos, että olet välittänyt omat tuntemuksesi muillekin...pistää miettimään leikkaukseen menoa. Minua kiinnostaa mitkä olivat silmiesi lähtöarvot ja minkä ikäinen olet? Missä kävit leikattavana? Ja kuinka sinä/silmäsi nyt jakselevat?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei!
Kiitos viestistäsi. Olen oikein tyytyväinen, että ihmiset ovat lukeneet kirjoituksiani. Toivon tosiaan, että ihmiset lukevat kirjoitukseni ja sitten vasta miettivät, ovatko valmiit riskeeraamaan omat silmänsä. Minä luulin, että kyse on vain pienestä operaatiosta, mutta kaikki meni elämässäni päälaelleen.
Olen ollut pitkään poissa tältä palstalta, koska elämäni silmäleikkauksen jälkeen on ollut yhtä helvettiä!! Lokakuussa kun olin ekassa leikkauksessa, niin siitä saakka silmiäni kirveli ja poltteli tammikuun puoleen väliin saakka. Kun se loppui, jäi uusintaleikattuun silmään vielä särky. Sitä auttamaan asennettiin terapeuttinen piilolinssi, mikä poistettiin viime viikolla silmätulehduksen takia...
Nyt silmät ovat toipumassa tulehduksesta. Uusintaleikatussa silmässä, jossa oli terapeuttinen piilolinssikin, on tällä hetkellä ikäänkuin kalvo. Soitin siitä jo tutulle optikolle. Hän meinasi, että voi johtua silmätulehduksesta tai siihen käytettävistä lääkkeistä. Sovimme, että palaan ensi viikolla asiaan, jos vaiva jatkuu vielä. Itse vähän meinasin, että jos hajataitto on siinä lisääntynyt.
Viimeksi on marraskuussa tarkistettu näkö ja silloin silmät olivat 0.25 ja- 0.50 ja hajataitto toisessa silmässä -0.5. Pidän aina välillä laseja. Kun terapeuttinen piilari poistettiin lauantaina, sen jälkeen silmä on ollut kummallinen. Hainkin lasit taas päähän.
Postitin juuri molempiin iltapäivälehtiin mielipidekirjoitukseni ja liitän sen tähän, sillä se kertoo minun kuulumiseni. Olen vähän yli kolmekymppinen. Leikkaus tehtiin Tampereen Medilaserissa.
Tässä mielipiteeni:
Laserleikkaus vaatii riskinottokykyä
Julkisuudessa puhutaan positiivisesti laserleikkauksista. Itsekin pidin niitä turvallisena tapana päästä eroon silmälaseista. Toisin kuitenkin kävi. Lokakuussa 2006 minulle tehtiin zyoptik-lasik, jonka seurauksena tuli heti seuraavana yönä silmätulehdus. Minulla oli likinäköisyyttä ennen leikkausta –4.5. Leikkauksen seurauksena oli taittovirheen ylikorjaantuminen ja tuloksena oli 2.5 ja hajataitto kolminkertaistui operaatiossa. Tämäkö on sitä nykypäivän huipputekniikkaa, jolla saadaan erittäin tarkka näkö?
Lisäksi minulla alkoi kasvaa epiteeliä läpän alla, joka puhdistettiin uusintaleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen silmiä poltteli ja kirveli yötäpäivää kolme kuukautta, eikä siihen auttanut kuin aika. Oireet olivat niin kovat, että en pystynyt nukkumaan, enkä jaksanut enää keskittyä mihinkään. Elämäniloni oli sammunut. Jouduin olemaan kaksi kuukautta sairaalahoidossa vaikean masennuksen takia.
Linssit olen joutunut uusimaan laseihin kaksi kertaa. Lisäksi jatkuva lääkäreissä ramppaaminen ja lääkkeet ovat aiheuttaneet isot kulut. Sairaslomaa olen saanut lähes vuoden, jotta selviän mm. siitä järkytyksestä, että olen itse vapaaehtoisesti ryhtynyt operaatioon, jossa silmiini on tullut ehkä pysyvät vauriot. Toisessa silmässä lääkäri on todennut näön laadun alenemisen operaation seurauksena. Leikkauksesta on jo yli 5 kuukautta aikaa, eikä yhtään tervettä päivää ole silmissä vielä ollut. Omia silmiä ei kannata riskeerata, sillä uusia ei saa mistään!
Nimimerkki Elämäni suurin virhe