Älkää tuomitko kaikkia "avionrikkojia"!. Saattaa olla moninaisia syitä "pettämiselle". Toisen sairaus ym.voi olla syynä. Itselläni ei rakkautta enää puolisoani kohtaan ole, mutta edelleen välitän mitä hänelle tapahtuu. Suhteeni toiseen mieheen auttaa jaksamaan arkipäivän ja huolehtimaan kaikesta. Olen jo oppinut ilman huonoa omaatuntoa nauttimaan keskusteluista ja läheisyydestä, naisena ja ihmisenä olemisesta. Jokainen tietenkin vastaa omista teoistaan mutta en suosi kuitenkaan kenenkään tuomitsemista missään asiassa. Kaikilla meillä on omat "syntimme".
Tuomitsijat älkää tuomitko
Aviovaimo
121364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meistä ei kukaan ole oikea ihminen sinua tuomitsemaan, se jää sen ainoan ja oikean JUMALAN harkintaan. Synneistä sinun ei tarvitse puhua, synneistä puhuvat ne, jotka himoitsevat toisen omaa, synnillisessa mielessä. Mutta heitän kysymyksen, miksi se synnin huntu on heitetty vai naisen niskalle, miksei mies?. Jos näitäkin sättejä katsoo ja kysyy niin kyllä
siellä isä on ja aviopuoliso!Miksi minäkin tästä aiheesta sain vain mieleeni että nainen se on joka syntiä tekee, niinkö tiukassa on raamattu.???? Vai meistä naisistako sekin on kiinni?
Luuletko että vielä nykyaikana kukaan pelästyy tuollaista sontaa?
ääntelee.
En voi tuomita ketään, mutta se on kyllä alhaisin teko mitä puolisolleen voi koskaan tehdä, on sitten asiat miten hyvänsä. Vaikka asiat olisivat huonostikin, ei se siltikään oikeuta etsimään puolisolta salaa uutta suhdetta. Ja sairauden kohdalla, sairaan ihmisen tukeminen ja mukanaolo hänen sairaudessaan on huomattavasti tärkeämpää kuin mikään ulkopuolinen läheisyys. Itse olen menettänyt yhden itselleni tärkeän ihmisen vaikka olin lähellä, mutta en voinut auttaa mitenkään. Häpeäisin itseäni todella paljon, jos olisin sairauden aikana hakenut lohtua ulkopuolelta.
Pettämisestä kärsii ennemmin tai myöhemmin kaikki osapuolet !
sairautta on niin monenmoista,missä kulkee aikaraja?
5v.? 10v.? 15v.? 20v.?
sinulla on vain tämä yksi elämä ja nauti siitä et tee mitään väärää eihän se niin voi mennä että sinun pitäisi itsesi unohtaa kun kuitenkin pidät huolta toisesta ihmisestä onnea ja hyvää kevättä sinulle
Voimme elää niin ettemme loukkaa toista ihmistä. Jokaisella on oikeus elää, rakastaa ja tulla rakastetuksi - jokaisella on oikeus elää miehenä tai naisena muita ihmisiä kunnioittaen. Jos tapamme toimia tuottaa hyvää itsellemme ja toiselle, sitä keneltäkään pois ottamatta, eläkäämme!!! Seuraava elämämme on kuitenkin arvoitus...
KUSIPÄÄ.
Jos aletaan toisten asioihin puuttumaan, voidaan tuomita kaikki aamupuuron syömättä jättämisestä asti. Mitä tulee avioliittoon, se on kahden ihmisen välinen liitto, kenelläkään muulla ei ole siihen asiaa. Eikä muuten kukaan pääsekään väliin, jos suhde on ok. Jos syystä tai toisesta kolmas osapuoli pääsee liiton katkaisemaan - on silloin oltava joku asia vinossa avioliitossakin, ei pelkästään näissä pettäjissä vaan myös petetyiksi tulijoissa. Joten peiliin katsomisen lisäksi voi katsoa toista silmiin ja kysyä, että missä vika.
Ei ole maan päällä yhtään ainoaa hyväksyttävää syytä pettämiseen. Jos suhteessa ei rakkautta, muttei halua katkaista suhdetta, niin se suhteen jatkamisen syy on myös syy uskollisuuteen. Kyllä suhteen voi katkaista ja silti pitää yhteyttä ja ystävinä pysyä, lähimmäisestä välittää ja auttaa jos on tarvis, vaikka uusi suhde olisi astunut elämään. Pettämiselle ei ole oikeutta missään muodossa, eikä yksikään syy sitä petosta kaunista.
Yhtähyvin joku voi väittää, että murhankin saa tehdä, kun riittävän hyvän syyn keksii.
Ei ole maan päällä yhtään ainoaa hyväksyttävää syytä pettämiseen. Jos suhteessa ei rakkautta, muttei halua katkaista suhdetta, niin se suhteen jatkamisen syy on myös syy uskollisuuteen. Kyllä suhteen voi katkaista ja silti pitää yhteyttä ja ystävinä pysyä, lähimmäisestä välittää ja auttaa jos on tarvis, vaikka uusi suhde olisi astunut elämään. Pettämiselle ei ole oikeutta missään muodossa, eikä yksikään syy sitä petosta kaunista.
Yhtähyvin joku voi väittää, että murhankin saa tehdä, kun riittävän hyvän syyn keksii.
Tämä on nyt tarkoitettu kaikille teille parisuhteessa eläville ja niille, jotka parisuhteessa eläviä vikittelevät.
Onnettomasta tilastasi Avovaimo ja muut vastaavaan tilanteeseen ajautuneet ette voi syyttää ketään muuta kuin itseänne. Miksi helvetissä olette niissä parisuhteissanne!?! Valehtelette miehillenne ja vaimoillenne, poika- ja tyttöystävillenne. Ette osoita kunnioitusta heitä ettekä heidän tunteitaan kohtaan. Ette arvosta pätkän vertaa, vaan valehtelette heille kaikesta. Itseasiassa valehtelette kaikille, myös itsellenne. Jos ette ole teatterinäyttelijöitä, niin miksi helvetissä haluatte elää kulisseissa? Näyttelette onnellisia ja iloisia, kaikki on teillä tosi hyvin, vaikka mikään ei ole miltä todellisuudessa näyttää. Koska itse olette onneton omissa parisuhteeissanne, käytte sitten kuolmaamaan meidän toisten miesten/naisten perään.
Aiheutatte kaikille ympärillä elävillenne pahaaoloa, tuskaa ja surua, vaikka ette sitä itse kehtaa itsellenne myöntää. Rikotte kauniita parisuhteita omien valheidenne takia, koska tartutatte valehtelemisen taudin "keskustelu" kumppaneihisi. Luottamus ihmisten välillä hajoaa ja parisuhteet, jopa hyvin vahvat ja väkevät sellaiset voivat luhistua raunioina maahan.
Oletteko ylpeä aikaansaannoksistanne? Pelkäättekö tulevaisuutta? Oletteko onnellisia?
Teidän ihmisten takia, menettävät jotkut kaiken mitä heillä on. Mikä pahinta, teidän takia toiset menettävät sen, mitä ovat koko elämänsä etsineet, sielunkumppanin. Kiitos teidänlaistenne, minä kyseenalaistan tänä päivänä kaikkea mitä parisuhteessamme tapahtuu. Kyseenalaistan sen alkua, mennyttä, tätä päivää ja huomista. Kyseenalaistan hänen tarkoitusperiään ja aikeitaan minua kohtaan.
Joka aamu olen tiennyt, että voin menettää rakkaimman ihminen tässä kurjassa ja paskaisessa maailmassa. Omaa onneani odotin koko ikäni ja kun viimein löysin hänet, sen oikean, jouduin vielä odottamaan vuoden lisää! Sen vuoden olin kuollut! En nauttinut mistään. Itkin ja itkin ja itkin. Pelkäsin kuollakseni.
En koskaan ole pitänyt häntä itsestäänselvyytenä missään suhteessa. Juuri, kun saatoin myöntää olevani onnellinen tapahtui mitä tapahtui. En kuvitellut, että se syy mikä meidät lopulta voi erilleen ajaa olisi tämä. Vuosi kestettiin, ja sen jälkeen piti kestää mitä vain. Edelleen minä itken ja pelkään kuollakseni. Onko tämä kaikki todella ollut yhtä tyhjän kanssa? Jos minä menetän hänet, minä kuihdun pois.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jos vihaa jotain asiaa tai ihmistä ei koskaan tästä asiasta tai ihmisestä todella pääse eroon, jää kahlituksi. Siksi en ole koskaan aikaisemmin todella voinut sanoa vihaavani mitään. Vasta viimeisen kuukauden aikana olen huomannut vihaavani palavasti ja myrkyllisesti sitä mitä tapahtui. Jäin viimein vangiksi, enkä koskaan enää voi todella olla vapaa.
Te ja teidän tekopyhyytenne ei rakenna mitään. Se repii kaiken maantasalle. Tehkää se, mikä velvollisuutenne on ja kantakaa vastuunne aikuisin ihmisinä. Etsikää onnea, mutta älkää tehkö sitä muiden kustannuksella.
Jos ette muuhun pysty kuin valehtelemiseen, niin menkää ihmiset itseenne ja jääkää sinne.