Morjens! On toki mahdollista, että näihin asioihin löytäisi vastauksen aikaisempia juttuja selailemalla, mutta kirjoitanpa tämän nyt kumminkin, jos vaikka joku lukisi ja viitsisi vastata... :)
Eli taas aiheena on tämä ensimmäisen kirjan kustantaminen. Olen käynyt eri kustantamojen nettisivuilla, missä sanotaan, että tekstejä otetaan vastaan ja että niitä voi lähettää kustantamolle.
Aloinpa tässä sitten miettiä, että onko kirjailijalla mitään oikeuksia, jos hän lähettää kirjansa tällä tävalla kustantamoon. Tai siis että eihän kirjailija ole vielä tehnyt kustantamon kanssa minkäänlaisia sopimuksia, eikä mitenkään muutenkaan suojannut kirjaansa. Onko kirjailijalla ja hänen kirjallaan siis jonkinlainen automaattinen suojaus ja kustantamolla velvollisuus hävittää kirja, jos siitä ei kiinnostuta? Eli rautalangasta väännettynä, onko kirja millään lailla suojattu, jos sen lähettää tällä lailla kustantamoon?
Entä miten järkevää on edes lähettää kirja kustantamoon? Mietin vain, että aika paljonhan sinne taitaa kirjoja tulla, joten todennäköisyys että kirjsta kiinnostutaan, taitaa olla aika minimaalisen pieni...
Minusta olisi myös kiva kuulla, onko joku saanut kirjansa tällä tavalla julkaistua? Näinkö kaikki kirjailijat aloittavat, näinkö he nousevat pinnalle, vai saadaanko oma kirja kustannettua yleensä jotakin ihan muuta kautta?
Ja sitten vielä: entä jos nyt sellainen mieletön säkä kävisi, että kirjan saisi tällä lailla julkaistua, niin miten kustannussopimus tehdään? Entä miten paljon kirjailija voi kirjastaan saada rahaa? Sovitaanko palkkio henkilökohtaisesti kustantamon kanssa, vai onko olemassa jokin tietty prosenttiosuus, jonka kirjasta aina saa automaattisesti?
Huomaatte varmasti, että olen aivan noviisi näiden asioiden kanssa... Mutta kiitos nyt kumminkin mielettömästi jos joku viitsii minulle vastata!!!!!!! ;)
Eli taas aiheena on tämä ensimmäisen kirjan kustantaminen. Olen käynyt eri kustantamojen nettisivuilla, missä sanotaan, että tekstejä otetaan vastaan ja että niitä voi lähettää kustantamolle.
Aloinpa tässä sitten miettiä, että onko kirjailijalla mitään oikeuksia, jos hän lähettää kirjansa tällä tävalla kustantamoon. Tai siis että eihän kirjailija ole vielä tehnyt kustantamon kanssa minkäänlaisia sopimuksia, eikä mitenkään muutenkaan suojannut kirjaansa. Onko kirjailijalla ja hänen kirjallaan siis jonkinlainen automaattinen suojaus ja kustantamolla velvollisuus hävittää kirja, jos siitä ei kiinnostuta? Eli rautalangasta väännettynä, onko kirja millään lailla suojattu, jos sen lähettää tällä lailla kustantamoon?
Entä miten järkevää on edes lähettää kirja kustantamoon? Mietin vain, että aika paljonhan sinne taitaa kirjoja tulla, joten todennäköisyys että kirjsta kiinnostutaan, taitaa olla aika minimaalisen pieni...
Minusta olisi myös kiva kuulla, onko joku saanut kirjansa tällä tavalla julkaistua? Näinkö kaikki kirjailijat aloittavat, näinkö he nousevat pinnalle, vai saadaanko oma kirja kustannettua yleensä jotakin ihan muuta kautta?
Ja sitten vielä: entä jos nyt sellainen mieletön säkä kävisi, että kirjan saisi tällä lailla julkaistua, niin miten kustannussopimus tehdään? Entä miten paljon kirjailija voi kirjastaan saada rahaa? Sovitaanko palkkio henkilökohtaisesti kustantamon kanssa, vai onko olemassa jokin tietty prosenttiosuus, jonka kirjasta aina saa automaattisesti?
Huomaatte varmasti, että olen aivan noviisi näiden asioiden kanssa... Mutta kiitos nyt kumminkin mielettömästi jos joku viitsii minulle vastata!!!!!!! ;)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Bump
http://www.cissehammar.com/haluatko_kirjailijaksi.htm
asiaa. Ja sinäkö olet tuo W G? Vai muutenko satuit kirjoittamaan pari minuuttia edellisen viestin jälkeen?
Kiitti linkistä - ihan oli mielenkiintoinen. :)
sepustustasi kustantamoon. Järjestä sen kustantaminen ihan jotain muuta kautta. Ja rahaa et saa, koska kirja ei myy, ja sen painaminen on kallista. Ja mitään tekijänoikeutta ei sinulla tekstiisi ole - jos näytät sitä jollekin, he voivat ottaa sen omakseen ja painaa sitä mielin määrin. Sinulla ei ole oikeutta jättää itsellesi kopiota kirjasta - se vain mutkistaisi heidän asioitaan.
Ja sitten yksi lause ihan tosissaankin; se ei ole kirja, ennenkuin se on hyväksytty painettavaksi, ja ilmestyy kirjana. Siihen asti se on käsikirjoitus.
Omakustanne on aina mahdollisuutena, jos on taitoa ja intoa. Rahallinen ero ei liene kovin iso. Minä hankin toisen kustantamasta kirjastani noin 1000 euroa vuodessa, ja aikaisempi omakustanne maksoi pari tonnia (myin kolme kirjaa). Jos kustantaja olisi varastanut käsikirjoitukseni, en nyt siitäkään olisi niin kovin köyhtynyt, eivätkä he rikastuneet.
Jos olet huolissasi siitä, miten voit automaattisen kopio-oikeutesi todistaa, lähetä itsellesi kirjasi - paperille tulostettuna tai cd:lle poltettuna - kirjattuna kirjeenä, ja jätä kuori avaamatta. Varmista sen lähettäessäsi, että postileima leimataan luettavasti.
Ja jos haluat rikastua, voita lotossa tai säästä palkastasi. Tai kirjoita bestselleri. Sitten on sinun vuorosi tulla neuvomaan meitä. Täällä ei taida monta bestsellerkirjoittajaa luurata.
Ok, kiitos. :) Millä tavoin sitten myit omakustantamaasi kirjaa? Sukulaisilleko vai voiko sen ihan johonkin kirjakauppaan viedä? Onko omakustannus lähinnä omaksi iloksi, tavallaan että sillä tavalla saa oman käsikirjoituksen kirjan muotoon?
hintansa arvoinen; myinhän vain kolme kirjaa:)
Mutta monet ovat menestyneet itse kustantamalla. Kustantaminen tarkoittaa painokulujen maksamista, sen riskin ottamista, että kirjat eivät ehkä myykään. Muutaman kappaleen kerrallaan omalla laserilaan tulostamalla riski jää pieneksi, mutta suuren määrän kerralla painatuttamalla mahdollinen voitto voi tulla suurempi per kirja.
Sukulaisille ja ystäville valitettavasti annoin kirjan ilmaiseksi, kun olin siitä niin ylpeä, eivätkä he osoittaneet merkkejä halustaan ostaa se. Kyllä kirjakauppoihinkin voi tarjota, mutta he saattavat mutristaa huultaan omakustanteelle. Riippuu siitä, miten ammattitaitoisesti se on taitettu, painettu ja sidottu. Verkkosivun kautta voi myydä ympäri maailmaa, samoin nettihuutokaupan.
Suosittelen noudattamaan kustantamojen sivuilla annettuja ohjeita käsikirjoitusten lähettämisestä. Jos työstät käsikirjoitusta tietokoneella, etkä käsin/kirjoituskoneella, niin koneellesi jää aikaleimat tekstitiedostoon sen luontipäivästä lähtien. Eivätkä ainakaan isot kustantamot mitään roistoja näissä asioissa ole. Tuskin olisivat pystyssä, mikäli ryöväisivät toisten tekijänoikeuksia.
Itse lähetin kässärini neljälle eri isolle kustantajalle, joista tällä hetkellä yhden kanssa ollaan tiiviissä keskusteluyhteydessä. Kässärin lähettämisestä kului 3-4kk, jonka jälkeen sain ensimmäisen yhteydenoton kustanuspäälliköltä (siis huom, ei toimittajalta, vaan päätöksiä tekevältä henkilöltä), eli nippuni oli kulkenut jo kustannustoimittajan pöydältä päällikölle, joka oli aiheesta kiinnostunut. Tämä siis muutamassa kuukaudessa. Toisista kustantamoista otettiin yhteyttä noin puolen vuoden skaalalla.
Kässärin yhteyteen kannattaa kirjoittaa mahdollisimman mielenkiintoinen kuvaus itsestään, vaikka olisikin tavallinen masameikäläinen. Joitain kirjoja kun myydään paljon pelkästään kirjoittajan, ei niinkään kirjan perusteella (vrt. S.Kuronen).
Kustannussopimuksen aihio löytyy tosiaan kirjailijaliiton sivuilta. Käsittäkseni siitä ei kauheasti poikkeilla, vaikkakin itselläni on tuo sopimus vielä tekemättä. Sieltä löytyvät prosentit ja muut maksuperusteet. Käytännössä voit laskea, että tienaat normaalipituisesta romaanista (ovh n. 25€) apaut 4€/myyty kirja. Vähääkään onnistunut myynti takaa täten noin 8.000€ bruttotulot per kirja. Eli kunnon elämiseen kiinni ei kyllä pääse kuin tuollaisella 8.000 niteen vuosimyynnillä. Tämän vuoksi ammattikirjilijoita ei tässä maassa kauheasti ole, vaikka kustantamot kyllä elävät paksusti.
Eli kyllä postin käyttö kannattaa, jos kirjansa kauppoihin haluaa. Itse tein kyllä sen menettelyvirheen, että lähetin kirjastani vain 1/4, vaikka nimenomaan pitäisi lähettä valmista tavaraa. Mutta yhtä kaikki, kehoitan tukkimaan kaikki porsaanreiät ja olemaan huolellinen ennen nipun lähettämistä. Jokaisella pyrkyrillä on varmasti kiire saada päätöksiä omasta teksistään, mutta parempi se on vielä viikko sitä hioa kuin pysyä ikuisesti pöytälaatikossa.
T: Meitsi, se yksi tuhannesta (?)
Moi,
luin tätä ketjua ja Trympleri-nimimerkin viesti pisti silmään, erityisesti kohta, jossa sanoit, että kun sinuun otettiin kustantajan taholta yhteyttä, niin yhteydenottaja oli kustannusjohtaja (vaiko kustannuspäällikkö, mikä siis kertomasi mukaan tarkoittaisi sitä, käsis olisi jo käynyt kustannustoimittajalta, joka on toimittanut käsiksen kustannuspäällikölle. Onko varma, että reitti on aina tämä? Tarkoittaako se tosiaan, että käsiksestä ollaan silloin kiinnostuneita?
Itse tein virheen (?) ja soitin parille kustantajalle käsiksestäni, jonka olin lähettänyt. Käsikset olivat molemmissa paikoissa kustannuspäälliköllä. Toiselle kustannuspäällikölle pääsin puhelimessa, ja hän sanoi antavansa vastauksen parin viikon kuluessa. Siinä vaiheessa en tajunnut, että käsis olisi jo käynyt kustannustoimittajalla!!
Kun luin viestiäsi tuli klumps. Heräsi epämääräinen toive, että olisko käsikselläni siis toivoa...? Apuva.
Toivottavasti kust.pääl. ei nyt pitänyt puheluani "ahdisteluna". Soitin ihan noviisina, en todellakaan ollut tietoinen tästä reitistä, miten kustannusyhtiössä kulkee...
Kiitos paljon vastauksestasi ja onneksi olkoon, kun olet noin pitkälle päässyt!!! :)
Tuosta kässärin lähettämisestä vielä, että käykö kustantamoille ihan tavallinen timesin 12 fontti rivivälillä 1,5? Jostakin kun taisin lukea, että rivivälin pitäisi olla 2, mutta jotenkin se tuntuu kauhean isolta riviväliltä... Ja tosiaan on siis parasta lähettää ihan koko käsikirjoitus kaikkine sivuineen päivineen?
Ei kulje aina tuota reittia. Totta puhuen se lukee joka ehtii...
Siellä missä minä olin töissä menivät suoraan kustannuspäällikölle.
kustannustoimittaja?
käsin kommentteja ja korjauksia, ja jos rivinväli on vain 1.5, siitä voi tulla vaikeaselkoista. Useat kustantajat vaativat sen yhden tyhjän rivin, noita omia merkintöjään varten. Samasta syystä on marginaalitkin hyvä jättää leveiksi. Koko 12 kuulostaa hyvältä. Times, tai muu 'väkärällinen' fontti on perempi kuin Ariel, joka sopii paremmin kuvaruudulta lukemiseen.
kun alkuun pääsee, on mahdollisuus päästä osuuksille, kun taiteilija-apurahoja jaetaan. Niiden avullahan täällä monet kirjailijat hengissä pysyvät.
on hyvä listata. Ja jos kirja on tietylle kohderyhmälle suunnattu, on hyvä kertoa se. Jos lukijakunta on suhteellisen helppo tavoittaa vaikkapa alan ammattilehden tai järjestön kautta, se voi tehdä kirjasta helpomman myydä, ja sen vuoksi julkaisukelpoisemman.
Joidenkin mielestä kirjoittajan markkinointisuunnitelma on hänen kirjaehdotuksensa tärkein kohta.
Michael Larsen on kirjoittanut hienon kirjan, How to Write a Book Proposal. Hänen nettisivuillaan http://www.larsen-pomada.com/main1.html on paljon hyödyllistä asiaa.
sitten olisi tarpeeksi leveä marginaali? Kuitenkin leveämpi siis kun mikä siinä on ihan aluksi?