Miltäs kuulostaa tälläiset kiinteiden aloitukset, joihin törmäsin netissä surffaillessa. Minusta kuulostaa varsin järkevältä tarjota juuri sitä ravinto ainetta mitä lapsi eniten tarvitsee kasvaakseen. Eikä se ole se sokeri!(Pottu, puuro ja hedelmät muuttuvat elimistössä sokeriksi):
Meíllä on molempien kohdalla ensimmäinen kiinteä ollut paistettu liha. Se on syntynyt ihan siitä raivoisasta karjunnasta, kun lihaa on grillattu tai pekonia paistettu ja tuoksu kantautunut pienoiseen nenään. Broilerin koipinuija oli siis ensimmäinen maistiainen rintamaidon jälkeen, se sopii hyvin taaperon pieneen käteen itse järsittäväksi. Jauhoton lihapulla on toinen, ja paistettu pikkumuikku kolmas. Mysö sinisimpukat ja muut äyriäiset ovat listalla olleet korkealla.
Sitten vähitellen hedelmiä ja kasviksia mukaan. Pinaattimunakasta aamuisin.
apanissa valistetaan, että koisokasveja ei tule antaa alle ysivuotiaille niissä olevien haitta-aineiden, mm solaniini, vuoksi. Näitä koisokasveja ovat peruna, paprika, munakoiso ja tomaatti.
Suomenkin vauvalehdestä on saanut lukea perunan olevan yksi yleisimpiä vauvojen vatsavaivojen aiheuttajia, siksi ensimmäinen tärkkelys olisi parempi olla riisi.
Miksi ihmeessä lapsen tulisi syödä kahdesti päivässä puuroa? Pelkkää hiilihydraattia. Lapsi tarvitsee kasvaakseen rakennusaineita eikä pelkkää energiaa. Siis proteiinia, rasvaa, kalsiumia sekä tarvittavat vitamiinit, mineraalit ja mielellään antioksidantit. Kaurapuurossa on jotakin järkeä silloin tällöin. Tärkeysjärjestys lapsen ruokinnassa on neste, proteiini, rasva, mikroravinteet ja vasta viimeisenä hiilihydraatti, jolla täydennetään kalorisaanti riittäväksi.
Meíllä on molempien kohdalla ensimmäinen kiinteä ollut paistettu liha. Se on syntynyt ihan siitä raivoisasta karjunnasta, kun lihaa on grillattu tai pekonia paistettu ja tuoksu kantautunut pienoiseen nenään. Broilerin koipinuija oli siis ensimmäinen maistiainen rintamaidon jälkeen, se sopii hyvin taaperon pieneen käteen itse järsittäväksi. Jauhoton lihapulla on toinen, ja paistettu pikkumuikku kolmas. Mysö sinisimpukat ja muut äyriäiset ovat listalla olleet korkealla.
Sitten vähitellen hedelmiä ja kasviksia mukaan. Pinaattimunakasta aamuisin.
apanissa valistetaan, että koisokasveja ei tule antaa alle ysivuotiaille niissä olevien haitta-aineiden, mm solaniini, vuoksi. Näitä koisokasveja ovat peruna, paprika, munakoiso ja tomaatti.
Suomenkin vauvalehdestä on saanut lukea perunan olevan yksi yleisimpiä vauvojen vatsavaivojen aiheuttajia, siksi ensimmäinen tärkkelys olisi parempi olla riisi.
Miksi ihmeessä lapsen tulisi syödä kahdesti päivässä puuroa? Pelkkää hiilihydraattia. Lapsi tarvitsee kasvaakseen rakennusaineita eikä pelkkää energiaa. Siis proteiinia, rasvaa, kalsiumia sekä tarvittavat vitamiinit, mineraalit ja mielellään antioksidantit. Kaurapuurossa on jotakin järkeä silloin tällöin. Tärkeysjärjestys lapsen ruokinnassa on neste, proteiini, rasva, mikroravinteet ja vasta viimeisenä hiilihydraatti, jolla täydennetään kalorisaanti riittäväksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokeile ihmeessä. Minä aloitin perinteisesti perunalla ja siitä kasviksiin ja sitten vasta liharuokiin...Puuroa annoin suoraan sitä neljän viljan puuroa ja ei mitään oireita. Oikeastaan meillä syödään nyt aika monipuolisesti. Poika 6kk..
Minä annoin ensimmäiseksi karjalanpaistia ja poika 4kk tykkäsi. Söi hyvällä ruokahalulla kaksi lautasellista! Jälkkäriksi paistoin köyhiä ritareja ja hyvin upposi! Minähän en rehuja meitin miehelle anna!
niihin kasviksiin, joita ei suositella alle yksivuotiaille lapsille.
Noita ravintosuositusjuttuja on paljon erilaisia ja useimmiten ne pohjautuvat kyseisen maan ruokakulttuuriin, eli Japanissa ihan erilaiset kuin Suomessa.
Lisäksi jos surffailet eri maiden sivuilla, haluan huomauttaa, että eri maissa on myös eri allergeenit, eli esim. maissi on allergeeni yhdysvalloissa, mutta Suomessa ei. Tuosta pinaattimunakkaasta vaan tuli mieleen, että munahan on Suomessa tällainen allergeeni, kaikkialla varmaankaan ei...
Noista hiilareista haluaisin sanoa, että on olemassa hyviä hiilareita ja huonoja ja että esim. perunasta ja marjoista saadut ovat kyllä ihan hyviä ja aivan eri asia kuin saada sokeria valkoisesta viljasta tai karkeista. Lisäksi puuroissa on kuitua, joka on terveellistä vatsan toiminnalle. Hiilaridieetit kuitenkin kuuluvat vain aikuisille eikä lapsen sokerien saantia tarvitse tuolla lailla valvoa. Tärkeintähän vain olisi, että ne sokerit eivät tule makeisista tai pullista vaan hedelmistä tms.
Alle puolen vuoden ikäisillä liiasta proteiinin saannista on todettu olevan haittaa (tohtori.fi), joten niin nuorena ei tuota liharavintoa varmaan kannata aloittaa. Vaikka se proteiini onkin tärkeää lapselle, tarvittava määrä ei siltikään ole kovin suuri.
Eikös keitetty peruna ole ihan samanlaista nopeaa hiilihydraattia kuin valkea vilja tai karkki. Ainakaan finellin (www.finelli.fi) mukaan keitetty peruna on varsin ravinne köyhää. Edes sitä c-vitamiinia ei ole juuri minkään vertaa enää keittämisen jälkeen jäljellä. Eikä siitä löydy sitä kuituakaan.
Äidin maidon energiasta suurin osa tulee rasvasta, proteiinia on myös runsaasti, makeus tulee laktoosista eikä varsinaista sokeria ole lainkaan!
eli kun mä olen nyt kohta sen 6kk täysimettänyt, niin seuraavaksi siis broilerinkoipi vaa likalle käteen... mahtaa neiti nälkään kuolla ennen kuin saa siitä ne proteiinit käytettyä, kun ei raukalla ole vielä hampaitakaan... Kiitos kuitenkin neuvosta, mä toimin ehkä sittenkin neuvolasta saatujen ohjeiden mukaan ja aloitan kasviksilla.....
joo lykkää vaikka porsaankyljys käteen ja suolaa paljon!säälilx käy sinun lapsia!