Mitenköhän iso merkitys on ontelolaatoin toteutetussa tuulettavassa alapohjassa kylmäsillalla, joka tulee sitä kautta että ontelolaatat betonisokkelin kautta yhteydessä kylmään alapohjaan? Ongelma ( , jos on ongelma) korostuu kun ontelolaatta eristetään oikeaoppisesti alapuolelta. Jos sitten asentaa perketin laatan päälle niin tuleekohan lattiasta kylmähkö? Ongelma korostuu myös silloin kun seinä on vaikka tiiltä joka eristää betonia paremmin ja näin kylmyys johtuu lattiaan eikä seinä sitä lämmitä.
Kylmäsiltoja kyllä tulee muutenkin vaikka takan perustuksista
Kylmäsiltoja kyllä tulee muutenkin vaikka takan perustuksista
Vastaukset 33
Vanhimmat
Eikä myöskään virheitä suunnittelussa tai toteutuksessa. Aälä edes tuollaisia piloillasi tänne heitä.
No eihän tuo nyt kivitalojen ongelma sen enempää kuin puutalojenkaan joissa alapohja ontelolaatoilla
HEHEHEHEEEE HEHEHEHEHEHEEEEEEEEE HEHEEHEHEHEHEHEHHEEH HHEEEHHEEEE AARGH
Mikä asijantuntija!
kuten yleensäkin kivitalon erinomaisuutta kyseenalaistettaessa. Pikaisella tulkinnalla näiden järkiveikkojen korkealaaytuisista vastauksista voisi todeta, että ainoastaan idiootti rakentaa kivimajan itselleen ja kyselemättä tietysti.
Tutustuisit edes miten ontolaattaperustus tehdään ennen kuin alat täällä viisastelemaan.
enemmänkin. heh heee.
tuossa nyt on vain ns. asiantuntijat sanoneet että hehhehhee mikä vitsi.
Ei pidä moisia uskoa vaikka olisi tottakin jos eivät samalla kerro miksi se on totta ja perustele. Ontelolaatan päällä on lämpöeristys jonka tulee liittyä saumattomasti seinän eristykseen ja höyrysulkuun,(et kertonut mitä materiaalia on käytetty ja missä).
Fysiikan periaate on että ei ole "kylmäsiltoja" mistä kylmä tunkee sisään vaan lämpösiltoja mistä lämpö pääsee leviämään ulos.
Jos eristys ja höyrynsulku ovat kunnossa ei ole huolta. Kannattaisi tosin perehtyä piirustuksiin ennen kuin rakennuttaa. Ei ole parempaa kysyjää nykyjöön kuin se jonka rahat ovat liossa.
Siitä että eristys kannattaa sijoittaa alpuolelle on todettu täällä moneen kertaan. Lattian kylmäsilta poistuisi jos eristys olisi päällää mutta muista seikoista johtuen se kannattaa laittaa alle. Yksi vaihtoehto mitä olen ajatellut on se että ontelolaatan laittaa kevytsoraharkon päälle ja näin hieman kylmäsiltaa pienennettyä.
Tämän seikan merkitys kyllä kiinnostaisi oikeasti. Se miten asiaan suhteutuu riippuu kysyjästä. Siporex-myyjä oli heti asiassa samalla aaltopituudella ja piti ongelmaa merkityksellisenä, mutta siporex-laatoillahan tätä ei ole vaan ainoastaan ontelolaatoilla koska siporex eristävä materiaali, siporex suunnittelija sanoi että hän kyllä laittaisi siporexinkin yhden siporexharkon päälle koska jos sen laittaisi suoraan betonin päälle niin siporexissakin tulisi hieman huonommin eristetty kohta silti
Niin ja miten tämä höyrynsulku tähän oikeastaan liittyi?
Suosittelit myös lattialämmitystä tämän asian poistamiseen, mutta toisessa kohdassa taas annat ymmärtää että vähäpitoinen asia. Miksi vähäpitoisen asian takia pitäisi laittaa lattialämmitys. Sorry, jos olen hankala, mutta minä vain olen tälläinen suorasanainen epäilijä. Epäasiallisiin hönöjen vastauksiin en edes viitsi vastata ja onneksi sinun vastauksesi ei ollut sinne päinkään
Vielä pitää tarkentaa että yhtenäinen eristys on aika mahdoton kivitalossa ellei tee siporexista. Jos eristää ontelolaatan päältä niin kylmäsilta sisärunkoon ei poistu. Kevytsoraharkoista tehden tosin saisi seinän kylmäsillan aika pieneksi, mutta raksaajan betonissa taas isompi.
Ja sokkelin sisäpuolisen eristyksen merkitys myös askarruttaa aikalailla. Onko sillä merkitystä? Voisi tehdä seinän kylmemmäksikin, koska ulkona on kylmää ja alapohjassa aina jonkinverran lämpeepää ja nyt sitten se sokkeli eristettäisiin tästä lämpimästä tilasta. Ehkä kylmäsilta saadaan minimoitua siten että sokkelin sisään styroxi tai sitten eristeharkoista sokkeli. tämän jälkeen sisäpuolisellakin eristeella ehkä hyötyä
ole isoakaan merkitystä. Jos siis muistetaan asentaa lämpöeristyslevy myös sokkelin kylkeen, ryömintätilaan.
MEnin jo mielipiteeni tästä sokkelin eristyksestä vastaamaan tuohon yläpuolelle.
Mutta sen haluaisin ylsiesllä tasolla kommentoida että kun määräyksien mukaankin jo yleensä rakenteissa pitää menneä aika hyvälle eristystasolle eikä kylmäsiltoihin kuitenkaan ole sen enempää aina kiinnitetty huomiota niin kyllä niiden merkitys kasvaa
mukaisesti äläkä omasta päästäsi, niin ei ole ongelma. vielä kun laitat lattialämmön parketin alle, voit tepastella ilman adidas-protokollaa
tiloissasi. mulla on sipo-talo, jossa välipohjassa ontelot. rengasvalun yhteydessä panin styrox-suikaleen ennen maskiharkkoa päätyihin.
Kuten huomaat 99% ei tiedä täällä miksi, minkä takia, mikä vaikutus on milläkin, joten vastaukset on mitä sattuu.
Huomaan että et ole rakennusalalla ja haluat tietää miksi mikäkin asia tehdään siten kuten tehdään ja mikä on sen vaikutus.
Huomiosi on täysin oikea mutta sen merkitys on pieni mutta muista seuraavat kaksi asiaa KOKO projektisi ajan :
1) Vaikka paperilla kaikki näyttää hyvätä niin toteutus on ihan paskaa, paljon virheitä, paljon huonolaatuista toimitusta, paljon viallista osaa, paljon laatu vikaa, paljon toleranssi heittoja jne... Muista että rakennusala ei ole verrattavissa rahoitus tai ohjelmisto tai logistiikka tai lento tai hotelli tai hoito alaan joissa yksikin pieni virhe nostaa hirveen metelin. Raksaalalla kaverit tulee päivän myöhässä tehden puolipäivää hommia täysin väärin jota kaksi päivää korjaat ja kaikki on muka ihan OK.
2) MUTTA silti vuonna 2007 tehty talo omakotitalo on parempi ja laadukkaampi kuin 99% koskaan suomessa tehdyistä omakotitaloista.
Tiedän että tuo on pieni yksityiskohta mutta haluaisin ratkoa kaikki yksityiskohdat ennenkuin alan rakentamaan.
Sanoit että nyt rakennetaan paremmin kuin koskaan. Haluan epäillä väitettäsi. Ehkä täsmälleen noin jos vertailukohtana on sodan jälkeinen suomi. Kuitenkin 100-vuotta sitten rakennettiin yleensä varsin laadukasta ja tänäpäivänä osittain taitaa olla kuitenkin sellaista nopeaa sähläystä välillä
sen enempää puu- kuin kivitalojakaan. Toki muutamien arvorakennusten seinien kestävyys ja todennäköinen käyttöikä on huippuluokkaa, mutta siihen se sitten jääkin.
Kyllä vaan 100-vuotta sitten täällä varsinais-suomessa maaseudulla pääsääntöisesti tehtiin todella kestäviä rakennuksia ainakin siihen käyttöön mitä silloin oli. Talot tehtiin yleensä n.20cm hirrestä rossipohjalla ja jyrkällä katolla. Tehtiin kivijalat ja hirsiariinat. Koko tekeminen oli niin työlästä, että moiseen ei enää olla edes kokeilumielessä valmiita ja taitokin puuttuu melkein kaikilta. Nämä rakennukset ovat monet vielä ihan moitteettomassa kunnossa. Liian monta on pilattu saneerauksissa. On tehty kellareita ja tuhottu hirsiariinoita ja on jopa koko rossipohja poistettu. Lisäeristyksellä on myös pilattu ja usein kuultu sanonta on että talo 100 vuoden talo meni 10vuodessa pilalle kun sisälle tuotiin vesi. Silloisten vaatimusten mukaan ja tarpeiden mukaan talot on kyllä tehty minusta huoellisemmin ja paremmin.
Tehtiin kylymiä vetoisia taloja. Suurin osa näistä lahosi paikoilleen ja purettiin pois haisemasta. Ne muutamat säilyneet ovat siis satumalta säilyneet. Vanhat kivitalot eivät lahonneet vaan joko vinksahtelivat sinne tänne perustuksen pettäessä. Käytössä olevat säilyneet vanhat talot on kalliilla viritelty nykyvaatimukset täyttäviksi.
talot hirrestä ja yhtä paksusta kuin vielä tänäpäivänäkin. Toki eristävyys oli huonompi, mutta se on mitä arvostaa. On taloissa muitakin ominaisuuksia kuin eristävyys. Ei muuten enää tehtäisi hirisi- ja siporextaloja. Sen ajan tarpeiden mukaan ei aristävyys edes ollut niin tärkeä asia. Energian hankkiminen vaati työtä, mutta sitähän ei pelätty. Toiseksi ei valitettu vaikka lämpötila olisikin ollut pienempi. Osaattiinhan sitä laittaa villapaita päälle. Kestävyys oli tärkeämpi ominaisuus kuin tänäpäivänä ja ei ne siinä valossa huonompia olleet kuin tänä päivänä. Ja kotiseudullani ne 100vuotta vanhat hirsitalot jotka ei enää ole pystyssä niin on laiminlyöty muuten. Ja ei mikään talo pysy kunnossa jos vesikaton annetaan vanhentua ja talo jätetään oman onnensa nojaan. Jos on tehty 100-vuotta sitten hirsitalo niin että sen on haluttu olevan kestävä niin kyllä se on edelleen pystyssä varsin suurella todennäköisyydellä ellei sitä ole laiminlyöty. Toki huonojakin saatettiin tehdä, mutta silloin osattiin tehdä laadukasta
No tuon eristeen oikeaoppisuudesta nyt tiedä, kiviseinissäkin on eriste joko ulkopinnassa tai välissä ja hyvin toimii. Aivan kuin alapohjassakin, meillä on 150 mm styroksia ontelon päällä, ja sitten pintavalu ja voin laittaa ihan miten tahansa rahaa kiinni siihen että tuosta rakenteesta ei saa ongelmaa koskaan.
Eikä ole kylmäsiltoja.
Tokihan sokkelin ylimmät kerrokset tulee lämpöharkosta niin ei tosiaan tule minkäänlaista kylmäsiltaa.
kylmäsillat on varmaan ihan riittävä syy eristää yläpuolelta ontelolaatta. Sinulla näin on tehty ja kylmäsiltoja ei ole. Alapuolelta eristettäessä ne tulevat merkityksellisiksi
Jossa on kuvattu eristämisvaihtoehdot.
Eiköhän ne tiedä ja sitten se sinun rakennesuunnitelijasi, melko vaikea tehdä väärin.
Ota vielä huomioon mikäli eristät alapuolelta niin on piirun verran enemmän kannakoinnin kanssa turaamista viemäreiden kanssa ja mahdollisten ilmanvaihtokanavien.
http://www.thermisol.fi/eristeet/media/Erista_oikein.pdf
Kaikki sokkelit jotka menee ryömintätilaan voi eristää pinnaltaan. Rahaa palaa mutta kylmäsillat poistuu (lämmön pitää johtua anturaan asti ennen kuin se pääsee "karkuun"). Samalla ryömintätilallisesta rakenteesta tulee kosteusteknisesti varmenpi kun kesällä ei ulkoilman kosteus pääse tiivistymään sokkelin sisäpintoihin.
(ps. sama tarina takan "sokkelille")
edellyttää myös sokkelin eristämistä ulkoapäin tai sitten eristeen laittamista sokkelin sisään.
Mitenkä muuten takkojen perustus yleensä ontelolaatoilla. Tuleeko takan kohdalle useimmiten lyhyt ontelolaatta ja perustus ontelolaatan kannatukselle. Näin päästäisiin lyhyeen jänneväliin ja isompaan kannatukseen. Mutta riittääkö tämä aina ja tehdäänkö myös niin että takkaa ei laiteta lainkaan ontelolaatan päälle vaan suoraan isom perustus takalle?
Oletin että se betonisokkeli ois ollut lämpöharkkoa, valettavaa sellaista, mikä tietenkin.
Toki jos sokkeli on betonista muottiin valettu pitää sisäja ulkopinta molemmat eristää.
Paljon helpottaa jos tekee lämpöharkosta ja lisäeristää sisäpuolen.
Keinot on monet.
Takka ei välttämättä tarvitse lisäsokkelia mikäli kantava seinälinja sokkeleineen menee takan vierestä.
Esim meillä on yläkerrassa 3500kg leivinuuni jolla ei ole allaan erillistä kantavaaseinää jonka rakennesuunnittelija ois määrännyt. Se on normaalien ontelolaattojen päällä ja ihan kantavan seinälinjan vieressä.
((koska tykkään tehdä tuplavarmoja ratkaisuita tein sinne alle tosin 100mmVSK:sta kantavan seinän joka on vahvistetun maanvaraisen laatan päällä ("valeantura")))
Valamatta ei taida onnistua perustuksien teko. Itselläni paalut todennäköisesti ja tuskin kukaan niiden päälle suoraan harkkoja latelee ja jos joutuu valamaan niin miksei saman tien teen valumuotteja sokkelille myös. Kait sen styroksin sinne valun sekaankin saa
"((koska tykkään tehdä tuplavarmoja ratkaisuita tein sinne alle tosin 100mmVSK:sta kantavan seinän joka on vahvistetun maanvaraisen laatan päällä ("valeantura")))"
... ja tämä sitten lisää kuormituksien kestoa, tätä se on omatoimioppineet _rakennustietoinsinöörit_, huoh...
"Oletin että se betonisokkeli ois ollut lämpöharkkoa, valettavaa sellaista, mikä tietenkin."
eikös se ollutkaan niin, että sama materiaali ei olekaan paras joka paikkaan?
Seinän tarkoitus on "ottaa kiinni" jos leivinuuni lähtee kellariin.
Muutoin seinä on kyllä tarkalleen sellainen kuin kantavan VSK 100 seinän rakennekuvissa edellytetään. Antura on vaan hieman tukevanpi kuin kuvissa edellytetään.
>>"Oletin että se betonisokkeli ois ollut lämpöharkkoa, valettavaa sellaista, mikä tietenkin."
>eikös se ollutkaan niin, että sama materiaali ei olekaan paras joka paikkaan?
Minähän en kaikista kyseisen rakentajan sekarakenteista tiedä.
Mutta muutoinhan homma on juuri niin että sama materiaali ei ole paras joak paikkaan.
Esim. kantava materiaali on huono lämmöneriste.
Esim2. valulämpöharkko on melkovarmasti paras materiaali rinnekivitaloon
esim3. siporexharkko voi olla paras materiaali tuulettuvan rossipohjan tapauksessa
Jne.
Kyllä se sullekin selviää joskus.
Ei taida pelkästään VSK100 paljoa kantaa, JOS takka lähtee kohti kellaria...
"Kyllä se sullekin selviää joskus."
Onhan se selvinnytkin, kiitos siitä Sinulle ;-D ja tälle loistavalle palstalle.
Onneksi viimeisen vuoden aikana on rakennettu paljon paremmin ja parempia kivitaloja, kun on ollut oikein opastusta sekä käytännössä että teoriassa.
Ja kysyjän rakenne oli kerrottu JO kysymyksessä ;-)