Siirrosta nyt 3 viikkoa. Hcg eilen 90. Onko toivoa? Vuotoa ollut ja rajuja kipuja oikealla puolen. Sieltä löydetiinkin kysta. Epäilenkin, että tuo kysta on vuotanut, koska keskenmenovuotoa ei mielestäni ole tullut..
Minkälaisia kokemuksia teillä on noista hcg-arvoista? Olisin niin kiitollinen tiedosta.. On tämä vaan niin pirullisen piinaavaa aikaa :´(
Minkälaisia kokemuksia teillä on noista hcg-arvoista? Olisin niin kiitollinen tiedosta.. On tämä vaan niin pirullisen piinaavaa aikaa :´(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Liian korkeallahan tuo arvo on...ikävä kyllä. mutta toivotaan parasta, eihän sitä koskaan tiedä!
Itse pikemminkin pelkään, että se on liian alhainen...?? Yleensähän sen ilmeisesti pitäisi huidella tuolla jossain satojen paikkeilla tässä vaiheessa...? Silloin, kun ei ole raskaana, niin arvo on alle 5 muistaakseni. Mitäköhän sä tarkoitit ;) ?
Minulla oli 2 viikkoa siirrosta hcg 322, mutta kyseessä olikin kaksoset. Ei siis taida paljon auttaa, mutta toivottavasti kaikki on hyvin ja raskaus jatkuu loppuun asti!
oli hcg arvo pp14 57 ja se meni kesken. Eli uskon jos arvo on alussa kovin matala, niin ei välttämättä selviä. Pidetään silti vielä peukkuja sinulle.
Keskiviikkona menen uuteen veritestiin. Sairaalasta eivät antaneet toivoa oikeastaan lainkaan. Pesun sivuilta löysin tiedon, että 3 viikkoa hedelmöityksestä arvon pitäisi osua 18-7340 väliin. No onhan arvoni juuri tuossa välissä.. Ens viikolla sen pitäisi sitten olla 1080-56500! Enpä oikein usko, että näin käy :`(
Kohdun limakalvo oli nyt 11mm paksu.. Onkohan liian ohut? Siitäkään en löydä tietoa, kuinka paksu sen tulisi olla rv4-5?
limakalvo juttuun en osaa vastata. Tai siis en muista mitä lääkärit siitä silloin sanoi. Pitäisi alkaa kirjoittamaan kaikki ylös, ettei aina olisi kysymysmerkkinä.. no hoitojen aikana tuleen niin paljon kaikkea. Ilmoita mitä verikokeessa tuli esille.
En malttanut odottaa kauempaa, joten kävin jo tänään kokeessa. Hcg tippunut arvoon 28, eli vaavin alku on kuollut :`( Nyt vaan odottelen vuotoa alkavaksi. En oikein tiedä mihin nyt itseäni purkaisin, vaikka olin tähän varautunut alusta lähtien. Adoptiotouhuunkaan ei ole voimia lähteä ja pohjimmiltani tahtoisin kuitenkin kokea raskauden ja synnytyksen. Meillä vika on miehen siittiöissä. Luovutetuilla siittiöilläkään en tahdo lähteä pelaamaan. Itkujen itku. Ehkä vielä joskus... Tsemppiä sulle hoitoihin!!!