Valmistun kohta yo-merkonomiksi. Minua kiinnostaisi ehkä opiskella ihmisen psykologiaa, mielenterveyttä tai jotain vastaavaa. Voisin kuvitella auttavani vaikkapa nuoria esimerkiksi masennuksen kanssa tai yksinäisyydestä kärsiviä tms.
Sosionomin koulutusohjelmasta olen kuullut, mutta kuulemma todella raskas työ ja huonopalkkaista.
Samoin psykologin ammatista olen kuullut että ensin pitäisi lukea lääkäriksi ja sitten vasta voisi toimia psykologina??
Nämä kommentit saivat minut miettimään asiaa uudestaan.
En halua yhtä vaativaa ammattia ja pitkää opiskeluaikaa vaativaa, kuin esimerkiksi lääkäri. Onko mielenterveystyöhön liittyvä ammatti sellainen? Toisaalta en halua jäädä huonopalkkaiseksi ja stressaantuneeksi konttorirotaksikaan, ja opiskeluintoa löytyy.
Kokemuksia opiskelusta/työstä henkisen hyvinvoinnin parissa??
Sosionomin koulutusohjelmasta olen kuullut, mutta kuulemma todella raskas työ ja huonopalkkaista.
Samoin psykologin ammatista olen kuullut että ensin pitäisi lukea lääkäriksi ja sitten vasta voisi toimia psykologina??
Nämä kommentit saivat minut miettimään asiaa uudestaan.
En halua yhtä vaativaa ammattia ja pitkää opiskeluaikaa vaativaa, kuin esimerkiksi lääkäri. Onko mielenterveystyöhön liittyvä ammatti sellainen? Toisaalta en halua jäädä huonopalkkaiseksi ja stressaantuneeksi konttorirotaksikaan, ja opiskeluintoa löytyy.
Kokemuksia opiskelusta/työstä henkisen hyvinvoinnin parissa??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei paljoa ole vaihtoehtoja, jos haluat hyväpalkkaisen, kevyeen työhön.
Psykoligiksi halajavan ei todellakaan tarvitse lukea itseään ensin lääkäriksi vaan suoraan psykologiksi. Psykiatri on sitten erikseen, se on psykiatrian erik.lääkäri. Eli lyhyellä koulutuksella sairaanhoitaja, lähihoitaja tai sosionomi on oikeastaan ainoat vaihtikset. Paitsi että palkka on sitten huono ja työ on aina raskasta mielenterveyspuolella
Ei kai se psykologinkaan työ hyvänen aika mitään kevyttä ole, henkisesti!
Sairaanhoitaja ja sosionomi voivat olla melko monenlaisessa työssä, ja esim. psykiatrisessa sairaalassa sair.hoitajan työ ei todellakaan ole fyysisesti yhtään raskasta.... He voivat olla myös esim. jonkun yhdistyksen toiminnanjohtajia, mutta enpä tiedä onko esimiehenä olo myöskään mitään helppoa.
Työn raskaus riippuu siitä mitä tykkää tehdä, ja tietty onko henkilökuntaa tarpeeksi, onko väkivallan uhkaa, suuri vastuu jne...