Kyllä suomalaiset koiraihmiset ovatkin tylyjä ihmisiä, eivät viitsi onnitella toista jos hyvin menee. Mutta ulkomalaiset onnittelevat heti, ovat tosi ystävällisiä.
Mikähän suomalaisia vaivaa, aina tyly ilme naamassa????
Mikähän suomalaisia vaivaa, aina tyly ilme naamassa????
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomalaisten ominaispiirteeseen kuuluu kateus ja toisen vähättely.Jos itsellä ei mene kaikki putkeen niin vähätellään muiden onnea ja saavutuksia. Mutta vilpittömät onnitelut Sinulle ja nelijalkaisellesi!!!! Ja Hyvää alkavaa kevättä!
Jos on ilmoittanut koiransa näyttelyyn,maksanut kalliin nlymaksun ja sitten saa tuomariksi tyypin jolla ei ole hajuakaan rotumääritelmästä kyseisessä rodussa ja voiton vie yksilö jolla on selkeitä puutteita niin kyllä se harmittaa!Yleistuomareilla ei aina ole taitoa niin kuin rodun erikoistuomareilla eikä näillä satukkaan suuria "mokia" arvosteluissaan!Aina on kiva onnitella voittajaa jos voitto on ansaittu ja kuuluu kaikin puolin sinä päivänä kyseiselle koiralle,mutta kuka on hymyssä suin onnittelemassa voittajaa,jos koira on selvästi toiseksi tullutta huonompi,ammattitaidottoman tuomarin leipoma mielitietty?Ei se nihkeys onnitteluissa kohdistu välttämättä siihen kilpakumppaniin,vaan tuomarin taholta tulleeseen virheeseen!Pettymyksen tunne on inhimillinen tunne ja se on sillä hetkellä varmaan vaikea peittää!Onnea kaikilöle kesän kisoihin ja ammatti tuomareita enemmän kehiin!
Mikä piru siinä on, että normaali pettymys pitää tulkita aina kateudeksi? Tai miksi sulkeutuneisuus tulkitaan kateudeksi? Tai miksi sulkeutuneisuus katsotaan aina epäkohteliasuudeksi?
Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti oltu huonoja ns. small-talkin puhujia. Joissain paikoissa ylipäätään puhuminen tuntemattomille on erittäin harvinaista. Esimerkiksi minä pidän tuntemattomalle ihmiselle puhumista töykeänä, jos asiaa ei ole ja puheen kohteella on sillä hetkellä jotain omaa tekemistä. Vihasin suunnattomasti sitä, että junassa kirjaa lukiessani vieruskaveri alkoi juttelemaan. En minä halua lätistä joutavia tuntemattomien kanssa.
Samasta syystä en erikseen lähde tuntemattomien koirien omistajia onnittelemaan, ellen satu voittohetkellä olemaan aivan vieressä. Tutut tietysti onnittelen. Jos oma koirani ei ole mukana kehässä, kun RP:a valistaan, harvemmin erikseen vääntäydyn onnittelemaan. Miksi pitäisi?
Älkää nyt sitten luulko, ettenkö voisi tehdä tuttavuutta tuntemattomien kanssa. Voin kyllä, mutta vain harvoin. Minulla on kavereita vähän, mutta ne vähät ovatkin sitten todella hyviä.
Luulisin kyllä että tuomari tiesi mitä teki kun antoi sertin , VSP, Cacibin koiralleni, ei ollut
mikään tietämätön tuomari!!!!
Mutta ainahan tekosyitä keksitään....
Hyvä esimerkki kateudesta!
Valitettavasti kaikki tuomarit eivät ole ammattilaisia, joukosta löytyy niitäkin jotka ovat vain lukeneet rotumääritelmän hätäisesti ja palkitsevat sellaisia koiria, joilla on selkeitä virheitä (Omistan trimmattavan rodun ja olen nähnyt jopa ROP-koirina täysin päin mäntyä trimmattuja yksilöitä) Tuomareille pitäisi olla tarkempi syyni ennen kuin heitä päästetään kehään... Varsinki ulkomaiset tuomarit ovat suuri kysymysmerkki.
Ja siitä kateudesta. Oma koirani omaa ruusukkeita jo monta riviä ;) mutta jos näen näyttelyssä täysin virheellisen yksilön palkittavan en todellakaan onnittele, koska tällaisia koiria ei parhaassa tapauksessa saisi edes käyttää jalostukseen (viittaan lähinnä rakenteellisiin vikoihin)
Haluaisin tietää tilanteesta enemmän... itse olen agility toiminnassa mukana ja kyllä siellä onnitellaan hyvästä radasta tai sijoituksesta ihan vento vieraitakin!! Ei me kaikki olla kauheita;)
Oli miten oli...ONNEA SYDÄMELLISESTI SINULLE!!